Unohda ulkoiset uhat, lukija. Unohda suurvaltojen väliset kahakat ja perinteiset armeijat. Todellinen uhka, se joka hiipii jo ovellamme, on paljon petollisempi, paljon raaempi; Sisällissota. Jos King’s College Londonin “nykymaailman sodankäynnin” professoria David Betziä on uskominen, se on enää ajan kysymys. Siis ei jos, vaan milloin. Betz on melko varma, että se on itseasiassa jo alkanut.

Betz ei ole mikään hätähousu, vaan akateemikko, joka on syventynyt kapinallisuuteen, informaatiosodankäyntiin ja propagandan pimeään puoleen. Kun hän sanoo, ettei hän “näe tästä uloskäyntiä” , kannattanee kuunnella. Hän ei puhu spekulaatiosta, vaan “julkisesti saatavilla olevasta tiedosta ja yleisesti hyväksytyistä sisällissotateorian periaatteista”. Ja totuus on, että Länsi on kypsä sisäiselle konfliktille.  

Miksi? Koska olemme murtumispisteessä.

Betzin mukaan sisällissota nykyaikaisessa länsimaisessa kontekstissa ei välttämättä tarkoita perinteisiä, järjestäytyneiden joukkojen konflikteja, vaan pikemminkin hajautettua, heimopohjaista ja väkivaltaista yhteiskunnallista hajoamista. Hän ennustaa, että tällainen konflikti voisi olla “sotkuisempi ja tuskallisempi, kuin mätä hammas, joka murtuu suussa”.  

Tässä vilkaisemme viiden Länsi-Euroopan suurmaan – Englannin, Ranskan, Saksan, Italian ja Espanjan – tilanteeseen Betzin ennustusten valossa. Onko Euroopan “Edenin puutarha” todella muuttumassa taistelutantereeksi?  

David Betzin sisällissodan merkit: Miten tunnistamme romahduksen?

Professori David Betz tunnistaa useita keskeisiä merkkejä, jotka viittaavat sisällissodan mahdollisuuteen länsimaissa. Nämä merkit heijastavat siirtymää vakaista, varakkaista ja luottavaisista demokratioista kohti hajanaisia, köyhiä ja epäluuloisia puolityrannioita.  

1. Luottamuksen heikkeneminen: Yhteiskunnallisen luottamuksen merkittävä lasku on keskeinen indikaattori. Tämä koskee luottamusta hallitukseen, instituutioihin ja jopa toisiin kansalaisiin. Betz viittaa sosiaalisen pääoman romahtamiseen, joka on yhteiskunnallisen koheesion “superliima” ja eri ryhmien yhteiselämää mahdollistava “voiteluaine”. Kun luottamus murenee, hallinnon legitimiteetti heikkenee, mikä voi johtaa yhteiskunnalliseen hajoamiseen.  
2. Monikulttuurisuuden epäonnistuminen ja ryhmäidentiteetin nousu: Betz väittää, että monikulttuurisuus on epäonnistunut, kun ihmiset alkavat samastua enemmän etnisiin, uskonnollisiin tai kulttuurisiin ryhmiinsä kuin jaettuun kansalliseen identiteettiin. Tämä johtaa “kilpailevien identiteettipohjaisten heimojen” muodostumiseen, jotka elävät virtuaalisesti erillään ja kilpailevat vähenevistä yhteiskunnallisista resursseista yhä ilmeisemmin ja väkivaltaisemmin.  
3. Laajeneva odotuskuilu: Taloudellinen pysähtyneisyys, deindustrialisaatio ja inflaatio luovat Betzin mukaan “odotuskuilun” – kuilun sen välillä, mitä ihmiset odottavat saavuttavansa, ja sen välillä, mitä he todellisuudessa saavuttavat. Tämä kuilu on erityisen vaarallinen ja voi johtaa tyytymättömyyteen ja apatiaan kokonaisissa sukupolvissa, erityisesti nuorten keskuudessa, jotka eivät pysty hankkimaan asuntoa tai perustamaan perhettä.  
4. Järjestyksen ja infrastruktuurin hajoaminen: Betz kuvaa skenaariota, jossa naapuri taistelee naapuria vastaan luokka-, rotu- ja uskonnollisten rajojen yli, erityisesti kaupungeissa. Hän ennustaa hauraan infrastruktuurin sabotaasia, mikä johtaa sähkön, ruoan ja yhteyksien menetykseen ja sitä kautta kaaokseen. Tähän sisältyy myös jatkuva matalan tason rikollisuus, “neuvoteltu poliisitoiminta” ja “no-go-alueiden” synty.  
5. Kulttuurin kohteeksi ottaminen: Sisällissodat alkavat usein uskonnollisten tai kansallisten symbolien tuhoamisella, kun vanhaa järjestystä pyritään purkamaan. Betz ehdottaa, että “kulttuuri” olisi ensimmäinen kohde.  

Länsi-Euroopan suurmaat suurennuslasin alla

Englanti: Monikulttuurisuuden haasteet ja hallituksen legitimiteetin kriisi

Britannia, Betzin alkuperäisessä analyysissä, nähdään erittäin haavoittuvana sisällissodan merkeille. Maa, joka on ollut vakaa tuhat vuotta, on nyt Betzin mukaan hajoamassa.

Luottamuksen eroosio ja legitimiteetin kriisi: Brittien luottamus hallitukseensa on romahtanut. Vain 30 % väestöstä luottaa hallitukseensa, mikä on 7 prosenttiyksikön lasku vuodesta 2023. Tähän luottamuksen puutteeseen liittyy syvempi kriisi: ennätykselliset 45 % briteistä ei “melkein koskaan” luota hallituksen asettavan kansakunnan etua etusijalle. Tämä luottamuspula on Betzin mukaan loitsu, joka murtuessaan saa kaiken hajoamaan. Edelleen 66 % briteistä ei usko, että heidän hallituksellaan on “riittävä ymmärrys kehittyvistä teknologioista säännelläkseen niitä tehokkaasti”.  

Monikulttuurisuuden haasteet ja identiteettijaot: Sosiaalisen koheesion haasteet ovat ilmeisiä. 44 % briteistä sanoo tuntevansa itsensä “toisinaan vieraiksi omassa maassaan”. Mielenosoitukset turvapaikanhakijoille tarkoitettujen hotellien ulkopuolella, joihin äärioikeisto on usein osallistunut, paljastavat syviä jännitteitä. Vuoden 2024 mellakoiden jälkeen 74 % briteistä sanoi, etteivät mellakoitsijat puhu heidän puolestaan, mutta 26 % oli eri mieltä , mikä osoittaa jakolinjojen olemassaolon. Vaikka 53 % briteistä uskoo monikulttuurisuuden hyödyttävän kansallista identiteettiä, 47 % ei näin usko, mikä kuvastaa syvää erimielisyyttä kansallisen identiteetin perusteista.  

Taloudellinen “odotuskuilu” nuorten keskuudessa: Betzin esiin nostama “odotuskuilu” on Englannissa todellisuutta, erityisesti asumisen osalta. Yli puolet (51 %) 19–29-vuotiaista asuu vanhempiensa luona , mikä on merkittävä nousu vuodesta 1994, jolloin osuus oli 41 %. Tämä viivästynyt itsenäistyminen johtuu asumisen kohtuuttomista kustannuksista ja matalasta asuntotuotannosta. Hallitsemattoman maahanmuuton painen edelleen vaikeutta asuntopulaa, ja pitäöä hinnat korkealla. Nuorisotyöttömyysaste oli 14,1 % huhti-kesäkuussa 2025, mikä on nousua edellisvuodesta , mikä edistää edelleen nuorten taloudellista epävarmuutta.  

Järjestyksen ja infrastruktuurin hajoaminen: Britanniassa kyberhyökkäykset ja sabotaasi ovat jatkuva uhka. Vaikka suoria “no-go-alueita” poliisille ei ole virallisesti raportoitu , Britanniaa pidetään haavoittuvana kyberuhkien suhteen, ja rikolliset sekä valtiolliset toimijat ovat jatkuva riski kriittiselle infrastruktuurille. Rikollisverkostot ovat myös valmiita hyödyntämään järjestelmän haavoittuvuuksia. Vaikka hallitus pyrkii vahvistamaan turvallisuutta “rajoitusvyöhykkeillä” , nämä toimet ovat vasta reaktio sosiaalisen järjestyksen perusrakenteen heikkenemiseen.  

Ranska: Vallankumouksen perintö ja nykyiset räjähdykset

Ranska, vallankumousten maa, näyttää edelleen olevan alttiina syville yhteiskunnallisille jännitteille, jotka voivat puhjeta avoimeksi konfliktiksi.

Luottamuksen eroosio ja institutionaalinen paine: Ranskassa luottamus kansalliseen hallitukseen oli vuonna 2023 34 %, ja tyytyväisyys hallinnollisiin palveluihin oli 52 %, molemmat selvästi OECD:n keskiarvojen alapuolella. Macronin poliittinen pääoma on “murtunut” , ja siirtyminen presidenttivaltaisesta järjestelmästä parlamentaarisempaan asettaa Ranskan viidennen tasavallan “vakavan stressin” alle.  

Monikulttuurisuuden haasteet ja “lähiöiden” todellisuus: Ranskan “lähiöitä” (banlieues) leimaavat korkea työttömyys, rikollisuus ja suuri osuus ulkomaalaistaustaisia asukkaita, pääasiassa entisistä Ranskan Afrikan siirtomaista. Asukkaat kohtaavat “institutionalisoitua rasismia” ja syrjäytymisen tunnetta , mikä voi johtaa “sosiaalisiin räjähdyksiin”. Joitakin lähiöitä kuvataan “no-go-alueiksi”, ranskaksi ZUS, joihin pelastuspalvelut eivät voi mennä ilman poliisisaattuetta , mikä vastaa suoraan Betzin teoriaa. Vuoden 2023 Nahel Merzoukin mellakat korostivat “syvälle juurtuneita rasismin ja rotusyrjinnän ongelmia” lainvalvonnassa.  

Taloudelliset paineet ja “odotuskuilu”: Ranskan BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan 0,6 %:iin vuonna 2025 , ja julkiset varat ovat tiukalla, budjettivajeen ollessa 5,8 % BKT:sta vuonna 2024. Nuorisotyöttömyysaste oli 17,5 % kesäkuussa 2025 , ja nuorten pienituloisten kotitalouksien kyky päästä asuntomarkkinoille on heikentynyt merkittävästi. Nuorten itsenäistyminen on yhä riippuvaisempaa perheen taloudellisesta tuesta , mikä syventää “odotuskuilua”. Samoin eläkkeiden romahtaminen uhkaa koheesiota, Julkisen alan mellakat olivat pari vuotta sitten melko vaikeat. 

Järjestyksen hajoaminen ja infrastruktuurin haavoittuvuus: Ranskassa esiintyy toistuvia, laajamittaisia kaupunkimellakoita ja sosiaalisia levottomuuksia, erityisesti syrjäytyneissä “lähiöissä”. Kyberhyökkäykset Ranskan kriittiseen infrastruktuuriin ovat lisääntyneet merkittävästi , ja epäillyt sabotaasitapaukset aiheuttivat sähkökatkoksia Nizzassa ja Cannesissa toukokuussa 2025, ja viranomaiset tutkivat “järjestäytynyttä tuhopolttoa”.  

Saksa: Taloudellinen jättiläinen ja sisäiset halkeamat

Saksa, Euroopan talousveturi, ei ole immuuni Betzin kuvaamille sisäisille jännitteille, jotka voivat horjuttaa sen vakauden perustuksia.

Luottamus instituutioihin muuttuvassa poliittisessa maisemassa: Saksassa luottamus kansalliseen hallitukseen oli vuonna 2023 36 % , mikä on alle OECD:n keskiarvon. Sosiaalidemokraattisen puolueen “syvä identiteetin ja luottamuksen menetys” on merkki syvemmästä systeemiongelmasta. Saksan vuoden 2024 EU-vaaleissa populistinen radikaalioikeisto AfD ja uusi vasemmistopopulistinen Sahra Wagenknecht Alliance (BSW) saivat “merkittävimmät voitot”, mikä korostaa populistisen politiikan kasvavaa kysyntää.  

Monikulttuurisuuden haasteet ja yhteiskunnallinen koheesio: AfD on hyödyntänyt “maahanmuuttovastaisia tunteita ja taloudellisia huolia” ja tammikuussa 2024 paljastui AfD:n jäsenten tavanneen äärioikeistolaisia ääriliikkeitä keskustellakseen suunnitelmista “karkottaa maahanmuuttajia ja ‘assimiloitumattomia kansalaisia'”. Poliittisesti motivoitujen rikosten ennätysmäärä, mukaan lukien maahanmuuttajien asuntoihin kohdistuneet hyökkäykset, sekä merkittäviä lisäyksiä antisemitismiin ja islamofobiseen viharikollisuuteen kirjattiin vuonna 2023.  

Taloudelliset paineet ja “odotuskuilu”: Saksan talous pysähtyi laajalti vuonna 2024 (supistui 0,2 %) , ja BKT:n kasvun ennustetaan olevan 0,3 % vuonna 2024, jota seuraa 1,2 % vuonna 2025. Vaikka nuorisotyöttömyysaste on alhainen (6,40 % kesäkuussa 2025) , opintolainojen määrä laski ennätyksellisen alhaiseksi vuonna 2022 korkeiden korkojen vallitessa, ja 85 % opiskelijoista rahoittaa opintonsa vanhempiensa tuella tai osa-aikatyöllä.  

Järjestyksen hajoaminen ja infrastruktuurin haavoittuvuus: Saksassa kirjattiin “uusi ennätysmäärä poliittisesti motivoituneita rikoksia” vuonna 2023. Oikeistolaisten rikosten määrä nousi 23 % vuonna 2023. Jotkut Duisburgin osat ovat muuttumassa de facto “no-go-alueiksi” poliisille maahanmuuttajien harjoittaman väkivaltarikollisuuden vuoksi. Järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt, mukaan lukien italialaiset mafiat, itäeurooppalaiset jengit ja klaanipohjaiset ryhmät. Myös kriittiseen energiainfrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat kasvava uhka , ja Saksa varoitti syyskuussa 2022, että Nord Stream -putkistojen epäiltyjen sabotaasien jälkeen kriittinen energiainfrastruktuuri on vaarassa .  

Italia: Velan taakka ja sosiaalinen pirstoutuminen

Italia, kauniiden maisemien ja rikkaan historian maa, kamppailee taloudellisten haasteiden ja sosiaalisen pirstoutumisen kanssa, jotka voivat syventää Betzin ennustamaa kriisiä.

Luottamuspula ja poliittinen vakaus: Italiassa luottamus kansalliseen hallitukseen oli vuonna 2023 36 %, ja tyytyväisyys hallinnollisiin palveluihin oli 48 %, molemmat alle OECD:n keskiarvojen. Italian korkea ja kasvava julkinen velka (arviolta 141,1 % BKT:sta vuonna 2025) on merkittävä pitkän aikavälin taloudellinen haavoittuvuus.  

Muuttoliike, integraatio ja sosiaalinen syrjäytyminen: Italian vastaanottojärjestelmä maahanmuuttajille on siirtynyt integraatiosta hätätilanteiden hallintaan, mikä on johtanut ylikansoitukseen ja turvapaikanhakijoiden syrjäytymiseen. Suuret, ylikansoituneet rakenteet etelässä luovat “gettoja”, jotka estävät integraatiota ja paikallisia yhteisösuhteita. Työmarkkinoille integroitumisen strukturoitujen ohjelmien puute pakottaa maahanmuuttajat epävirallisiin verkostoihin ja pimeään työhön.  

Taloudelliset paineet ja “odotuskuilu”: Italian BKT:n odotetaan kasvavan 0,5 % vuonna 2024 ja 0,8 % vuonna 2025. Nuorisotyöttömyysaste oli 20,10 % kesäkuussa 2025 , mikä on alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta edelleen korkea. Yli 1,4 miljoonaa alaikäistä elää absoluuttisessa köyhyydessä, ja kolmasosa alaikäisistä elää köyhyydessä. Nuorten työolot ovat “alipalkattuja, satunnaisia, hyväksikäyttäviä ja epävarmoja”. Keskimääräinen ikä, jolloin nuoret muuttavat pois kotoa Italiassa, on 29,9 vuotta, verrattuna 26,5 vuoteen EU:ssa. Kahden makuuhuoneen asunnon vuokra on 877 euroa/kuukausi , minkä lisäksi korkeat laskut tekevät siitä kohtuuttoman monille nuorille.  

Järjestyksen hajoaminen ja infrastruktuurin haavoittuvuus: Italiassa on pitkään toimineita järjestäytyneitä rikollisryhmiä, kuten Camorra, joka toimii itsenäisten klaanien kautta ja harjoittaa huumekauppaa ja kiristystä. Nämä ryhmät hallitsevat taloudellista toimintaa alueillaan ja kilpailevat laajentumisesta. Alaikäisten rikollisuus on saavuttanut uusia korkeuksia Napolissa, ja nuoret ovat tehneet tappoja. Kyberuhat Italiassa lisääntyivät määrällisesti, kehittyneisyydeltään ja kohdennukseltaan vuonna 2024. Italia on toiseksi eniten kiristysohjelmista kärsivä EU-maa, 146 tapauksella vuonna 2024 , ja hyökkäykset energia-alan toimijoita ja infrastruktuuria vastaan ovat lisääntymässä.  

Espanja: Aurinkoa ja myrskypilviä

Espanja, tuo turismin ja elämänilon tyyssija, kätkee sisälleen syveneviä jännitteitä, jotka Betzin mukaan voivat olla sisällissodan merkkejä.

Luottamuksen eroosio ja hallinnon haasteet: Espanjassa luottamus kansalliseen hallitukseen oli vuonna 2023 37 %, mikä oli hieman alle OECD:n keskiarvon 39 %. Yli 75 % väestöstä kuvasi poliittista tilannetta “huonoksi” tai “erittäin huonoksi” kesäkuussa 2024. Tämä laaja-alainen tyytymättömyys viittaa Betzin kuvaamasta sosiaalisen pääoman heikkenemisestä ja legitimiteetin romahduksesta.  

Monikulttuurisuuden haasteet ja identiteettijaot: Espanjassa maahanmuuton nopea tahti on haastanut hallituksen kyvyn integroida turvapaikanhakijoita ja EU:n ulkopuolelta tulevia. Turismia vastustavat mielenosoitukset osoittavat, että jopa ilman suoria “kulttuurikonflikteja” maahanmuuton yhteydessä, muut yhteiskunnalliset jännitteet voivat johtaa “kulttuurisen identiteetin menetykseen” ja resurssikonflikteihin, mikä vastaa Betzin “heimojen välisen konfliktin” kuvausta.  

Taloudelliset paineet ja “odotuskuilu”: Espanjan nuorisotyöttömyysaste oli 24,00 % kesäkuussa 2025 , ja keskimääräinen ikä, jolloin nuoret muuttavat pois kotoa, oli 30,3 vuotta vuonna 2022. Vuokrien nousu oli 80 % viimeisen vuosikymmenen aikana, ja lähes puolet vuokralaisista käyttää 40 % tuloistaan vuokraan ja käyttömaksuun. Tämä luo Betzin kuvaaman “odotuskuilun” , jossa nuorten kyvyttömyys omistaa koteja ja perustaa perheitä on merkittävä turhautumisen ja vihan lähde.  

Järjestyksen hajoaminen ja infrastruktuurin haavoittuvuus: Mielenosoitukset Katalonian armahdusta vastaan ja turismia vastustavat mielenosoitukset ovat johtaneet yhteenottoihin poliisin kanssa ja osoittavat yhteiskuntaa, jossa valitukset ilmaistaan yhä useammin häiritsevin ja konfrontaatioon perustuvin keinoin. Kyberhyökkäykset Espanjan kriittisiin palveluihin lisääntyivät 43 % vuonna 2024 , ja suuri sähkökatkos Iberian niemimaalla huhtikuussa 2025 aiheutti vakavia vaikeuksia tietoliikenteessä ja kuljetusjärjestelmissä. Espanjan suurnopeusrautatieverkon sabotaasi (kuparijohtojen varkaudet) on paljastanut kriittisiä haavoittuvuuksia.  

Yhteenveto: Tulevaisuuden synkkä taulukko

Seuraava taulukko tiivistää, kuinka pitkällä kukin maa on Betzin kuvaamalla tiellä kohti sisällissotaa.

Huom: Englannin tiedot perustuvat Yhdistyneen kuningaskunnan tai Englannin tietoihin, koska England ja UK mainitaan tutkimuksessa samassa yhteydessä.

Lopuksi: Onko noidankehästä uloskäyntiä?

David Betzin synkkä ennustus ei ole pelkkää akateemista spekulaatiota. Se on kylmä, vakava analyysi todellisuudesta, joka on jo ovellamme. Länsi-Euroopan suurmaat, jotka ovat perinteisesti olleet vakauden ja vaurauden saaria, osoittavat nyt selviä merkkejä murenemisesta. Luottamuksen eroosio, identiteettipolitiikan myrkky, taloudellinen ahdinko ja järjestyksen hajoaminen luovat myrskyisän cocktailin, joka voi räjähtää käsiin milloin tahansa.

Betz toteaa, että sisällissodan puhkeamiselle on 4 %:n vuosittainen todennäköisyys valtiossa, jossa olosuhteet ovat tiedossa. Viiden vuoden aikana tämä todennäköisyys nousee 18,5 %:iin. Ja mikä pelottavinta, jos 10–15 Euroopan maata on vastaavassa haavoittuvassa tilanteessa, on 87–95 %:n todennäköisyys, että jossakin niistä puhkeaa sisällissota seuraavan viiden vuoden aikana. Jos sisällissota puhkeaa yhdessä maassa, sen leviämisen todennäköisyys muihin on 60–72 %.  

Nämä luvut eivät ole lohdullisia. Ne osoittavat, että olemme jumissa.

Suurin este tälle kaikelle on “normaaliusvinouma” – ihmisen taipumus uskoa, että asiat pysyvät ennallaan. Se pitää ihmiset kodeissaan, kun hurrikaani lähestyy. Se pitää meidät sokeina lähestyvälle katastrofille.  

Betz sanoo, että “kapinan välineet nykyaikaisen elämän erilaisten apuvälineiden muodossa ovat vain lojumassa”. Kaikki on valmiina. Ja kun se alkaa, “varautujat” pärjäisivät vain “jonkin aikaa, kunnes kylmät ja nälkäiset ihmiset löytäisivät, mitä heillä oli, ja ottaisivat sen heiltä”. Kaupungit syttyisivät tuleen.  

David Betzin analyysi on synkkä, mutta se on myös herätys. Luottamuksen eroosio, identiteettipolitiikan myrkky, taloudellinen kuilu ja valtion legitimiteetin kriisi eivät ole erillisiä ongelmia. Ne ovat toisiaan vahvistavia elementtejä vaarallisessa palautesilmukassa. Emme voi enää teeskennellä, että kaikki on hyvin.

Zombieapokalypsi tulee, oletko valmis?