Light fighter answer: The Gripens swoop in.


The four Gripens rushing towards Åland islands are loaded for Defensive counter air (DCA) /maritime strike package. Thus number of AA missiles is to kept as high as possible, and then give some thought for anti ship missiles. dsc_0321



Loadout is as follows:

  • Gripen 1 & 3
    • 2x IRIS-T VVR missile 25km range
    • 6x METEOR BVR missile >200km range
    • 2x RBS-15 missile
    • 1100l drop tank
    • AREXIS pod
  • Gripen 2 & 4
    • 2x IRIS-T VVR missile 25km range
    • 6x METEOR BVR missile >200km range
    • 2x RBS-15 missile
    • 1100l drop tank.
    • LITENING III targeting pod

All four  carry about 4100kgs of armaments. so about 2/3 of full load

One and three fighters in fourship is carrying AREXIS EW pod, two and four Litening III pods. RBS-15 is a Swedish Anti-Ship missile. There would be a Norwegian NSM missile also, but I dont see FAF going to third ASM provider now. Four Gripens bring into the fight 24 meteors and 8 IRIS-Ts. Fighters were just taking off from Pirkkala AF base, and turn to head into the Archipelago sea. The Russians are loaded for offensive counter air with R-27 (AA-10 Alamo) missiles with range of approximately 130km at altitude. And  R-73 AA-11 Archer short range missiles.

Russian Suhoi SU-35 fighters have the edge in speed and in altitude, but their IRBIS-E PESA radars may well be unable to pick JAS-39E Gripens in heavy EW environment with Raven AESA radars and AREXIS pods jamming the Russian planes. Russians big Saturn engines on the other hand give nice visible heat bloom against cold space and are thus quite early picked up by Skyward-G IRST optic system. Meteor as a missile gives quite decisive edge with its enormous no-escape zone.

All Russian fighters are coming toward Finnish mainland from S to SW orientation, with other Russian fighters beyond border making moves so that DCA fighters to the east will not be able to help out in Archipelago sea. Finns try to maneuver into position to get launches toward transports, and thus spread their formation to more loose one. Russians on the other hand will try to screen their transports so that para drop can be successfully accomplished. The aerial battle will be over under 10 minutes. Gripens’ better radars, missiles (Meteor 320km at altitude vs 110 km for R-77-1) and EW equipment will see that they will emerge victorious from the fray against kinematically superior Suhois.

Gripens get to launch at 11.21 pretty much as soon as they get targets at about 150 km, and force Russians to yield space to Finns. First salvo will be 8 Meteor missiles. Which will fly at about 4 mach towards fighters doing about 1 mach towards them This combines to about 100km per minute closing speed. This gives missiles minute and 20 seconds of flight time. Nevertheless in about 100 km distance Russians’ SU-35 Irbis radars start to burn through the jamming and they get to launch too. That is however too little too late, as Meteors are getting within striking distance about that time. At 11.22,20 approximately, Russian don’t even necessarily know they have been fired upon until Meteors come in range. Russians are either forced to maneuver to make missiles miss, which may well be futile, or try to jam the missile and get own launches. Russians lose 5 planes in first exchange. (for about 63% hit rate, which may seem a bit low, but I cannot bringmyself to believe in 100% hit rate. Considering that for BVR AAM’s have consistently shoved about 5%-15% hit rate when fired in anger against reasonable competent adversary.) Five Sukhois drop into the sea between Nauvo and Houtskar islands. But as they have had to launch from extreme range Finns avoid the salvo quite handily.

However, this takes valuable time from the Finns as they should be concentrating on fires against the enemy transports. Russians get some launches and Finns have to maneuver away to avoid the salvo and turn toward North-West to get separation. 11.23 Finns turn back towards Åland to get in another salvo of 8 missiles in. Russians launch immediately when they realize that 1st salvo will miss, and Finns have to try to beat the incoming salvo by maneuvering and EW systems because of range has diminished to about 50 km. and missiles take about 30 seconds to reach targets. Finns score another 5 hits, but burn fuel and time avoiding the Russian R-77-1 missiles. Russian planes drop to approximately Kustavi-Kaarina line and around Turku. Russians hear that the transports are staring the parachute drops and thus fire another salvo to force Finns away once again. This time one R-77 detonates close enough to Gripen two to damage it and force it to return to Pirkkala base. Last two Russians from Eastern screen turn tail and run with their greater speed from the area.

Third Finnish salvo 4 Meteor scores another 3 hits and as the sky is clear from Russian fighter screen in the west, three remaining Gripen Es start toward Åland mainland again. They fire last two Meteor missiles against transports about 150km away and bring down two, but troops are already in ground.

Finns fly over the Åland mainland and scan the sea for possible targets. Fighters pick up three fast moving targets heading towards islands and get permission to fire. Targets are three Zubr class Air cushioned landing craft. Three Gripen E’s fire six of their RBS-15s missiles towards the craft. The missiles are picked up by the Zubrs AD radars and landing craft start evasive maneuvering and prepare to use CIVS system, against the missiles. Saturation attack is successful and manages to burn through the CIWS and AA missile defense and hits are scored on the Zubrs with one sinking. Two more limp along and manage to get into mainland Åland.

Next up will be the Rafales.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

The HX scenarios, a guess what they might be

First a disclaimer: Nobody has discussed the actual HX scenarios with me. These are my somewhat educated guesses what they might be, and what the strenghts of each HX contender in given scenario might be. Further as a basis of the scenario I have selected the RAND scenario of mounting tension with NATO and Russia over Baltic states and the operations that would stem from this.

If you are interested there is a quite extensive piece of russian power in Finnish close areas in YLE. The HX candidates are set into this scenario in no particular order, only as whim takes me and data of HX candidates becomes available. As fitting for so called multi/omni/swing role fighters are fighters are equipped mostly the same, even though this might not make perfectly sense. My blog: my rules.

Scenario 1. The Defense of Åland Islands.

Background: The new cold war has escalated in Northern Europe, and there begin to be ral concerns of war. Finland and Sweden are still neutral, but stille leaning more toward west in their political stance. Finns have completed the HX program, and have about 48 HX planes and weaponry already available in country.

As Russia seeks to grasp the Baltic states and force NATO’s Article 5 as null, she needs to isolate Estonia, Latvia and Lithuania from rest of the NATO as tightly as possible. This will revolve around the success of taking Gotland from Sweden and Åland islands from Finland. I will largely leave the Gotland direction out of this even though it will be maybe more of a value to Russia than Åland islands, but as we are discussing the part HX has to play in the defense, it is of lesser importance for us.

As NATO will start concentrating air power to southern Sweden and Stockholm area, it will be imperative to harass the airpower on its way to baltics and back to limit the stores they can carry and force them to maneuver to cut down the time they cans spend in defense of B3 states. Finland as a sovereign State must defend the Åland and its airspace to prevent the battles to fought in Finnish soil. This has to be more than token resistance in order not to antagonize NATO powers. Token resistance would mean that combat would take place in Finnish aerospace and lead to strikes against Finnish airfields by one party or the another.

Scenario: Twice Red Banner Baltic Fleet is responsible of taking over the Gotland and Åland Islands. the 336th Guards amphibious brigade loaded into vessels of 71st Red Star Landing ship brigades’ vessels. Baltic fleet is supported in this by the 76th Air Assault Division. The 76th is responsible of taking over the Gotland with two regiments and Air two air defence battalions. These will be reinforced by S-400 division in Gotland by sea.

At on about the same time Åland will be beached by 336th Guards Naval Infantry brigade, since Finnish response will be more limited and slower due lack of submarines and relative distance from principal AF bases from the Archipelago sea. Combined with Ålanders reluctance of having FDF forces present in islands during peacetime. Not to mention in times when there are definite threat of invasion. Russia will support these landings with AF action both in baltic and along Finnish-Russian border to keep FAFs ability to come into play in Ålands to a minimum. Initial operation will start by elements 76th Air Assault div being dropped to Marienhamn and vicinity, to gain foothold of islands principal harbour and airfield.

At the beginning of scenario Russian forces are airborne and violate Finnish Aerospace at 11.20 in morning. Also the 3 hovercraft are coming in fast carrying light armor and naval infantry Russian air element is mix of transports (4-6) and protecting fighters (12-16 MiG-35s and SU-35s). More fighters, at least two pairs, are airborne behind Finnish eastern border.

FAF has three flights airborne one in the north, one in east and one moving toward the Archipelago sea from base in Tampere.

Let the scenario unfold:


Posted in HX-ohjelma, hypoteesitilanne, ilmavoimat, in English, Sotapelit, War in Baltic Region | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

Häivetekniikka vastaan tutkat ja ilmatorjunta


Kuinka häivetekniikka muutti USAFn ilmadoktriinia 90-luvulla. Nyt ollaan matkaamassa takaisin tutkien ja häiveen tasapainoon. Kuva intervebistä, vaakunasta päätellen sen omistaa USAF STRATEGIC COMMAND

Verkkouutiset kertoo Venäjän uudesta tutkajärjetelmästä Stuna-1 tai BARRIER E:stä. National Intrestin jutun perusteella. Sinänsä asioita seuraavalle jutussa ei uutta asiaa ollut: multistaattisen tutkan teoria ja ja pikkuhiljaa myös käytäntö alkaa olla hyvinkin tuttua. Myös kiinalaiset ovat, sattuneesta syystä, panostaneet häivekoneiden vastaiseen teknologiaan. Tämä “sattunut syy” on amerikkalaisten jo muinaisella 80-luvulla alkanut panostus häivetekniikkaan. Hauska yksityiskohta tässä häivetekniikan käyttöönotossa on se, että sen matemaattinen teoria on kotoisin Neuvostoliitosta: KGB-mies, joka sensuroi tieteellistä artikkelia ulkomaan julkaisuihin, ei ymmärtänyt artikkelista tarpeeksi huomatakseen että “sähkömagneettisten aaltojen käyttäytymisestä rajapinnoissa” artikkelilla olisi jotain käytännöllistä merkitystä. Nimenomaan tutkasignaalien käyttäytymisen kannalta. Lännessä artikkeli sitten luettiin ja Lockheedin “skunk works” sai uuden projektin.

Tosin ei NL:n tietoteknillinen taso ollut sellainen, että em. teoriaa olisi ollut helppo hyödyntää. (Juu, tiedän niksmannit ja Horten 229 koneen. Se SAATTOI olla maailman ensimäinen häivekone, mutta kaikki saattoi olla myös sattumaa, joka johtui nopeuden tavoittelusta.) Mutta näiden edellemainittujen tietojen pohjalta USAssa suunniteltiin F-117 häivekone, joka oli USAFn iskun kärki aina siihen asti, kun Serbialaiset onnistuivat, vähän laiskan tehtäväsuunnittelun ansiosta, ampumaan SA-3 Goa ohjuksella Nighthawkin alas. Tarkempaa infoa SA-3 Goa/ S-125 Petshora systeemistä Federation of American Scientistin sivuilta.

Multistaattisen tutkan teoria on se, että yksi lähetin palvelee useita vastaanottimia. Toteutuksia on, esimerkiksi käyttäen GSM verkon lähettimiä, joiden taajuuksia katsellaan sopivalla vastaanottimella, kiinnittäen huomiota yllättävistä suunnista tuleviin piikkeihin. Nämä “yllättävistä suunnista tulevat piikit” ovat suurella todennäköisyydekkä häivekoneita. Jutun juoni on se että, osuessaan kohteeseen pinnoitteesta huolimatta KAIKKI tutkan energia ei katoa, vaan heijastuu johonkin suuntaan. Häivekoneessa idea on se, että hallitaan mihin suuntaan heijastus menee. Tietenkin poispäin “normaalista”, eli monostaattisesta tutkasta.


Rastit vastaanottimia, sisempi ympyrä on matka jonka sisällä kone (punainen kolmio) väistämättä paljastuu. vihreät viivat pulssin suuntia.

Kun säteilijöitä on yksi, ja vastaanottimia monta, ja vielä epäsymmetrisesti sijoiteltuna, syntyy väistämättä tilanne, jossa JOKIN vastaanotin poimii säteilijän signaalin. Kun tiedetään signaalin suoran matkan aika lähettimestä vastaanottimeen, on helppoa geometriaa laskea kuinka kaukaa kaiku vastaanottimeen tulee. Häivekoneissa valitaan joku suunta, vaikkapa 60° astetta lentosuunnasta, minne heijasteet (hallitusti) sirotaan. Ajatuksena, että suoraan edessä olevan tutkan on hyvin vaikeaa saada poimittua signaalia. Tietenkin jossain vaiheessa mikään määrä tutkasäteitä absorboivaa materiaalia tai heijastussuuntien hallintaa ei riitä, vaan kone alkaa antaa riittävän kaiun tutkaan.

Toinen asia on mittavan tutkan taajuusalue. Karkeasti mitä korkeampi taajuus, ja sitäkautta lyhyempi aallonpituus, sitä paremmin koneen muotoilu toimii tutkasäteitä hallitsevana elementtinä, ja päinvastoin. Noin yhden GHz ja alle toimivilla tutkilla (yleensä valvontatutkilla) koneen sisätilavuus alkaa olla määrävin tekijä havaitsemisessa. Siis häivekoneen muotoilu ei yksinkertaisesti anna suojaa 30cm ja alle aallonpituuksia vastaan. Häivekone voidaan siis havaita. Ongelma on se että kun valvonta siirtää maalin tulenjohtotutkalle ei korkeamman taajuuden tulenjohtotutka pysty maalia poimimaan, jolloin ampumaratkaisun tekeminen tulee mahdottomaksi. ELi vaikka häivekoneesta tiedetään sitä ei voida ampua alas.

Tekstin ensimäisestä kuvasta voidaan nähdä myös se mihin Lockheed-Martin perustaa väitteensä pienemmän konemäärän riittämisestä F-35 A laivastolla; SEAD koneet ja osin ilmasuoja jäävät pois. Mutta tutkatekniikan kehittymisen takia olemme palaamassa takaisin kohti hyökkäysaseen (lentokone) ja puolustusaseen (tutka) pariteettiä, jolloin palaamme taas kohtaan jossa iskuosasto tarvitsee SEAD osaston suojaa, ja koko joukkoa suojaa ilmataisteluosasto. Siksi 60 konetta on edelleen liian vähän, vaikkakin, myönnetään, vähemmän liian vähän kun se on ollut 60-80-luvuilla.

Posted in HX-ohjelma, ilmavoimat, SEAD, teknologia | Tagged , , , , , , , , , | Leave a comment

Aktiivinen kumoaminen; vähän helppoa matematiikkaa ja paljon tarkkaa ajoitusta.

Vaikka USAssa on menty perinteisiä linjoja häivetekniikassa F-22 ja F-35 koneiden osalta, Euroopassa luotetaan uudenpaan tekniikkaan. Tätä tekniikkaa kutsutaan aktiiviseksi kumoamiseksi, eli active cancellation kolmannella kotimaisella. Sinänsä tekniikka on hyvin tunnettua, käytetäänhän sitä, esimerkiksi, vastaäänilähteissä matkustajakoneissa. Samantaajuiset äänet, ja muut aallot. kumoavat toisensa kunhan aallot ovat törmätessään vastakkaisessa vaiheessa. Kun aallot ovat täsmälleen vastakkaisessa vaiheessa, aallot nollautuvat, eli jäljelle jää ns “flat line”. Jos aallon vaihe menee vääräksi, noin 120 astetta, pahimmillaan signaali vahvistuu noin kaksinkertaiseksi.


Siniaaltomudot, jossa näkyvät signaalien vaimennuksen vaikutukset. sekä vaiheen muutokset.

Koska piirtämiseen on käytetty google driven työkaluja, ei aalto ole oikein aallon näköinen, vaan ne on laskettu pisteistä 30, 45 ja 60 aina neljänneskierroksittain. Kuten nähdään 180 asteen, eli radiaaneissa piin, vaihe-ero tappaa koko signaalin pois, ja jos eroa on 45 astetta, eli neljännespii radiaaneissa, huippuarvot ovat edelleen “yhdessä”, eli samat kuin vaimentumattomalla siniaallolla, mutta muun ajan signaalit ovat vaimentuneet.


Vaimentavat vaihe-erot. Pahimmillaankin karkuun pääsevä signaali on vain yhtä voimakas, kuin alkuperäinen signaali. Mutta jo 150 asteen, 2/3 pii radiaaneissa, signaali on vaimennut puoleen, ja muuttanut jännästi muotoaan. 

Kun tarkastellaan vaimentavia signaaleja, joissa vaihe ero on enemmän kuin 135 astetta, eli 3/4 pii, huomataan kuinka vaimentuminen tapahtuu signaalissa. Mitä lähemmäs puolen kierroksen vaihe eroa päästään, sitä heikommaksi signaali menee. Kuten nähdään, myös muita muutoksia aallossa tapahtuu, mutta ne ovat ennakoitavissa, joten epäilen, että puoleksikaan kompetentti tutkanvalmistaja osaa tunnistaa signaalivääristymät ja korjata signaalia niiden mukaan.

Normaalin hävittäjätutkan noin 10 GHz taajuus tarkoittaa, että aallonpituus on 300 000km/10⁹ eli noin 3cm. Koska aallonpituus on noin kolme senttiä, täytyy vastakkainen signaali saada lähtemään vastaavalla tarkkuudella, liikkuvasta kohteesta liikkuvaan kohteeseen. Kyse on siis sinänsä matemaattisesti helposta, mutta teknisesti melko mutkikkaasta suorituksesta. Jos ajatellaan kahta tuntemattomassa asennossa toisiinsa nähden lentävää hävittäjää. Tietenkin kiintän tutkan tapauksessa vastaanottavan tutkan liike jää pois yhtälöstä joka hieman helpottaa tehtävää. Tietenkin nyky- (AESA ja PESA)tutkien hyppivät taajuudet, vaihtelevat aaltomuodot ja muut keinot vastata häirintää, tekevät sopivan taajuuden aaltomuodon ja signaalimuodon arvaamisen vaikeammaksi. Eli mistään yksinkertaisesta hommasta ei ole kyse.

HX-kandidaateista kaikki Eurooppalaiset vaihtoehdot pystyvät, ainakin periaatteessa,  käyttämään voimakasta AESA tutkaansa “pelkästään” häirintälähettimenä, tai vaimentamaan sopivasta suunnasta tulevan tutkasignaalin voimaa. F/A-18 E/F/G:llä on sama mahdollisuus. Jos huhut pitävät paikkaansa, tulee Tikkakoskelle kesäkuussa juurikin Boeingin F/A-18 G Growler ns “Wild Weasel“, ilmatorjunnan tuhoamiseen erikoistunut, kone. Tuskin maltan odottaa.


Posted in elektroniikka, HX-ohjelma, SEAD | Tagged , , , , , , | Leave a comment

SEAD aspect in HX program

When laymen are talking about the Finnish Hornet Replacement Program (HX-Program for short) they seem to actively forget the role of SEAD/DEAD aspect in modern aerial warfare. It is utterly impossible to fight even semi competent enemy without robust capabilities in electronic warfare domain. This mean both offensive and defensive capabilities.

Stealth or avoiding detection by enemy in wide area of electromagnetic spectrum, from from infra red seen light to ultra violet and onward to radar domain. now a days from approximately 800 MHz to 12 or so GHz. All HX candidates do quite differently in different domains of these: Swedish JAS-39 E is quite small platform with single engine which turns it very low observable in seen light and, I suspect it is not confirmed, in IR. The french have taken great pains to make Dassault Rafale very low observable in IR domain. The Lockheed F-35 is a stealth jet, so it is very difficult to pick up in radar, but the most powerful jet engine it has gives out a quite substantial heat bloom. These are here given as examples what stealth across electro-magnetic spectrum means. All HX candidates take pains to make their offerings as low obs as possible in all parts of spectrum. this means twisty air ducts, and controlled directions where magnetic reflections are reflected to color schemes, the air superiority grays, that the fighters sport.

All HX candidates have AESA radars which can be used to jam enemy radars and to cancel radars radiation. Jamming is quite straightforward: you send energy straight into enemys radar to make  it impossible to “see” past the radiation. As an (bad and inaccurate) analogy like shining lamp into other guys eyes, so that he cannot see past it. The active cancellation of radar emissions is very nifty electronics and mathematics: When you detect radar radiation, you send radiation against it in exactly opposite phase of sine curve. When those waves collide they cancel each other out. And thus render the sending plane invisible. timing and phase need to be quite exact: if you are off by 60 degrees, you end up strengthening the signal you are trying to dampen.

The jamming works sort of like guys having red glasses and lamps and blue glasses and lamps and all in black jumpsuits (because they reflect the minimum amount of light): Guys with red glasses and lamps (as analogy a “some band in spectrum” transferred into seen light domain) could not see the guys with blue lamps and glasses and vice versa. Both could see the guys with white lamps though.

In this analogy we put the guys in a dark sports hall: no light apart what you produce, or the guys at the same team produce. So you wave the beams around in dark hall, and when you catch somebody in the beam you can see them. This is the basic scenario; you cannot see other teams light because of your different colored lenses. Now someone starts jamming: they have other teams lamp and when they are in say red teams beam, they start the “jamming” red light and shine it against the other guys eyes, until they can escape the beam or at least force the other to look away.

Now you want to use the active cancellation, the blue team will don blue uniforms for active cancellation(as a “color 90 degrees off red” light). Now it becomes impossible to see other team, because their jumpsuits do not reflect other teams color, so there is no light to see for other team. guys with white lamps would not have any problems seeing the guys in red and blue jumpsuits though.

AS mentioned, the AESA radars are useful as radar jammers and can also fry offending electronics to some range. So they are really useful tools in this sense. Where the edge goes? Presumably to Boeing F/A-18 E which should have the most powerful radar in HX race as counted in radar elements.

Then there are the anti radiation missiles that come into play. European competitors are rather weak in this domain, but because Brasilian air force picked Gripen and they have a modern anti radiation missile MAR-1 thus Gripen E has the lead in this category. Not only they have the AREXIS EW platform but also existing modern anti radiation missile. Of course Boeing F/A-18 E/F/G might have overall lead because of dedicated jamming platform and AGM-88 HARM and it’s more modern version AARGM missile as kinetic solution for your all Air defense radar  problems. This missile is also integrated into F-35 plane.

Because of Germany’s ARMIGER programs cancellation. This left Germans with seeker head that is suitable for METEOR missile, so it is possible to adapt METEOR for anti radiation use for Typhoon, F-35, Dassault Rafale and yes also for Gripen. Right now France is still relying on her Exocet modified anti radiation missiles, ARMATs so they do have a missile, but which is not integrated into Rafale. SCALP/Brimstone might fill the bill, but are more in cruise missile category than in much lighter anti radiation missile category.

Posted in HX-ohjelma, in English, SEAD | Tagged , , , , , , , , | Leave a comment

HX-ohjelman kilpailijamaiden ratkaisut, mitä Suomen oikeastaan pitäisi tehdä?

HX-ohjelman tarjouspyyntö lähetettiin 27.4.2018. Kuten kuulimme vidoestriimissä Jussi Niinistön sanomana, että “Suomi hakee yhden koneen mallia” [joskin F/A-18E/F ja ELSO G Rhino koneet katsotaan samaksi malliksi].  Samaa sanotaan ohjelmajohtaja Lauri Purasen blokitekstissä. (Hävittäjästä puhutaan koko ajan yksikössä). Tämä tarkoittaa, että suomalaiset aikovat purjehtia hieman epävarmoille vesille: Yhdysvaltain Merivoimat ovat kehittämässä kahden koneen mallia, jossa F/A-18 E koneet toimivat takalinjoilla ampujina, ja edessä toimivat häivekoneet, F-35 C:t etsivät ja maalittavat takalinjojen ampujille kohteita. Suomen kannalta tämä aiheuttaa pikku dilemman: JOS meillä on käytössä vain toinen tämän taistelusysteemin komponenteista, ei sotiminen VOI toimia samalla tavalla kuin USNllä. Ilmataistelut olisivat kuitenkin Suomessa äärimmäisen kompetenttia vastustajaa vastaan.

Samanlainen suunnitelma on briteillä, jossa Tornadoja korvataan tulevaisuudessa F-35B koneilla. Ne tulevat toimimaan Typhoonien kanssa yhteistyössä, joten brittiläiseltä kannalta kyseessä tulee olemaan kahden koneen malli. Tosin saksalaisilla  ja espanjalaisilla ei ihan tämmöisiä suunnitelmia ole, joten toimivaa “yhden konemallin” kehitystä Typhoonille varmasti jatketaan. Ranskalaisilla ja ruotsalaisilla ei intressejä  F-35 koneisiin ole, että ilmeisesti Suomi tekeekin valinnan viiden eri konseptin välillä: USAlaisen kahden koneen systeemin, brittiläisen kahden koneen systeemin ja eurooppalaisen yhden koneen systeemin joko “saksalaisella”, ranskalaisella tai ruotsalaisella koneella. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi siitä, miten järjestelmästä saadaan parhaat tehot irti.

Suomessa ollaan edelleen, jostain käsittämättömästä syystä, hirttäydytty Stalinin 60 koneen malliin. Todellinen tarve Suomessa on yli 120 konetta, mutta tyytyminen 100 tässä vaiheessa on jo askel oikeaan suuntaan. Ottaen huomioon Suomen maantieteellinen koko ja koneiden nopeus, mikään kone ei pysty olemaan Ahvenanmaalla ja Lapissa yhtä aikaa. Konemäärää on pakko kasvattaa jo siksikin, että vihollisen ilmatorjunnan häirintä ja tuhoamistehtävät nousevat sekä määrältään että vaikeudeltaan ainakin geometrisesti. Tutkaan hakeutuvat ohjukset vievät pylonipaikkoja muilta ilmasta maahan judansseilta. Käytännössä siis “monitoimikone” ei hoida SEAD ja vaikkapa tunkeutumishyökkäyksiä yhtä aikaa. Kahta eri tehtävää on vaikea sovittaa yhteen tarvittavien ripustimien määrän ollessa kuitenkin vakio, ja vielä niin että tietyt pylonit tai ripustuspaikat ovat “raskaita” ja “märkiä”, eli voivat ottaa lisäpolttoainetta tai painavia ripustuksia, eli esimerkiksi pommeja.

Mikä tahansa ilmasota Suomen ilmatilassa korostaa vaatimuksia kyetä toimimaan vihollisen välittömän ilmauhan ja ilmatorjunnan vaikutuspiirissä. Tämä vastaanpanematon fakta tulee korostamaan ilmavoimien ELSO kykyä. Mitkä tahansa peliliikkeet, hyökkäyksellinen- tai puolustuksellinenilmataistelu tulee vaatimaan hyvin voimallista tukea elektronisen sodankäynnin koneilta. Näistä tarjolla on F/A-18 G Growler, joka on USAn laivaston dedikoitu elektronisen sodankäynnin kone. Ruotsalaisilla on uudenkarhea Arexis systeemi, joka on kehitetty vastaamaan juuri S-300/400/500 ilmapuolustuskompleksin uhkaa vastaan. Kaikilla konemalleilla on varmasti riittävä suojaustaso ilmauhkia vastaan. Erityisesti Dassault Rafalen SPECTRE systeemiä on kehuttu näissä yhteyksissä. Vaikkakaan ei ole mitään syystä epäillä etteikö Eurofighter Typhoonin Pretorian ole ihan hulppea peli koneen omasuojaksi. SAAB Gripen E:llä on nyt sellainen puolen askeleen etumatka kilpailijoihin juuri tämän oman SEAD/DEAD kykynsä vuoksi, joskin tilanne saattaa tasoittua ennekuin Suomessa konetyypin valintaa tehdään. Karkeasti Arexix antaa siis Gripenille etumatkaa juuri ilmatorjunnan matalamman taajuuden,  noin 1-3 GHz, tutkia vastaan. Kaikilla HX kandidaateilla on olemassa AESA tutkat, joten niitä voidaan käyttää suoran energian aseina.

SAAB piti Gripenin vuosikatsauksen alkuviikosta, ja siellä nostettiin  juuri Gripen En ELSO kyvyt keskeiseksi puheenaiheeksi. Vaikka Gripen C hävisi Typhoonille ja Rafalelle Sveitsin edellisen hävittäjäkilvan käyttäjäkokemuksissa ja tehokkuudessa, ja tuli valituksi kokonaisedullisimpana ratkaisuna, ja tuli sitten kansanäänestyksessä torpatuksi siltä osalta, että Sveitsiin ei ostettu loppujen lopuksi mitään koneita, ja siitä että ruotsalaiset pudottautuivat ulos Belgian hävittäjäkilvasta, ei kannata luulla että Gripen olisi heikoimmaissa asemassa kilvassa: Myös Boeing koki, että F-35 konetta suosittiin, ja jättäytyi pois Belgian kilvasta siitä syystä. Sveitsi on aloittamassa uudelleen hävittäjävalintansa.

Koneet soveltuvat sinänsä hyvin, ainakin siltä osin kuin sivusta voi olettaa ymmärtävänsä, Ilmavoimien hajautettuun taistelutapaan. Gripen on suunniteltu juuri sellaiseen sodankäyntiin; pieni kiitoradan tarve ja alhainen huoltojalanjälki. Rafalen kiitoratavaatimus on vielä pienempi kuin Gripenillä, ja sekin on menestyksekkäästi osallistunut Ranskan “siiromaasotiin” Lähi-Idässä ja Afrikassa, joten ranskattarenkaan huoltointensiivisyys ei ole suuri. Typhoon toimii myös Falkland saarilla Lipunnäyttötehtävissä melko alkeellisista oloista, joten ei ole luultavaa, että silläkään olisi suunnattomia ongelmia hajautetussa taistelutavassa. Nousussa Typhoon ei suunnatonta tilaa tarvi, mutta laskeutumisessa kiitoratatarve on edelleen kysymysmerkki. se ontieto jota BAE ei ole julkistanut, vaikka se juuri Suomen tapauksessa oleellinen tieto olisikin.

F/A-18 E taas on suunniteltu tukialuskoneeksi, joten alhaiset lähestymisnopeudet ja kiitoratavaatimukset ovat selviö, samoinkuin mahdollisimman alhainen huollon tarve. Kysymysmerkki on tässä suhteessa siis Lockheedin F-35. Tiedetään että Norjassa koneeseen, tai oikeammin nNorjan koneisiin on lisätty jarruvarjo, joten on luultavaa, että kiitoratatarvetta on laskeuduttaessa. Huollon tarpeesta on vielä vaikea sanoa mitään.


Posted in HX-ohjelma | Tagged , , , , , , , , , , , , | Leave a comment

Pyssymiehen arki Suomessa 2018 Vol II

Sattumalta samana päivänä (3.5.2018), kun edellisen instalmentin kirjoitin, tuli ulos myös Sisäministeriön tai siis hallituksen, tai siis EUn toimitustoimiston Suomessa lakiesitys uudeksi ampumaaselaiksi Suomessa. Tarkoitus on, siis ei näytä että on, vaan ON saada (toiminnalliset)ampumaharaastukset ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen suoraa maanpuolustusta tukeva harrastaminen loppumaan Suomessa.

Ensinäkin EU direktiivin, (josta vaikkapa TÄSSÄ tai vaikkapa TÄÄLLÄ) joka oli jo pelottavan huono ja vastoin EUn omia säädöksiä ja toimintatapoja vastoin suunniteltu, on saamassa Helsingin kuplassa viimeisen silauksen kaikkia tavan suomalaisia vastaan. Jo nyt on puoliautomaatti haulikkoja evätty metsästykseen “liian tulivoimaisina”, siis tuubi makasiinisiä haulikoita? Samalla Sisäminiteriö väittää ministeri Mykkäsen (kok) suulla tiedotteessaan 4.5.2018 , että “mikään ei juuri muutu”. Aika paljon muuttuu: Ensinnäkin valtio haluaa takavarikoida ilman korvausta suomalaisilta 2 000 000 (puolustusvoimien myymien lippaiden määrä) – 2 500 000 (arvio muista lippaista maassa) “latauslaitetta” eli lipasta, vyötä, vyökannua tai vastaavaa. Kivääreissä suurten latauslaitteiden kielto etenee siten yli 10 patruunan lippaat menevät erityisen kielletyiksi tarvikkeiksi. Niin kielletyiksi, että jos sinulla on tämmöinen hassun muotoinen muovi- tai metallikapine kotonasi menetätä kaikki lupasi ja aseesi takavarikoidaan. Lippaat eivät ole numeroitu ja tai eivät ole MITENKÄÄN säädeltyjä ennekuin tuo EUn oksentama direktiivi asettuu voimaan Suomessa. Pistooleilla sama kieltoraja on 20, koska Italia (eli Beretta) ja  Tsekki (eli CZ) niin halusivat.

Perustuslakia yritetään kiertää sillä, että oletetaan että Suomen noin 8500 eri toiminnallisia lajeja harrastavaa ampujaa (jotka saavat suurikapasiteettiset lippaansa pitää) ostavat nämä lippaat puolen vuoden aikana pilkkahintaan muilta omistajilta. Leikitään, että tulevien luvallisten määrä olisi, laskemisen helppouden takia, 10 000 ampujaa. Tämä merkkaisi nopeasti laskien, että jokainen uuden luvan haltija ostaisi 200-250 lipasta, siis katsomatta siihen sopivatko muinaiset Suomi KPn lippaat hänen MP-5 klooniinsa tai Emman kiekkolipas Sako m-92 aseeseen ollenkaan. Sitten poliisin on tarkoitus saada takavarikoida ilmaiseksi ihmisille myyty omaisuus. Itsellä nyt ei valitettavasti löydy 250 lippaan käypää, noin 20€/kpl hintaa mutta ehkä juuri ja juuri pystyisin kipurahoiksi kaksi egeä per lipas antamaan. Sittenkin voisi vaimoveitikka olla käpynä, kun ei mennäkään Turkkiin, kun meidän isi osti kavereilta säälistä lippaita. Eli VALTAISA perustuslaillinen ongelma on kyseessä. Suomen Sotilas kirjoittaa jälleen ansiokkaasti aiheesta. ja myös Firearms United Suomi. Suomen NRA (9.5.2018 asti) on ollut asiasta hämmästyttävän hiljaa.

Muutenkin harrastus, erityisesti maanpuolustuspuolella, on tarkoitus tehdä niin hankalaksi, että SRA ja muut toiminnalliset lajit kuolevat automaattisesti pois, kun lausuntoja joutuu keräilemään PVltä ja muilta tahoilta, ja harrastaa kaksi vuotta ennekuin omaan kalustoon lupia voi saada: toiminnallisesta ampumisesta ei siis tehdä kiellettyä, mutta tehdään siitä käytännössä mahdotonta uusille harrastajille, jolloin lajit kuolevat itsestään pois: Hienoa, eikö? Sekoomus vasemmistopuolue iskee jälleen!! Vaikka liikenteessä kuolee moninkertaisesti ihmisiä, ei uusien kuskienkaan tarvitse ajaa lainakamppeilla kahta vuotta ennekuin voi saada oman, vaan kaikenmaailman romuilla saa ajaa.

Sisämisteriö yrittää jostain käsittämättömästä syystä viedä EUn erittäin huonosti harkittua “hei me tehdään JOTAKIN” lainsäädäntöä vielä pidemmälle täysin tarpeettomasti. Mitkään lipasrajoitteet EIVÄT estä terroristiä hankkimasta aseiden hommaamisen yhteydessä sopivia isoja lippaita. Lipasrajoitteet tekevät vain tavallisen kansalaisen elämisen hankalammaksi. Vaikkakin hallituspuolueen edustaja Jukka Kopra toisin väittääkin. EUdirektiivi lähti liikkeelle Ranskan ja Belgian yrityksestä, koska heillä ei ollut mitään poliittista mahdollisuutta ajaa näin rajoittavaa lainsäädäntöä omissa maissaa, joten päätettiin toimia eurosossujen avustuksella EUsta käsin. Sosialistithan ovat edelleen yksityistä aseenkantoa vastaan, koska Hitler, Lenin, Mao ja Pol Pot ja muut suuret sosialistiset johtajat ovat aina olleet yksityistä aseenkantoa vastaan.

Sisämisteri Mykkänen väittää Maaseudun tulevaisuudessa “lipasta erittäin vaaralliseksi ampuma-aseen osaksi”, voi kilin vittu Kai, kuinka voi yliluutnantti päästää noin typerää suustaan (ehkä Helsingin Yliopisto; valtiotieteet selittävät sen). Lipas ei ole vaarallinen, saati “erittäin vaarallinen” aseen osa: se on hassunmuotoinen muovi- tai metallipala, jossa on sisällä jousi. Lipas ei ole mitenkään vaarallinen, se on täysin vaaraton, SIKSI lippaat ovat olleet täysin lupavapaita tähän asti. Epäilen, että Kaitsu tietää vallan hyvin puhuvansa paskaa, mutta tulevan EUn palatsiviran toivossa ei saa kertoa että keisarilla ei ole vaatteita. Oma hillotolppa kullan kallis!

Lippaan CAD mallit löytyvät tosiaankin netistä. 3D printteri maksaa muutaman hassun satasen, filamenttia saa ostaa kaupasta. Lippaan nostojousia saa ostaa myös kaupasta tai tehtyä itse. MILLÄÄN lipas rajoituksella ei ole merkitystä terroristille, joka haluaa vaikkapa 30 patruunan lippaan tehdä. AINOA jota tässä kiusataan on ns “hallintoalamainen”.

En usko, että Puolustusvoimatkaan haluavat päästä tekemään 900 000 lausuntoa ihmisten aseenomistamisen tarpeellisuudesta: kaikki sijoittamiskelpoiset reserviläiset voisivat periaatteessa oman puoliautomaattikiväärinsä isolla lippaalla haluta. Semmingin, kun puolustusvoimat menettivät oikeuden myöntää aselupia omalle henkilökunnalleen edelliste aselaki “uudistusten” kohdalla.

Kokoomuksen alamäki ei ole mikään sattuma, se on johdonmukainen seuraus kokoomuksessa ajetusta vasemmistolaisesta politiikasta. Itse pitkään kokoomusta äänestäneen en oikein voi tämä bakkanaalin jälkeen pakoittautua tekemään sellaista



Posted in Aselait, henk.koht, hybridisota, informaatiosota, sisäinen turvallisuus, SRA, Tilanne päällä | Tagged , , , , , , , | 1 Comment