RUONAN SILLALTA TORNION RUTTOON: RUOTUSOTAMIES NRO 104 JÖRAN WESTERIN SOTA

Posted on March 23, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Tämä on kertomus miehestä, joka ei suostunut häviämään, vaikka armeijan johto niin päätti. Se on kertomus Kuortaneen Vesterin talon pojasta, joka marssi läpi Suomen sodan helvetin, särki aseensa raivosta kotipeltojensa pientareella ja menehtyi lopulta kaukana pohjoisessa, vaimonsa käsivarsille.

Soldat 104 Wester sotaanlähtö 1808. Historiallisesti uniformun pitäisi olla varusteineen tarkka. Kasvot tietenkin sinnepäin. Nano Bananan tekemä kuva.

1. Kuortaneen poika: Jöran Jöranssonista Jöran Westeriksi

Jöran Westerin tarina alkaa Kuortaneen kirkonkylän Ylijoelta. Hän syntyi 9. huhtikuuta 1778 talollinen Jöran Matssonin ja Valborg Johansdotterin lapseksi. Hänet tunnettiin alkujaan isänsä mukaan nimellä Jöran Jöransson. Nuoruus kului pohjalaisessa talonpoikaisarjessa, ja tapaninpäivänä 1801 hän solmi avioliiton Maria Jöransdotterin (s. 1774) kanssa.

Vuonna 1804 Jöranin elämä muuttui pysyvästi. Vesterin ruotu numero 104 tarvitsi uuden miehen. Jöran otti pestin vastaan 14. joulukuuta 1804 ja muutti vaimonsa kanssa ruotuun kuuluvaan sotilastorppaan. Samalla hetkellä hänestä tuli virallisesti Soldat nro 104 Wester.

Vaikka soldat (ruotusotamies) oli miehistön perusarvo, se erotti Jöranin tavallisesta talonpojasta tai sota-aikana kiireellä kootusta nostoväestä. Jöran oli vakinaisen väen ammattisotilas, joka oli vannonut pyhän valan kuninkaalle ja saanut koulutuksen ajan kovaan sotataitoon.

2. Ruotuväki ja linjataktiikka: Kurinalaisuuden helvetti

1800-luvun alussa Ruotsin valtakunnan puolustus nojasi linjataktiikkaan. Se oli taktiikka, joka vaati sotilaalta lähes epäinhimillistä kuria:

  • Muoto ja liike: Sotilaat seisoivat tiiviissä riveissä, olkapää olkapäätä vasten. Heidät oli koulutettu toimimaan kuin koneen osat. Sotilaan ei kuulunut tähdätä yksittäistä vihollista, vaan koko osaston oli ammuttava yhteislaukaus (salvo) tasan samalla sekunnilla upseerin käskystä.
  • Hermopaine: Mitä lähemmäs vihollista uskallettiin marssia ennen laukausta, sitä tuhovoimaisempi se oli. Jöranin kaltaiset miehet seisoivat suorina ja liikkumatta, kun tykinkuulat niittivät reikiä heidän vierellään oleviin tovereihin. Linja oli paikattava välittömästi, jotta muoto säilyi.

TIETOLAATIKKO: Sotilaan vala Jumalan ja Kuninkaan edessä

Jöran Wester vannoi palvelukseen astuessaan juhlallisen valan, joka sitoi hänet kuolemaan saakka. Valan rikkominen ei ollut vain maanpetos, vaan se oli 1800-luvun uskovaiselle pohjalaiselle sielun kadotus.

Ote valakaavasta (1808): “Minä [Nimi] lupaan ja vannon Jumalan ja Hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että tahdon ja että minun tulee olla oikealle Kuninkaalleni… suosiollinen ja uskollinen. Minä tulen viimeiseen voimaani asti hengelläni ja verelläni puolustamaan Hänen Majesteettinsa oikeutta ja kruunua… sekä kaikessa tottelemaan esimiehiäni ja käskyhaltijoitani, niin etten koskaan heitä vastaan nosta mitään vastarintaa tai tottelemattomuutta.”

3. Sotatien alku: Siikajoen ihme ja Revonlahden veri

Ennen kuin rintama vyöryi takaisin Jöranin kotiseudulle Kuortaneelle, Ilmajoen komppania oli jo karaistunut sodan polttopisteessä. Talven nöyryyttävä perääntyminen päättyi huhtikuussa 1808 Siikajoella. Se oli hetki, jolloin “juokseva armeija” muuttui taistelevaksi nyrkiksi. Adlercreutzin johtama vastahyökkäys lumisilla pelloilla osoitti Jöranille, että venäläinen linja murtuu, kun sitä päin rynnätään pelottomasti pistimet ojossa.

Vain viikko Siikajoen jälkeen rykmentti kunnostautui Revonlahden taistelussa, jossa suomalaiset saartoi ja tuhosi vihollisen osaston yöllisen marssin päätteeksi. Nämä varhaiset voitot loivat Pohjanmaan rykmentille pelottavan maineen: he olivat niitä, jotka eivät horjuneet, vaan iskivät kiinni heti tilaisuuden tullen.

Lapuan taistelussa samoin Pohjanmaan Rykmentin pistimet ratkaisivat voiton Ruotsin aseille.

4. Alavuden tulvasta Ruonan raivoon

Kesä 1808 oli suomalaisjoukoille voittojen aikaa. Tunnetun Lapuan taistelun jälkeen seurasi Alavuden taistelu 17. elokuuta. Se oli hetki, jolloin suomalaisten vastahyökkäys saavutti lakipisteensä. Se oli kuin keväinen tulva, joka nousi korkeimmilleen: venäläiset lyötiin hajalleen, ja sotilaiden keskuudessa vallitsi valtava riemu. Uskottiin, että vihollinen oli lopullisesti lyöty ja kotiseutu vapaa.

Vain kaksi viikkoa Alavuden jälkeen sota vyöryi Jöranin kotiovelle. Ruonan ja Salmen taistelut (28.8.–2.9.1808) käytiin Kuortaneella, vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Vesterin talosta. Jöran puolusti kirjaimellisesti omia peltojaan. Vaikka suomalaiset torjuivat hyökkäykset ja katsoivat voittaneensa, ylipäällikkö Klingspor määräsi käsittämättömän perääntymisen.

Suvun perimätieto kertoo Jöranin reaktiosta Ruonan sillalla: kun marssikäsky kohti pohjoista tuli, Jöran ei niellyt nöyryytystä. Hän katsoi kotitalonsa suuntaan ja löi raivosta musketinsa perän poikki sillan korvan kivetykseen. Se oli ammattisotilaan äärimmäinen protesti johtoa kohtaan, joka kielsi kunnialliset miehet puolustamasta omia sijojaan.

Ruotsalainen 1791 jalkaväenkivääri. Kuva aidosta yksilöstä.

Musketin m/1791 tekniset ominaisuudet:

  • Tyyppi: Piilukkomusketti (flintlås). Ase laukesi, kun hana iski piikiven teräsvastetta vasten, jolloin syntyneet kipinät sytyttivät sankipannulla olevan ruudin.
  • Kaliiperi: Noin 18,5 mm. Luoti oli raskas lyijypallo, joka teki osuessaan pahaa jälkeä, mutta jonka lentorata oli epätarkka.
  • Pituus: Noin 145–150 cm ilman pistintä. Pistimen kanssa ase oli lähes kaksi metriä pitkä, mikä teki siitä tehokkaan salkoaseen lähitaistelussa.
  • Paino: Noin 4,5–5 kg. Aseen kantaminen pitkillä marsseilla, kuten Jöranin matkalla Tornioon, oli fyysisesti erittäin raskasta.
  • Lataaminen: Musketti ladattiin piipun suusta. Sotilaalla oli paperisia valmiiksi valmistettuja patruunoita, jotka sisälsivät ruudin ja luodin. Kokenut sotilas latasi ja ampui noin 2–3 laukausta minuutissa.

Miten Jöran sai aseen poikki?

Kun Jöran löi musketin perän Ruonan sillan pieleen, hän hyödynsi aseen heikointa kohtaa. Musketti oli rakenteeltaan luja rautainen piippu, ja siinä rautaa ja messinkiä oleva koneisto. Mutta tukki oli puuta (yleensä koivua tai pyökkiä). Kaulan kohdalta, missä tukki ohenee lukon takana, se oli mahdollista saada poikki voimakkaalla iskulla kiveen.

Tämä teko teki aseesta täysin käyttökelvottoman linjataistelussa, sillä ilman tukevaa perää asetta ei voinut tukea olkapäähän laukausta varten eikä pistintä voinut käyttää tehokkaasti. Se oli täydellinen tapa osoittaa, ettei sotilas enää aikonut noudattaa perääntymiskäskyä sillä aseella, jonka kuningas oli hänelle antanut.

5. Matka Tornion helvettiin

Alkoi uusi lohduton perääntyminen. Jöran ei ollut yksin; hänen vaimonsa Maria Jöransdotter seurasi miestään läpi syyssateiden ja nälän. Maria toimi todennäköisesti huollossa, nähden kuinka kerran voitokas rykmentti mureni rasituksen alle.

Talvella 1808–1809 armeija saavutti Tornion, jossa majoitusolot olivat järkyttävät. Pian puhkesi epidemia, jota kansa kutsui “tornionrutoksi” (todellisuudessa pilkkukuume tai punatauti). Jöran Wester menehtyi tähän tautiin 20. helmikuuta 1809. Maria oli hänen vierellään loppuun asti ja toi myöhemmin suruviestin kotiin Kuortaneelle. Jöran kuoli sotilaana, rykmentin ollessa vielä muodollisesti olemassa – vain kuukautta ennen koko armeijan hajoamista.

Todennäköisesti Jöran on haudattuna Ala-Tornion Virkamaan Sankarihautaan muiden Pohjanmaan Rykmentin kuolleiden kanssa. Paikalla on muistomerkki, jos joskus haluaa käydä hiljentymässä Suomen Sodan tasitelijoiden haudoilla.

6. Perintö: Veri ei vapise

Maria palasi yksin Kuortaneelle ja kasvatti Jöranin lapset. Vaikka hän meni myöhemmin uusiin naimisiin Johan Pynnösen kanssa, liitto jäi lapsettomaksi. Jöran Westerin veri jatkoi kuitenkin matkaansa. Sama sisu, joka särki aseen Ruonalla, on jatkunut läpi sukupolvien. Se on näkynyt myöhemmin Vimpelin sotakoulun nuorissa itsenäisyyssotureissa ja 1960-luvun suoraselkäisissä kanta-aliupseereissa.

Jöran Wester nro 104 lepää merkitsemättömässä joukkohaudassa Torniossa, mutta hänen raivonsa ja uskollisuutensa elävät meissä. Hän oli mies, joka ei suostunut häviämään – hän vain lakkasi olemasta, kun maailma ympärillä petti.

LUKEMISTO JA LÄHTEET SUKUTUTKIJOILLE

Tämän historian tiedot on kerätty ja todennettu seuraavista alkuperäislähteistä:

1. Sota-arkisto ja sotilasasiakirjat (Kansallisarkisto / Astia):

  • Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Österbottens regemente) katselmusrullat: Jöran Westerin palvelukseenastuminen (14.12.1804), pituusmittaus (5 jalkaa 9 tuumaa) ja merkinnät fyysisestä kunnosta.
  • Ilmajoen komppanian (Ilmola kompani) poistolista 1809: Virallinen kuolinpäivä 20.2.1809 merkinnällä “sjukdom” (sairaus).
  • Ruotusotilaiden sijoitusluettelot: Vahvistus ruudun nro 104 sijainnista Kuortaneen Vesterin (Wester) talossa.

2. Kirkonkirjat (Kuortaneen seurakunta):

  • Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1778: Syntymäaika 9.4.1778, vanhemmat Jöran Matsson ja Valborg Johansdotter.
  • Vihittyjen luettelo 1801: Jöran Jöranssonin ja Maria Jöransdotterin avioliitto 26.12.1801.
  • Rippikirjat (1790–1815): Tiedot asuinpaikoista (Ylijoki) ja lukutaidosta.

3. Sotahistoriallinen kirjallisuus:

  • Generalstabens krigshistoriska avdelning: Sveriges krig åren 1808 och 1809.
  • Kustaa H. J. Vilkuna: Kuninkaan sota. (Seikkaperäinen kuvaus ruotusotilaan elämästä ja Suomen sodan arjesta).
  • Teemu Keskisarja: Viipuri 1808. (Erinomainen kuvaus sodan alkupuolen sekasorrosta ja sairaaloista).
  • Sotilasvala: Vuoden 1683 sotilasartiklat ja Kustaa IV Adolfin aikainen valakaava.
  • Suvun perimätieto: Kertomus Ruonan sillan tapahtumista ja tiedosta “Tornion rutosta”.

Posted in henk.koht, Historia, Historia ja kirjat | Tagged , , | Leave a comment

Steel Rain from the North: Why Finnish Artillery is a Wake-up Call for NATO

Posted on March 20, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

To the civilian reader, this might sound like a relic of a more brutal age. To the modern NATO analyst, it might seem “unrefined.” But to the “Redlegs”—the artillerymen who understand the true weight of a 155mm shell—reading about an 18-gun Battalion Isku landing in a 100m x 100m box might cause some “unexpected physiological reactions.”

Consider this a content warning: This level of concentrated firepower is known to cause extreme professional arousal in anyone who wears the crossed cannons.

Geminis Nano Banana helped me to produce a picture how 18 rounds of the 1st volley look like. For some reason I could not get it to concentrate the fire how it would go: about half of the explosions near the center of the target area, the rest more scattered within the target area or really close to it, and in about 20m in the air. The reddish circle is near instant lethality in the area, the 50m radius is so close that you will not escape without shrapnell hits. (Nano Banana)

When US and NATO troops arrive at the Rovajärvi training grounds in Finnish Lapland, they usually expect a demonstration of modern, surgical strikes. What they get instead is a face-full of “Old School” reality. In an era obsessed with single-target precision drones, Finland has maintained the world’s most efficient machine for delivering massive, coordinated violence: The Artillery.

For the international reader, the scale of Finnish fire use is often a shock. We don’t talk about “sniping” with a single gun. We talk about erasing grid squares.

The Organization of Destruction

To understand the power, you have to understand the math. The Finnish “shooting piece” isn’t an isolated unit; it is a gear in a larger, lethal clockwork.

  • Section (Jaos): 3 guns.
  • Battery (Patteri): 2 sections (6 guns).
  • Battalion (Patteristo): 3 batteries (18 guns).

In the Finnish doctrine, the Battalion is the primary tactical unit for fire missions. When a call for fire comes in, you aren’t usually dealing with one or two guns. You are dealing with 18 barrels of 155mm steel slewing toward the same coordinate.

The logic is simple: Time is the enemy. If you spread your fire over a long duration, the enemy dives into a trench or under armor. If you deliver 18 heavy shells simultaneously, the target is destroyed before they even hear the first whistle.

Tight Grouping, Maximum Lethality

While others might use artillery for harassment, Finland uses it for execution. Our standard target area is remarkably concentrated: 100m x 100m. In defensive operations, this might be stretched to 100m x 300m to cover approach lanes, but the density of fire remains the priority.

When 18 guns drop their payloads into a 100m x 100m box, there is no “safe spot.”

The Physics of the 155mm Kill Zone

Let’s talk about what actually happens on the receiving end of a 155mm shell. It isn’t like the movies. It is a violent displacement of reality.

  1. Overpressure: Within a 30-meter radius of the impact, the pressure wave alone is almost instantly lethal. It crushes lungs and collapses internal organs. If the blast doesn’t get you, the vacuum following it will.
  2. The Shrapnel Cloud: The steel casing of a 155mm shell disintegrates into thousands of high-velocity razor-shards. This “cloud” maintains lethal density out to 150 meters.

When we fire, we don’t just “shoot.” We use specific fire missions (Tulimuoto) designed to saturate the area:

  • 2 to 4 Rounds per gun: Standard saturation.
  • The “Strike” (Isku): 6 Rounds per gun: This is reserved for total destruction.

Do the math: A Battalion “Strike” puts 108 heavy shells into a tiny 100m x 100m area in a matter of seconds. Obviously the “defensive” 300mx100m squre is a bit diluted version oh this, but it defenitely still buys time for the defender.

Conclusion

The Finnish way of war isn’t about being “fancy” or following the latest military fashion trends. It is about the honest application of physics and volume. We understand that in a high-intensity conflict, quantity has a quality of its own. When the sky over the forest starts screaming, it isn’t a warning—it’s the end of the conversation.

The Hard Reality

The world has spent thirty years pretending that war can be clean, managed, and “proportional.” Finland never bought into that fantasy. We know that when the border gets hot, you don’t win by being “fair” or “fashionable.” You win by having more steel in the air than the other guy has dirt to hide under.

In a peer-to-peer conflict, “surgical” is for the hospital. On the Finnish front, we deal in wholesale.

STT: Sitä Tulee Toistuvasti. (It comes repeatedly.)

FeatureFinnish Field Artillery (155mm)US Army Standard (M777/M109)
Primary Tactical UnitBattalion (Patteristo)Battery (Patteri)
Guns per Section32 (Platoon)
Guns per Battery66 to 8
Total Battalion Strength18 Guns18 to 24 Guns
Target Area (Standard)100m x 100mUsually larger/Circular Error Probable
Primary Mission TypeMassed Fire (Area Neutralization)Precision / Suppression
The “Isku” (Strike)108 rounds in < 60 secondsMission-dependent, often sustained

The Philosophical Divide

The US Army often operates in a “Platoon” or “Battery” centric model, focusing on flexibility and rapid displacement. Finland operates in a “Battalion” centric model.

  • US Approach: “Can we hit that specific BMP with a Copperhead or Excalibur?”
  • Finnish Approach: “Is there an enemy Platoon in that 100×100 square? If yes, delete the square.”

The US is built for a global expeditionary force that needs to be careful with its logistics. Finland is built for a territorial defense where the ammo is already in the bunkers, the coordinates are already pre-calculated, and the only goal is to make the ground uninhabitable for an invader.

In short: The US brings a scalpel to a fight. Finland brings a 155mm sledgehammer. So the use of fire is philosophical decision. Special ammunition, like Excalibur or Bonus is recerced for special targets, say armored colun on march: PBI gets discount dose of basic HE with basic fuses.

I do hope you found this interesting.

Posted in in English, Reserviläiset, Sodanajan joukot, Tilanne päällä, Tykistö | Tagged , , , | Leave a comment

Geopolitiikka Keskiviikko: Quo Vadis Europa?

Posted on March 18, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia
Natesin katedraali tulessa 2020. Nyt korjattu ja tuhopoltettu uudelleen tammikuussa 2026. Euroopan on aika herätä puolustamaan omia arvojaan ja monumenttejaan. Kuvan omistaa Le Monde.

Britannian pääministeri ilmoitti, että Iso-Britannia ei lähde mukaan Iranin pommituksiin keväällä 2026. Tämä on tulosta vain siitä, että Iso-Britannian ulkopolitiikan on kaapannut muslimienemmistöiset kaupungit, tai pikemminkin väkivallan uhka mainituissa kaupungeissa.

UK:n Lähi-idän politiikka – Demografian ja painostuksen seuraukset Britannian ulkopolitiikka Lähi-idässä, erityisesti suhteessa Israeliin ja Gazan konfliktiin, on kokenut dramaattisen suunnanmuutoksen. Kyse ei ole enää pelkästä diplomatiasta, vaan sisäpoliittisesta selviytymisestä.

  • Vaalipiirien paine: Tietyillä alueilla muslimiväestön keskittyminen on luonut tilanteen, jossa kansanedustajat pelkäävät menettävänsä paikkansa, jos he eivät myötäile radikaalimpaa linjaa. Tämä on johtanut “yhden asian äänestämiseen”, jossa Lähi-idän tapahtumat ohjaavat Britannian paikallisvaaleja.
  • Kadun parlamentti: Jatkuvat massamielenosoitukset Lontoossa ovat luoneet painostusilmapiirin, jossa poliittinen johto on alkanut rajoittaa asevientiä ja muuttanut äänestyskäyttäytymistään YK:ssa. On rehellistä sanoa, että ulkopolitiikkaa tehdään nyt pelko takaraivossa – pelko levottomuuksista ja pelko äänestäjien menetyksestä.
  • Instituutioiden soluttautuminen: Erilaiset lobbausjärjestöt ja neuvonantajaryhmät ovat onnistuneet viemään agendansa syvälle hallintorakenteisiin, jolloin perinteinen brittiläinen pragmaattisuus on korvautunut ideologisella myötäilyllä.

Miksi iskut kirkkoihin ja juutalaiskohteisiin lisääntyvät EU:ssa?

Eurooppa on tällä hetkellä näyttämö, jossa Lähi-idän konfliktit ja radikaali ideologia purkautuvat väkivaltana kristillisiä ja juutalaisia symboleita vastaan. Syyt ovat selkeät:

  1. Vääränlainen suvaitsevaisuus: Eurooppalainen liberaali heikkous on antanut tilaa radikaaleille elementeille. Kun rajoja ei aseteta ja integraatiota ei vaadita, syntyy rinnakkaisyhteiskuntia, joissa länsimaiset arvot, kirkot ja juutalaisuus nähdään vihollisina.
  2. Maahantuotu antisemitismi: Suuri osa juutalaisvastaisesta väkivallasta on suoraa seurausta hallitsemattomasta maahanmuutosta alueilta, joissa antisemitismi on osa peruskasvatusta. Tämä viha ei katoa rajan ylityksellä, vaan se kohdistuu Euroopan juutalaisiin “koston” nimissä.
  3. Kristinusko vastustajana: Kirkkoihin kohdistuvat iskut ja vandalismi ovat hyökkäys Euroopan perinteistä identiteettiä ja juuria vastaan. Radikaali-islamistiselle ajattelulle kristinusko on historiallinen ja hengellinen vihollinen, joka pyritään nujertamaan pelon avulla.
  4. Valvonnan pettäminen: Turvallisuuspalvelut ovat ylikuormitettuja tuhansien potentiaalisten radikaalien tarkkailussa. Kun poliittinen korrektius estää nimeämästä uhkaa suoraan, iskut pääsevät läpi.

Viisi viimeisintä iskua Euroopassa (2025–2026)

  1. Kirkon polttoyritykset ja evakuointi (Rooma, Italia – tammikuu 2026) Rooman keskustassa sijaitseva kirkko jouduttiin evakuoimaan tammikuussa 2026 kesken tilaisuuden tuhopolttoiskun vuoksi. Tammikuun aikana Italiassa raportoitiin yhteensä 10 kristittyihin kohdistuvaa viharikosta, joista useat olivat alttarien ja pyhien esineiden polttamisia.
  2. Katu-evankelistan kimppuun hyökkäys (Alankomaat – tammikuu 2026) Alankomaissa tammikuussa 2026 kristitty katu-evankelista joutui raa’an fyysisen väkivallan kohteeksi puhuessaan uskostaan julkisella paikalla. Tämä on osa laajempaa trendiä, jossa uskonnollinen näkyvyys provosoi fyysisiä hyökkäyksiä.
  3. Irakilaisen kristityn murha TikTok-liven aikana (Lyon, Ranska – syyskuu 2025) 45-vuotias irakilais-assyrialainen kristitty Ashur Sarnaya puukotettiin kuoliaaksi Lyonissa, kun hän oli suorassa TikTok-lähetyksessä kertomassa kristillisestä koostaan. Hyökkääjä oli radikalisoitunut islamisti, joka kohdisti iskunsun nimenomaan uhrin uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.
  4. Notre-Damen katedraaliin kohdistunut terrorisuunnitelma (Pariisi, Ranska – alkuvuosi 2025) Ranskan turvallisuuspalvelu pidätti alkuvuodesta 2025 islamistisen epäillyn, joka suunnitteli ISIS-vaikutteista iskua Notre-Damen katedraaliin. Vaikka isku saatiin estettyä, se osoitti, että Euroopan merkittävimmät kristilliset symbolit ovat jatkuvasti iskulistojen kärjessä.
  5. Munkin surma luostarissa (Gilet, Espanja – marraskuu 2024) 76-vuotias munkki surmattiin väkivaltaisesti hyökkäyksessä Santo Espíritu del Monten luostariin. Hyökkääjä tunkeutui luostariin ja hyökkäsi useiden munkkien kimppuun huutaen herjauksia. Tämä tapaus oli yksi vuoden 2024 vakavimmista uskonnollisista murhista Euroopassa.

Lyhyt analyysi luvuista

Vuoden 2025–2026 tilastot osoittavat, että:

  • Tuhopoltot ovat tuplaantuneet: Kirkkoihin kohdistuvat tuhopolttoyritykset ovat kasvaneet rajusti erityisesti Saksassa (33 tapausta lyhyessä ajassa).
  • Väkivalta on henkilökohtaista: Iskut eivät kohdistu vain rakennuksiin, vaan yhä useammin suoraan yksittäisiin uskoviin kaduilla ja kodeissa.
  • Viranomaisten hiljaisuus: Raportit (kuten OIDAC 2025/2026) korostavat, että media ja viranomaiset usein vähättelevät näitä iskuja välttääkseen “vastakkainasettelua”, vaikka tilastot kertovat karua kieltä kristittyjen turvattomuuden lisääntyisestä.

Nantesin Pyhän Pietarin ja Paavalin katedraali joutui jälleen hyökkäyksen kohteeksi vuoden 2026 tammikuussa. Tämä oli erityisen raivostuttava tapaus, koska katedraali oli juuri saatu kunnostettua vuoden 2020 tuhopolton jäljiltä. Tässä faktoja tästä uusimmasta iskusta:

  • Ajankohta: Tammikuu 2026.
  • Tapahtumien kulku: Hyökkääjä tunkeutui sisään ja sytytti useita palopesäkkeitä historialliseen puuseppiin ja liturgisiin esineisiin. Kyseessä ei ollut vahinko, vaan harkittu isku kristinuskon symbolia vastaan.
  • Tausta: Isku liittyy laajempaan aaltoon, jossa Ranskan kirkkoja on vandalisoitu, poltettu ja häpäisty kiihtyvällä tahdilla. Viranomaiset ovat olleet haluttomia nimeämään motiiveja suoraan, vaikka tekotapa viittaa selkeään vihaan kristillistä perintöä kohtaan.

Tämä Nantesin tapaus on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka Euroopan perinteiset arvot ja pyhät paikat ovat avointa riistaa, kun suojelua ei priorisoida ja tekijöitä kohdellaan silkkihansikkain. Se on juuri sitä “Quo vadis, Europa?” -kehitystä, josta aiemmin puhuttiin.

Ranska on nykyään Euroopan vaarallisin maa kristityille ja heidän pyhäköilleen. Iskuja tapahtuu lähes päivittäin, mutta vain suurimmat katedraalit ylittävät uutiskynnyksen.

Yhteenveto

Eurooppa on tilanteessa, jossa se maksaa hintaa vuosikymmenten naiivista politiikasta. Jos kansallista itsemääräämisoikeutta ja perinteisiä arvoja ei aleta puolustaa kovalla kädellä, suunta ei muutu.

Posted in Geopolitiikka, informaatiosota, Jotain aivan muuta, maahanmuuttajat, terrorismi, uhka-arvio | Tagged , , , | Leave a comment

Epämuodikas Ajatus: Onko Suojaliivit Optimaaliset Tykistön ja KRH-joukoille?

Posted on March 17, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Nykyaikainen sotilasvarustus on jämähtänyt jalkaväen taistelijan muottiin. Plate carrierit ja raskaat keraamiset levyt ovat hienoja kaupunkisodassa, mutta tykistön ja kranaatinheittimistön tuliasemissa ne ovat usein pelkkää painolastia, joka suojaa väärästä paikasta ja haittaa varsinaista työtä. On aika puhua suoraan: nykyinen liivistö ei ole optimaalinen tuliasematoimintaan.

Geminin ajatus siitä minkälainen KRH/TAS suojaliivi voisi olla. Edusta pitää olla mahdollisimman sileä ja esiliinamainen, jotta työt tykillä tai heittimellä on helppo hoitaa ilman liivien riisumista. “Viitta” selässä on I-II tasoinen, ja riittää pysäyttämään 90% selkään tulevista sirpaleista. Kurkkusuojakin olisi kuuli, mutta lienee TAS käytössä tarpeeton Kypärän niskasuoja on tässä hassusti kiinni kypärän sisällä, mutta funktio käy selväksi: pään ja niskan suojaus yläviistosta tai takaa tulevilta sirpaleilta. Tässä suojaus saa olla se AIII kypärässä ja II+ niskasuojassa.

Konsepti: “Kilpikonnankuori” ja Esiliina

Ehdotan uutta lähestymistapaa, joka painottaa kattavuutta ja liikkuvuutta massiivisen pysäytysvoiman sijaan.

  • Selkäsuoja (Kilpikonnankuori): Yhtenäinen, viittamainen NIJ Level 1–2 suojaelementti, joka peittää hartiat ja ulottuu polvitaipeisiin asti. Se on leveä, suojaten reidet myös sivulta. Kun sotilas kumartuu tykin ääreen, tämä “kuori” tarjoaa maksimaalisen suojan ylhäältä putoavaa sirpalesadetta vastaan.
  • Kypärän niskasuoja (Kobuto-tyyli): Nykyaikainen kypärä jättää niskan ja kasvot sivulta auki. Konseptissani kypärään kiinnitetään kiinteä niskasuoja, joka suojaa sivulta korvien ja silmien puoliväliin asti. Se antaa suojaa juuri sinne, minne sirpaleet hakeutuvat, kun pää on painettu alas.
  • Etusuojan “Esiliina”: Edessä pidetään perinteinen, kevyt “esiliina”-tyyppinen Level 2 -liivi. Se riittää pysäyttämään pistoolikaliiperit ja sirpaleet, mutta ei estä kranaattien nostamista tai suuntaajan työskentelyä.

Tuliasematoiminta: Suoja on tarpeettoman hyvä, mutta väärässä paikassa

Tuliasemissa (TAS/KRH) ei pelata samaa peliä kuin etulinjassa.

  • Väärä painopiste: Etulinjan sotilas tarvitsee rintapanssaria, koska hän kohtaa suoraa tulta. Tuliasemassa suurin uhka on epäsuora tuli, joka räjähtää ylhäällä puustossa tai etäämmällä maassa.
  • Liikkuvuuden puute: Raskas levy edessä painaa leukaa rintaan ja rajoittaa käsien liikettä. Tuliasemassa pitää pystyä liikkumaan nopeasti, kantamaan raskasta ja kumartumaan toistuvasti.
  • Suojaamattomat alueet: Nykyiset liivit jättävät raajat ja niskan täysin suojattomiksi. Kun kranaatti räjähtää 20 metrin päässä, on huomattavasti todennäköisempää saada tappava sirpale niskaan tai reiteen kuin suora osuma keskelle rintaa.

Ballistiset faktat: Miksi Level 2 riittää?

Voisi luulla, että kevyempi suoja on kuolemantuomio. Fysiikka sanoo toista. NATO-standardin mukainen 1,1 gramman terässirpale (FSP) menettää nopeutensa dramaattisesti ilmanvastuksen vuoksi. Kuten taulukosta näemme, suojaustason II liivi riittää suojelemaan kantajaansa jo 20m päässä räjähdyksestä, ja 40m päässä riittää jo melko kevyt taso I suoja. Tarkastelen painevaikutusta seuraavaksi.

Sirpaleen nopeus eri matkoilla (alkunopeus 800 m/s):

EtäisyysNopeusSuojaustarve
5 m~650 m/sLevel 3A (Jalkaväen standardi)
20 m~380 m/sLevel 2 (Ehdotettu taso)
40 m~220 m/sLevel 1 / Paksu vaate

Puhutaan faktoista ilman kaunistelua. 152–155 mm tykistökranaatti on massiivinen laitos, jossa on tyypillisesti 7–10 kiloa korkeatehoista räjähdysainetta (kuten TNT tai RDX-seokset). Sen tuottama paineaalto on äkillinen ja brutaali. Tappava painevaikutus riippuu täysin ympäristöstä, mutta tässä ovat yleispätevät luvut avoimessa maastossa:

Välitön kuolema (Paineaalto)

  • 0–5 metriä: Täydellinen tuhoutuminen. Paine on niin kova, että se repii kudokset ja murtaa luut välittömästi. Selviytymismahdollisuus on nolla.
  • 5–15 metriä: Erittäin suuri kuolemanriski. Tällä etäisyydellä paineaalto aiheuttaa vakavia sisäelinvaurioita, kuten keuhkojen repeämisiä (blast lung) ja sisäisiä verenvuotoja. Vaikka ulkoisia merkkejä ei olisi, sotilas kuolee usein minuuteissa.

Toissijaiset vaikutukset ja vakavat vammat

  • 15–30 metriä: Paineaalto on edelleen riittävä puhkaisemaan tärykalvot ja aiheuttamaan aivotärähdyksiä tai tajuttomuutta. Suurin vaara tällä etäisyydellä on kuitenkin sirpaleet ja paineaallon lennättämä roskasto (kivet, puunsirut).
  • 30–50 metriä: Paineaalto itsessään harvoin tappaa suoraan, mutta se voi paiskata ihmisen seinää tai muuta kovaa pintaa vasten kohtalokkain seurauksin

Kriittiset muuttujat

Paineen käyttäytyminen ei ole lineaarista. Siihen vaikuttavat:

  • Maaperä: Pehmeä suo tai hanki vaimentaa painetta, kun taas asfaltti tai kova kallio heijastaa ja vahvistaa sitä.
  • Heijastusvaikutus: Jos kranaatti räjähtää juoksuhaudassa tai suljetussa tilassa, paineaalto “kimpoaa” seinämistä, jolloin tappava etäisyys kasvaa moninkertaiseksi avoimeen maastoon verrattuna.
  • Kehon asento: Maassa makaava sotilas altistuu pienemmälle painevaikutukselle kuin pystyssä oleva, mutta vastaavasti maaperän kautta kulkeva shokkiaalto voi vaurioittaa sisäelimiä.

Yhteenveto tuliaseman kannalta

Kuten aiemmin totesin, jos 155 mm kranaatti putoaa suoraan tuliasemaan (alle 10 metrin päähän), mikään liivi ei pelasta paineaallolta. Kuitenkin välillä 15–50 metriä paineaalto heikkenee nopeasti, mutta sirpaleiden määrä on valtava. Tällöin ehdottamani laaja sirpalesuojaus (Level 2) nousee arvoon arvaamattomaan, koska se suojaa ne osat kehosta, joihin sirpaleet tällä “turvallisemmalla” paine-etäisyydellä iskeytyvät.

Niin ja olisihan tuo Kobuto kypärä enenmmän kuin äärettömän kuul!

Posted in Aseet ja varusteet, henk.koht, Kangastavara, Reserviläiset, Sodanajan toiminta, Varusteet | Tagged , , , , , | Leave a comment

Epämuodikkaita ajatuksia kotiopetuksesta: Kun valtio pelkää ja vanhemmat väsyvät

Posted on March 12, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Suomalainen peruskoulu on pahassa kriisissä, ja se näkyy kotiopetuksen räjähdysmäisenä kasvuna. Tämä kiteytyy erityisesti hankehumppaan ja digi”loikkaan” kouluissa. Suurin syyllinen Peruskoulun lahoamisessa on Opetushallituksen ideologinen puuttuminen koulutukseen. Esimerkkinä vaikkapa ilmastonmuutos: Se on opetuksen tärkein kappale. Ilmastonmuutos käydään läpi lähes JOKAISESSA aineessa erikseen, eli aihe nousee esiin ainakin kolme kertaa kuudennen luokan aika. Perusasioita ei käydä läpi, mutta ilmastonmuutos ja kulttuurirelavitismi ovat kovassa huudossa, ja temput. Ja tietenkin kasvissyönti ja 67 eri sukupuolta jne. Mutta kuten tavallista, viranomaiset ja media heräävät vasta, kun pelko ”vääristä” ajatuksista hiipii olohuoneisiin.

Mitä virallinen Suomi sanoo?

Suojelupoliisi (Supo) on nostanut kissan pöydälle tuoreimmissa arvioissaan. Supon mukaan kotiopetus ei ole uhka itsessään, mutta se tarjoaa mahdollisuuden eristäytymiseen. Huoli kohdistuu radikalisoitumiseen: jos lapsi kasvaa täysin suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, on riski, että tyhjiön täyttää antidemokraattinen ideologia.

YLE ja Helsingin Sanomat ovat käsitelleet aihetta varoen, mutta selkeällä kärjellä. Niiden narratiivissa kotiopetus Itä-Helsingissä nähdään integraation epäonnistumisena. Huomio kiinnittyy segregaatioon ja siihen, miten kotiopetus saattaa evätä lapselta “oikeuden” moniarvoiseen maailmankuvaan. Tämä on tietenkin totta Ei liene yllättävää, että elintason perässä tullut ihminen haluaa vain rahat, ja jatkaa muuten elämäänsä kuin ennenkin. Tämä on islamin uskolle hyvin ominaista. Sosiaaliavustukset nähdään vääräuskoisten maksamana jiziana oikeauskoisille.

Maakuntalehdet, kuten Kaleva tai Keskisuomalainen, taas raportoivat kotiopetuksesta usein käytännönläheisemmin: perheet valitsevat sen, koska lähikoulu on muuttunut levottomaksi taistelukentäksi tai lapsen erityistarpeita ei kohdata.

YmpäristöOpetuksen sisältöRadikalisoitumisriskiOppimistulokset
Itä-Helsingin moskeijakouluWahhabistinen islam, eristäytyminenKorkea (Länsivastaisuus)Heikot (Kielimuuri, kapea-alaisuus)
P-Pohjanmaan kristillinen kotiKonservatiiviset arvot, kotiopetusMatala (Vastakulttuurisuus)Erinomaiset (Yksilöllinen ote)
“Etelän normikoulu” (30% S2)Opetussuunnitelma + integraatioMatala / Keskisuuri (Jengiytyminen)Vaihtelevat (Opettajien resurssipula)
Pohjois-Suomen kyläkouluPerinteinen peruskouluOlematonTasaisen hyvät

Kuten mainittu Entisen maailman parhaan peruskoulun surmansyöksy saa kaikki lapsensa parasta haluavat vanhemmat harrastamaan koulushoppailua. Kotiopetus on tietenkin paras vaihtoehto, mutta pikkukoulu ilman Opetushallituksesta lähtöisin olevaa ideologista wokellusta antaa ainakin lähes yhtä hyvät edellytykset elämään.

Intermezzo: Kriisi on mahdollisuus (Viher-Vasemmiston pelikirjassa)

Tässä välissä on pakko huomauttaa: Never let a good crisis go to waste. Kun Itä-Helsingin islamistiset kotiopetusryhmät alkavat pelottaa, vihervasemmisto rientää paikalle ratkaisunsa kanssa: oppivelvollisuuden muuttaminen koulupakoksi.

Tämä on klassinen “yhteisen hyvän” ja “lasten edun”varjolla tehty isku perheiden itsemääräämisoikeutta vastaan. Islamistien radikalisoitumista käytetään lyömäaseena, jotta kaikki lapset – myös ne Pohjois-Pohjanmaan kristityt – saadaan pakotettua valtion virallisen arvomuotin alle. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan kontrollista.

Miksi vain se moskeijakoulu on ongelma?

Nyt sanotaan se ääneen, mitä mediassa kierrellään: Vain Itä-Helsinkiläinen islamistinen kotiopetus on todellinen turvallisuusongelma.

Miksi? Koska se perustuu aktiiviseen, vihamieliseen eristäytymiseen isäntäyhteiskunnasta. Kun kristitty perhe Pohjois-Suomessa opettaa lapsiaan kotona, he kasvattavat lapsiaan osaksi suomalaista jatkumoa – ehkä konservatiivisempaa sellaista, mutta silti suomalaista. He eivät vihaa Suomea; he rakastavat sitä eri tavalla.

Sen sijaan wahhabistisessa ”varjokoulussa” luodaan pohjaa rinnakkaisyhteiskunnalle, joka ei tunnusta Suomen lakia tai arvoja. Se on radikalisoitumisen hautomo. On älyllistä epärehellisyyttä niputtaa nämä kaksi samaan ”kotiopetuksen valvonta” -kategoriaan. Toisessa on kyse pedagogisesta ja vakaumuksellisesta valinnasta, toisessa kansallisesta turvallisuudesta.

Mutta koska meillä on pakkomielle kohdella kaikkea “yhdenvertaisesti”, valtio mieluummin kahlitsee kaikki perheet kuin nimeää ongelman: radikaali-islamin.

Posted in henk.koht, Jotain aivan muuta | Tagged , , , , , | 1 Comment

Geopolitics Wednesday: Britain’s Geopolitical Paralysis – “Civil War Light” and the Islamist Tail Wagging the Dog, 2026 EditionGeopolitics Wednesday: Britain’s Geopolitical Paralysis

Posted on March 10, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

When the smoke rises over Iranian targets and the US-Israeli operation Epic Fury is in full swing, where does one of America’s oldest allies stand? Downing Street, under Keir Starmer, is busy explaining why Britain is “not involved” – while the Prime Minister poses at a lavish Big Iftar in Westminster Hall, receiving standing ovations from the very community whose electoral muscle just helped shape that decision. This is not sober strategy. This is a once-great power paralysed by its own demographic choices and ideological cowardice.

Here we dissect the three brutal reasons why the United Kingdom has slid from global player to geopolitical sideshow in 2026. The evidence is not conspiracy theory; it is on the front pages, in academic papers, and in the cold numbers of polling and street reality.

1. The internal fifth column: David Betz’s “civil war light” is no longer a warning

Professor David Betz of King’s College London has been ringing the alarm since 2023–2025: Britain is already 60–70 % of the way toward sustained low-intensity ethnic conflict. Not Gettysburg, not yet Syria – but feral urban enclaves, targeted infrastructure sabotage, two-tier policing, and a native population that increasingly sees the state as illegitimate. His spring 2025 Military Strategy Magazine piece laid it out in clinical detail: parallel societies, grooming-gang legacies, knife-crime patterns tied to specific demographics, and the real risk of 23,000 deaths a year if it scales like the Troubles.

By March 2026 the data backs him. Ongoing anti-immigration protests that began in 2024 have not stopped; police are training for exactly the urban warfare scenario Betz described. Verisk Maplecroft’s December 2025 risk index flagged Britain’s civil-unrest score rising sharply. A YouGov poll earlier this year found 33 % of British adults now believe civil war is possible within a decade. Trust in institutions is in freefall. Cities like parts of London and Birmingham function as ethnic fortresses where outsiders are treated as occupiers. The state still holds the monopoly on serious violence – for now – but the foundations are rotten. A country fighting itself on its own streets cannot project power abroad. Full stop.

Intermezzo: Is it fair to call PM of Britain “Two Tier Kier”?

Why the nickname is fair game

  1. It started with observable differences in 2024 and never went away
    During the 2024 summer riots (triggered by the Southport stabbings and misinformation), police and courts moved with extraordinary speed: over 1,800 arrests, hundreds charged, people jailed for years for social-media posts or throwing objects. Contrast that with years of pro-Palestine marches (2023–2025) that featured open calls glorifying terrorism, antisemitic chants, and road blockades — often policed lightly or allowed to continue despite widespread public complaints. Elon Musk, Nigel Farage, Suella Braverman, and dozens of Conservative MPs highlighted exactly this. Even a 2025 Lord Ashcroft focus group found Labour voters themselves talking about “two-tier Keir” and criminals released early while Facebook posters were locked up.
  2. The pattern continued and widened under Starmer
    • New sentencing guidelines (April 2025) sparked fresh outrage and revived the nickname.
    • Grooming-gang scandals: repeated official inquiries (including the 2025 Casey audit and the new statutory inquiry) have confirmed authorities repeatedly soft-pedalled investigations for fear of “racism” accusations — a form of two-tier justice that protected perpetrators over victims for decades.
    • 2025 anti-immigration protests and pro-Palestine Action crackdowns show mixed policing, but the perception of leniency toward Islamist-linked or left-wing causes versus native working-class discontent remains. Gallup’s December 2025 poll showed trust in police and courts plunging 11–12 points in a single year — the sharpest drop on record — with a massive partisan gap. People notice.
  3. Official denials do not erase the evidence
    Starmer, Yvette Cooper, Met Commissioner Mark Rowley, and the 2025 Home Affairs Select Committee all insist “there is no two-tier policing” and that claims are “disgraceful” or a “far-right myth.” Some local reports (e.g., Devon & Cornwall) and the riots inquiry found no political bias in the specific 2024 response. Left-leaning analyses (LSE, Guardian) flip it and claim the real two-tier victimises minorities via stop-and-search. But here’s the rub: the public does not need a parliamentary report to see the difference between a violent riot (rightly met with force) and years of tolerated mass disruption, hate speech, and grooming-gang cover-ups on the other side. When the same state that arrests grandmothers for tweets turns a blind eye to weeks of “globalise the intifada” marches, people call it two-tier. And the nickname rhymes, so it sticks.

This fits the bigger picture we’ve been discussing

David Betz’s “civil war light” warning is precisely about this erosion of equal application of the law — the state appearing captured or terrified of one community more than others. When foreign policy bends to Muslim electoral pressure (as we saw with Starmer’s Iran/Iftar contortions) and domestic policing looks biased the same way, ordinary Britons conclude the system no longer treats them as equals in their own country. That is not “far-right extremism”; it is a rational response to lived reality.

Bottom line

Pointing out “Two-tier Keir” is no more unfair than calling out any other political hypocrisy. It is a factual observation backed by arrest statistics, sentencing patterns, public-trust collapse, and repeated high-profile cases that the government has never convincingly explained away. The only people who call it unfair are those who benefit from the disparity or refuse to admit multiculturalism’s failures have consequences. The rest of the country sees it plain as day — and the nickname is not going anywhere until the policing actually becomes colour-blind and politics-blind again.

2. Foreign policy captured by domestic electoral math – the “hijack” that isn’t a conspiracy, it’s arithmetic

Starmer’s 5 March 2026 Downing Street press conference was telling. He defended staying out of the initial Iran strikes as “in the national interest” and “protecting our people.” Two days earlier, at the Big Iftar, he emphasised “we were not involved,” pledged peace for Palestine, called British Muslims “the face of modern Britain,” and got the standing ovation. This came after Labour’s September 2025 conditional recognition of Palestinian statehood and the loss of the Gorton & Denton by-election to Muslim voter backlash.

British Muslims (6.5–7 % of the population but concentrated in 20–30 key Labour seats) have already cost Starmer seats and are threatening more. Telegraph analysis in March 2026 was blunt: “Starmer cannot afford to lose more Muslim voters.” The pattern is clear – initial post-7 October support for Israel softened into arms reviews, recognition of Palestine, and public distancing from US-Israeli action against Iran. Trump’s public mockery (“This is not Winston Churchill”) was crude but accurate.

This is not some secret cabal in a mosque basement. It is classic democratic pressure from a geographically pivotal minority that mainstream parties fear losing. The result? UK foreign policy on the Middle East now carries a visible domestic veto. Call it what it is: failed multiculturalism handing a specific community outsized influence on questions of war and peace.

3. Transatlantic credibility in the toilet – and the rest of the world notices

When your closest ally mocks you openly and you respond by hedging on Iran while Iran-backed groups operate with impunity on your streets, allies draw conclusions. The US still uses British bases – but only defensively, and the reluctance is noted in Washington. European partners see a Britain that cannot control its own cities, let alone contribute meaningfully to collective defence. Post-Brexit Britain was supposed to be “Global Britain.” In 2026 it looks more like “Divided Britain” – economically stagnant, militarily overstretched, and politically captured by the very migration waves it once claimed to manage.

Public sentiment has shifted too: broader British opinion now leans anti-escalation on Iran, but the specific charge that Islamist electoral pressure is driving policy resonates strongly among Reform voters, Jewish communities, and anyone paying attention to grooming scandals, no-go dynamics, and two-tier policing.

Sources that matter (read them yourself)

  • David Betz, “Civil War Comes to the West, Part II,” Military Strategy Magazine, spring 2025.
  • YouGov civil-war polling and Telegraph seat-loss analysis, early 2026.
  • Verisk Maplecroft civil-unrest indices, December 2025.
  • Starmer’s own words: 5 March press conference + Big Iftar remarks (Downing Street transcript and video).
  • Douglas Murray-style demographic realism (see his ongoing commentary on Europe’s suicide pact – the UK chapter is being written in real time).

Unfashionable conclusion

Britain in 2026 is not a declining power because of Brexit or economics alone. It is declining because it imported a demographic conflict it refuses to name, then let that conflict dictate its foreign policy while the state pretends everything is fine. The “civil war light” phase Betz warned about is not coming – it is simmering, and every time Starmer chooses Iftar optics over alliance solidarity, the temperature rises.

Reversibility still exists: strict borders, mass deportations of criminal non-integrators, honest talk about cultural incompatibility, and equal application of the law. But the political class lacks the will, because the electoral math and the fear of unrest are stronger than national interest.

Heikkous kutsuu aggressiota – weakness invites aggression. Britain is learning that lesson the hard way, both at home and on the world stage. The question is no longer whether the slide continues. The question is how much further it has to go before the lights go out on what was once the greatest empire the world has ever seen.Want me to dig deeper next week into how Trump’s threatened sanctions on unreliable allies might hit a post-Brexit Britain already bleeding internally? The numbers are ugly. Stay unfashionable.

Posted in Geopolitiikka | Tagged , | Leave a comment

Geopolitiikka Keskiviikko: Eurosossujen ulkopoliittinen halvauskohtaus

Posted on March 5, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Kun savu nousee Iranin kohteista ja USA:n sekä Israelin yhteinen operaatio Epic Fury on totta, Eurooppa on jälleen kerran löytänyt itsensä sieltä, missä se on parhaimmillaan: epäröinnin, sisäisen pelon ja ideologisen kiukuttelun ristiaallokosta. Se, mitä olemme nähneet viime päivinä Madridista Berliiniin, ei ole diplomatiaa. Se on moraalista ja strategista halvaantumista.

Tässä katsauksessa perataan ne kolme tärkeitä syytä, miksi Eurooppa kääntää selkänsä liittolaisilleen kriittisellä hetkellä. Israel on, Suomelle ja monelle muulle EU maalle, luotettava kumppani ja liittolainen kansainvälisen poliittisen Islamin kalifaattipyrkimyksiä vastaan.

1. Tukikohtakapina ja strateginen hylkiöityminen

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on noussut Eurosossujen keulakuvaksi kieltämällä USA:lta Rotan ja Morónin tukikohtien käytön Iranin vastaisissa iskuissa. Tämä ei ole pelkkä tekninen päätös; se on suora isku transatlanttista yhteistyötä vastaan.

Sánchez piiloutuu “kansainvälisen oikeuden” ja YK:n peruskirjan taakse, mutta todellisuudessa kyse on halusta irtautua Washingtonin vaikutusvallasta ja esiintyä moraalisena majakkana. Kun Pentagon joutui vetämään KC-135-tankkauskoneensa pois Morónista ja sijoittamaan ne muualle, viesti oli selvä: Espanja ei ole luotettava kumppani tositilanteessa.

Tämä “ei sodalle” -retoriikka on paluuta vuoden 2003 Irakiin, mutta sillä erotuksella, että nyt vastassa on ydinasetta tavoitteleva mullah-diktatuuri. Sánchez ja hänen hengenheimolaisensa uskovat, että olemalla hiljaa ja estämällä liittolaisten toimintaa he säästyvät seurauksilta. Historia on kuitenkin opettanut, että heikkous vain kutsuu aggressiota.

2. Sisäinen viides kolonna: Maahanmuutto ja terroripelko

Miksi Madrid, Pariisi ja Bryssel tärisevät saappaissaan? Vastaus löytyy niiden omilta kaduilta: Vuosikymmenten hallitsematon maahanmuutto islamilaisista maista on luonut tilanteen, jossa Euroopan sisäpoliittinen vakaus on panttivankina. Ei pidä unohtaa, että Iranin vallakumouskaarti on toiminut myös Suomessa.

Mellunmäen moskeija (Helsingin Islam-keskus) ja sen kytkökset Iranin teokraattiseen hallintoon ovat malliesimerkki siitä, kuinka radikaali islamismi ja vieraan vallan vaikutuspyrkimykset ulottuvat Pohjolaan saakka. Kyseessä ei ole pelkkä uskonnollinen tila, vaan toimintakeskus, jolla on pitkä historia suorista linkeistä Teheraniin. Moskeijan johdon tiedetään olevan ideologisesti uskollista Iranin korkeimmalle johtajalle, ja se on toiminut Iranin valtion ja sen pahamaineisen vallankumouskaartin (IRGC) pehmeän vaikuttamisen jatkeena Suomessa.

Vallankumouskaartin toiminta Suomessa ei ole avointa sotilaallista läsnäoloa, vaan se tapahtuu tiedustelun, tarkkailun ja ideologisen viennin kautta.

  • Vakoilu ja pelottelu: Iranin tiedustelupalvelu ja IRGC käyttävät uskonnollisia keskuksia valvomaan täällä asuvia iranilaissyntyisiä toisinajattelijoita. Mellunmäen kaltaiset toimijat tarjoavat tähän rakenteellisen suojan.
  • Ideologinen radikalisointi: Moskeija levittää Iranin virallista valtiollista ideologiaa, joka on jyrkän länsivastaista ja antisemitististä. Tämä luo maaperää, jossa Suomen perustuslailliset arvot ja kansallinen turvallisuus nähdään vihollisina.
  • Kytkökset rahoitukseen: Iran on perinteisesti tukenut shiiamuslimien keskuksia Euroopassa varmistaakseen uskollisuuden mullah-hallinnolle, mikä tekee näistä instituutioista vieraan vallan käsikassaroita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suojelupoliisi on jo vuosia tunnistanut Iranin yhdeksi aktiivisimmista valtiollisista vakoilijoista Suomessa. Mellunmäen moskeijan kaltaiset pesäkkeet ovat tässä palapelissä kriittisiä solmukohtia, jotka mahdollistavat Iranin vaikutusvallan kasvun ja tarjoavat suojan hallinnon agenttien toiminnalle “uskonnonvapauden” varjolla.

Hallitukset tietävät, että suora tuki USA:lle ja Israelille voisi aktivoida “nukkuvat solut” ja radikalisoida osan integraation ulkopuolelle jääneestä väestöstä. Kyse ei ole enää pelkästä ulkopolitiikasta, vaan sisäisestä turvallisuudesta.

  • Kiristysruuvi: Iran on mestari käyttämään välillistä vaikuttamista. Terrori-iskujen uhka Euroopan metropoleissa on se hinta, jota Eurosossut eivät uskalla maksaa.
  • Väestörakenteen paine: Poliitikot pelkäävät menettävänsä tietyt äänestäjäkunnat tai sytyttävänsä lähiöpalot, joita he eivät pysty enää sammuttamaan.

Eurooppa on tuonut sisäänsä konfliktin osapuolia ja ihmettelee nyt, miksi se ei pysty tekemään itsenäisiä strategisia päätöksiä. Pelko siitä, että sota Teheranissa muuttuu sodaksi Pariisissa, on se hiljainen tekijä, joka sanelee EU:n “maltillisen” linjan.

Edelleen heikkous houkuttelee terrorismia.

3. “Oranssi setä paha” – Ideologinen sokeus

Viimeinen naula arkkuun on eurosossujen henkilökohtainen ja ideologinen inho Lännen johtavan valtion USAn presidenttiä Donald Trumpia kohtaan. Trumpin paluu ja hänen “Maximum Pressure” -linjansa on myrkkyä Brysselin byrokraateille, jotka rakastavat kalliita, vuosia kestäviä ja tuloksettomia neuvotteluja.

Eurosossujen maailmankuvassa Trump on suurempi uhka kuin Iranin vallankumouskaarti. He hylkäävät rationaalisen turvallisuuspolitiikan vain voidakseen vastustaa miestä, jota he pitävät “vastenmielisenä”.

  • TDS (Trump Derangement Syndrome): Päätöksenteko on sokeaa. Jos Trump sanoo, että Iranin ohjusohjelma on pysäytettävä, eurosossu vastaa, että on ensin kuultava Iranin “oikeutettuja huolia”.
  • Moraalinen poseeraus: On helpompaa syyttää Trumpia “yksipuolisesta toiminnasta” kuin kohdata se tosiasia, että Eurooppa on itse laiminlyönyt puolustuksensa ja ulkoistanut turvallisuutensa samalle miehelle, jota se nyt halveksii.

Trumpin uhkaukset katkaista kauppasuhteet tai rajoittaa puolustusyhteistyötä Espanjan kaltaisten maiden kanssa ovat vain looginen seuraus tästä epälojaaliudesta. Liittolaisuus ei ole noutopöytä, josta voi valita vain mukavat asiat.

1. Geopoliittinen analyysi ja Iranin tilanne

2. Sisäinen turvallisuus ja vaikutusvalta Suomessa

3. “Oranssi setä paha” ja ideologinen umpikuja

  • Douglas Murray: The Strange Death of Europe
    • Murrayn analyysi siitä, miten Euroopan eliitti tuhoaa oman maanosansa syyllisyydentunnolla ja hallitsemattomalla maahanmuutolla. Sopii suoraan “eurosossujen” toiminnan taustoitukseen.
    • Douglas Murray: Europe’s Suicide Pact
  • The Heritage Foundation: Trump’s Maximum Pressure on Iran
    • Analyysiä siitä, miksi Trumpin linja on realismin näkökulmasta ainoa toimiva tapa padota Iranin ydinasehaaveita, ja miksi EU vastustaa sitä.
    • Heritage.org – Iran Policy

4. Terrorismi ja IRGC:n toiminta Euroopassa

  • Foundation for Defense of Democracies (FDD): IRGC in Europe

Tämä lista tarjoaa lukijalle suoran pääsyn niihin lähteisiin, jotka vahvistavat katsauksessa esitetyt epämuodikkaat, mutta rehelliset havainnot.

Yhteenveto

Euroopan ulkopolitiikka on halvauskohtauksen kourissa. Sitä repivät ideologinen inho USA:n johtoa kohtaan, pelko omien rajojen sisälle tuodusta radikalismista ja naiivi usko siihen, että diplomatia tehoaa fanaatikkoihin. Kun USA ja Israel tekevät likaisen työn, Eurosossut seisovat sivussa ja valittavat tyylipisteistä – samalla kun he rukoilevat, ettei öljyn hinta nouse liikaa ja etteivät heidän omat lähiönsä räjähdä.

Haluatko, että syvennyn seuraavaksi tarkemmin siihen, miten Trumpin kaavailemat talouspakotteet iskevät nimenomaan näihin vastarannan kiiskiin, kuten Espanjaan ja sen vientiteollisuuteen?

Europe ‘absolutely supportive’ of US action in Iran, says Nato secretary general

Tämä video valottaa Naton virallista kantaa ja sitä jännitettä, joka vallitsee liittokunnan johdon ja yksittäisten jäsenmaiden välillä Iranin operaation alettua.

Posted in Geopolitiikka, maahanmuuttajat, NATO jäsenyys, terrorismi, Tilanne päällä, voimapolitiikka | Tagged , , , | 2 Comments

Brysselin uusi rautaesirippu: Turvallisuuden varjolla sananvapauden kimppuun

Posted on March 2, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Euroopan komissio on helmikuun lopulla 2026 ottanut historiallisen askeleen kohti keskitettyä valvontayhteiskuntaa. 26. helmikuuta 2026 julkaistu päivitetty terrorismin vastainen agenda ja siihen kytkeytyvä ProtectEU-strategia eivät ole vain teknisiä päivityksiä. Ne ovat poliittisia työkaluja, joilla rakennetaan infrastruktuuri toisinajattelun vaimentamiseksi turvallisuuden nimissä.

Kun EUn viralliset tiedotteet puhuvat “demokratian suojelusta”, on syytä katsoa konepellin alle. Siellä odottavat algoritmit, keskistetty tiedustelu ja epämääräiset määritelmät, jotka tekevät tavallisesta kansalaismielisestä kritiikistä potentiaalista “ekstremismiä”.

Juridinen kolmiyhteinen sensuuri: TCO, DSA ja ProtectEU

Moni luulee, että sensuuri vaatisi uuden, suoran “Lex Sensuurin”. Todellisuus on ovelampi. Kyseessä on ristiinviittausten verkosto, jossa kolme eri instrumenttia muodostaa aukottoman ketjun: TCO määrittelee kohteen, SIAC osoittaa sen sormella, ja DSA lyö sitä lekalla.

1. TCO-asetus – “Laukaisin”

Terroristista verkkosisältöä koskeva asetus (TCO) on juridinen perusta, joka antaa viranomaisille oikeuden antaa poistomääräyksiä. 26.2.2026 ohjelmassa “terroristisen sisällön” tulkintaa on laajennettu koskemaan “väkivaltaista ekstremismiä”. Tämä on juridinen harmaa alue: koska ekstremismiä ei ole määritelty tarkasti, se antaa virkamiehille vallan päättää, milloin poliittinen puhe muuttuu “järjestystä vaarantavaksi”.

2. DSA (Digital Services Act) – “Ruoska”

Digipalvelusäädös (DSA) toimii menettelytapalakina. Se velvoittaa suuret alustat (X, Meta, Google) arvioimaan ja lieventämään “järjestelmäriskejä”. Jos alusta ei poista sisältöä, jonka Brysselin virkamiehet tulkitsevat “haitalliseksi”, se kohtaa jopa 6 % sakot maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Tämä pakottaa alustat ylisensuuriin välttääkseen taloudellisen tuhon.

3. ProtectEU & SIAC – “Maalitus”

Tämä on strateginen taso, joka antaa suunnan. SIAC:n tuottama tiedustelutieto toimii ohjeistavana “pehmeänä oikeutena”. Kun SIAC analyysissään toteaa tietyn narratiivin olevan “hybridivaikuttamista”, alustat lukevat tämän suorana käskynä rajoittaa kyseistä puhetta DSA:n puitteissa.

SIAC: Brysselin näkymätön ja valvomaan silmä

Kaikkein huolestuttavin osa uutta agendaa on Single Intelligence Analysis Capability (SIAC) -yksikön roolin merkittävä vahvistaminen. SIAC yhdistää siviili- ja sotilastiedustelun analyysit yhteen pisteeseen, raportoiden suoraan komissiolle ilman kansallisten parlamenttien valvontaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Ennakoiva seuranta: SIAC hyödyntää tekoälypohjaista OSINT-tiedustelua (Open Source Intelligence). Se haravoi sosiaalista mediaa ja vaihtoehtomedioita tunnistaakseen “mielialan muutoksia”.
  • Narratiivien hallinta: Se tuottaa analyyseja siitä, mitkä liikkeet nähdään uhkana EU:n yhtenäisyydelle. Nämä analyysit ovat usein salaisia, eli et koskaan saa tietää, miksi juuri sinun mielipiteesi on joutunut mustalle listalle.
  • Juridinen tyhjiö: SIAC toimii tilassa, jossa perinteinen oikeuslaitos ei ehdi väliin. Se ei anna tuomioita, se antaa “analyyseja”, jotka käynnistävät automaattisen sensuurikoneiston.

Ja me kaikkihan tiedämme että AI EI tee virheitä. Eikun….

26.2.2026 Terroristiohjelman tekniset suitset

Helmikuun ohjelma ei jää vain puheen tasolle. Se tuo käyttöön kaksi teknistä asetta:

  1. Hash-tietokannat: Europolin kehittämä järjestelmä, jossa kerran “haitalliseksi” leimattu sisältö saa digitaalisen sormenjäljen. Sen jälkeen se tunnistetaan ja poistetaan automaattisesti kaikilta alustoilta sekunneissa. Jos jaat viestin, joka on listattu, se katoaa bittiavaruuteen ilman ihmisen tekemää arviota.
  2. Ideologinen “resilienssi”: Komissio pumppaa miljoonia euroja ohjelmiin, joilla lapsille opetetaan, että kriittinen suhtautuminen EU:hun tai perinteisiin arvoihin on merkki alkavasta radikalisoitumisesta. Tämä on suora hyökkäys perheiden itsemääräämisoikeutta vastaan.

Tekniikka kiristää silmukkaa: 3D-aseet ja kontrolli

Samaan aikaan kun mieltä hallitaan, fyysistä varautumista rajoitetaan. 26.2. esitetty direktiivimuutos ampuma-aseista kohdistuu erityisesti 3D-teknologiaan. EUn eliitti ja järjestelmä pelkää itsenäistä ja varautunutta kansalaista. Kun aseiden, teknologian ja tiedon saantia rajoitetaan samanaikaisesti, kansalaisesta tulee täysin riippuvainen valtion tarjoamasta “turvasta”.

Tämähän tarkoittaa käytännössä, että EU haluaa ennakoivasti tehdä mahdottomaksi kaikki sen ylilyöntien ja “2050 ilmastoagendojen” vastustamisen. Argumentoida ei saa, puhua ei saa, ja ainakaan vastustaa ei saa. Mieleeni tulee väistämättä vanha Neuvostoliittolainen kasku. Se soipii tietenkin kaikkeen vasemmistodiktatuuriin ja näemmä myös tulevaan kassojen vankilaan EUhun.

Älä ajattele!

Jos kuitenkin ajattelet, niin älä puhu.

jos kuitenkin puhut, älä kirjoita.

Jos kuitenkin kirjoitat, älä allekirjoita.

Jos kuitenkin allekirjoitat, niin älä ihmettele!

Johtopäätös: Aika herätä

EU ei tarvitse lakia, joka sanoo: “EU:n vastustaminen on laitonta”. Se tarvitsee vain epämääräiset termit, taloudellisen ruuvin alustoille ja SIAC:n kaltaisen koneiston valvomaan internetiä. Itse asiassa pelotaivaikutukseen sopii paljon paremmin se, että määritelmät ovat mahdollisimman epämääräiset. Verratkaapåa Neuvostoliittoon jälleen siellä rikoslaki oli julkinen, mutta NKVD/KGB lisäykset lakiin eivät olleet, joten et VOINUT etukäteen tietää onko jokin laitonta vai ei.

Peli on selvä: EU on siirtynyt avoimeen kontrollivaiheeseen. Se ei yritä voittaa väittelyitä faktoilla, vaan se käyttää teknologiaa varmistaakseen, ettei vastapuoli pääse edes ääneen. Vapaus ei katoa kerralla, vaan se murenee virasto kerrallaan, asetus asetukselta.

Kansallismielisen ja konservatiivisen kansalaisen on nyt oltava hereillä. On etsittävä vaihtoehtoisia kanavia, suosittava hajautettuja alustoja ja kieltäydyttävä hyväksymästä Brysselin sanelemaa totuutta. Turvallisuus on vain kilpi, jonka suojissa rakennetaan digitaalista valvontayhteiskuntaa.

Tiedä, että kun “Epämuodikkaita ajatuksia” katoaa eetteristä, seuraavaksi on sinun vuorosi.

Posted in henk.koht, informaatiosota, sisäinen turvallisuus, terrorismi | Tagged , , , , , | 2 Comments

Digitaalinen rautaesirippu: USA:n ja EU:n törmäyskurssi vuonna 2026

Posted on February 25, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Vuosi 2026 tullaan muistamaan historiankirjoissa hetkenä, jolloin läntisen maailman yhtenäisyys rakoili tavalla, jota harva osasi ennustaa. Kyse ei ole pelkästään kauppasodasta tai tullimaksuista, vaan jostain paljon syvemmästä: taistelusta tiedon hallinnasta, kansallisesta suvereniteetista ja siitä, kuka saa määritellä totuuden globaalissa verkossa.

The current image has no alternative text. The file name is: image-2.png

Yhdysvaltojen nykyinen hallinto on ottanut historiallisen askeleen syyttämällä Euroopan unionia suorasta vaalimanipulaatiosta ja poliittisesta sabotaasista. Syytös on raju, mutta tarkemmassa tarkastelussa sen taustalta paljastuu järjestelmällinen ja teknokraattinen koneisto, joka on herättänyt huolta konservatiivisten ja kansallismielisten toimijoiden keskuudessa molemmin puolin Atlanttia.

Brysselin näkymätön sensuuri: DSA lyömäaseena

Kiistan ytimessä on EU:n digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA). Pinnalta katsottuna säädös markkinoitiin kansalaisille keinona suitsia laitonta sisältöä ja suojella kuluttajia. Todellisuudessa siitä on muodostunut EU-komissiolle ennennäkemätön valtatyökalu, jolla se voi, ja on selvästi osoittanbut myös halua, painostaa suuria amerikkalaisia teknologia-alustoja poistamaan “haitallista” sisältöä jättimäisten sakkojen uhalla.

Kriitikoiden, ja minun, mukaan termi “haitallinen” on äärimäisen venyvä käsite, jota on käytetty systemaattisesti vaalien alla. Kun EU määrittelee maahanmuuttokritiikin, perinteisten arvojen puolustamisen tai EU-kriittisen uutisoinnin “disinformaatioksi”, se puuttuu suoraan jäsenmaiden sisäiseen poliittiseen kilpailuun. Kyseessä on pehmeä sensuuri: alustat, peläten miljardisakoja, poistavat mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa hallitseva liberaali-globalistinen narratiivi dominoi vaalikenttää, ja vaihtoehtoiset, kansallismieliset äänet hiljennetään algoritmien avulla.

USA:n vastaisku: Freedom.gov ja digitaalinen vapautus

Yhdysvallat ei ole jäänyt toimettomaksi. Washingtonissa EU:n toiminta nähdään suorana hyökkäyksenä amerikkalaista sananvapausperinnettä (First Amendment) vastaan. Vastauksena tälle kehitykselle USA on lanseerannut freedom.gov-portaalin – digitaalisen “vapausradion”, joka on suunnattu suoraan EU-kansalaisille.

Portaalin tarkoitus on provokatiivinen mutta selkeä: tarjota eurooppalaisille sensuroimatonta tietoa ja pääsy sisältöihin, jotka Brysselin sääntelykoneisto on yrittänyt piilottaa. Sisäänrakennetun VPN-teknologian avulla portaali murentaa EU:n digitaalisia raja-aitoja ja kohtelee Euroopan unionia samalla tavalla kuin USA on perinteisesti kohdellut autoritäärisiä valtioita, kuten Kiinaa tai Irania. Tämä on selkeä viesti: USA ei hyväksy ylikansallisen organisaation pyrkimyksiä rajoittaa vapaata mielipiteenvaihtoa läntisellä pallonpuoliskolla.

Monroe-oppi 2.0 ja suvereniteetin paluu

Samalla kun digitaalinen sota kiihtyy, Yhdysvallat on palannut vahvasti perinteiseen geopoliittiseen linjaansa, jota voisi kutsua Monroe-opin päivitykseksi. Viesti on kirkas: Amerikat kuuluvat amerikkalaisille, ja ulkopuolisten toimijoiden – olivatpa ne Kiinan talousmahteja tai EU:n arvoimperialisteja – vaikutusvaltaa tullaan rajoittamaan kovalla kädellä.

Tämä uusi linja korostaa kansallisvaltion merkitystä. USA:n johtajuus vuonna 2026 ei enää perustu sokeaan “länsimaiseen arvoyhteisöön”, vaan selkeään kansalliseen etuun ja diileihin perustuvaan yhteistyöhön. Tämä on jyrkässä ristiriidassa EU:n pyrkimysten kanssa, jossa valta siirtyy yhä enemmän kansallisilta parlamenteilta valitsemattomille virkamiehille Brysseliin.

Mitä tämä tarkoittaa kansallisvaltioille?

Suomen kaltaisille valtioille tämä suurvaltojen välinen jännite on kriittinen. Toisella puolella on Yhdysvallat, joka vaatii konkreettista vastuunkantoa (kuten NATO-maiden 5 % puolustusmenotavoite) ja kunnioittaa kansallista suvereniteettia. Toisella puolella on EU, joka pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa ajattelua sääntelyn ja taloudellisen painostuksen kautta.

Kysymys vaalien manipulaatiosta ei ole vain akateeminen väittely. Jos ylikansallinen elin voi päättää, mikä on sallittua poliittista puhetta, onko kansallinen demokratia enää aitoa? USA:n hallinnon syytökset osuvat naulan kantaan: EU:n tapa käyttää “oikeusvaltioperiaatetta” ja “disinformaation torjuntaa” poliittisina lyömäaseina on vakava uhka itsenäisten kansallisvaltioiden vapaudelle.

Johtopäätös

Vuoden 2026 keskiviikkoiset geopoliittiset analyysit osoittavat, että maailma on jakautumassa uudella tavalla. Vastakkain eivät ole enää pelkästään Itä ja Länsi, vaan kaksi näkemystä vapaudesta. Toinen luottaa kansallisvaltioon, vapaaseen sanaan ja suvereniteettiin, kun taas toinen uskoo ylikansalliseen kontrolliin ja hallittuun mielipideilmastoon.

USA:n aktiivinen rooli sensuurin murtajana antaa toivoa siitä, että kansallisvaltioiden ääntä ei voida loputtomiin vaimentaa. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskaltavat puolustaa omaa suvereniteettiaan ja totuutta, silloinkin kun se on vastoin ylikansallisten instituutioiden tahtoa.

Posted in Teknologia, TurPo | Tagged , , | Leave a comment

Varjosotaa rintamalinjojen takana: Venäjän “Syvä taistelu” ja rikollisuus aseena

Posted on February 23, 2026 by epamuodikkaitaajatuksia

Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Kyse ei ole perinteisestä sodasta, mutta ei myöskään rauhan ajasta sellaisena kuin sen 1990–2010-luvuilla opimme tuntemaan. Venäjä käyttää sotilaallisten keinojen rinnalla järjestelmällisesti painostusta, sabotaasia, kyberoperaatioita ja informaatiovaikuttamista. Venäjä on päivittänyt neuvostoaikaisen syvän taistelun (glubokaja operatsija) oppinsa 2020-luvulle. Siinä missä marsalkka Tuhatševski suunnitteli 1930-luvulla panssarikiilojen ja laskuvarjojoukkojen iskuja satoja kilometrejä rintaman taakse, nykyinen Gerasimovin doktriini ulottaa ”syvyyden” ihmisten olohuoneisiin. Tämä ajattelu näkyy siinä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös Euroopan sisäiseen vakauteen – ei vain sotilaallisesti, vaan taloudellisesti, poliittisesti ja psykologisesti.

Venäläisessä sotilasajattelussa on pitkään korostettu niin sanottua syvyyttä – vastustajan lamauttamista myös rintamalinjan takana. Neuvostoliiton aikana tästä puhui mm. jo mainittu Mihail Tuhatševski. 2000-luvulla Valeri Gerasimov on todennut, että ei-sotilaalliset keinot voivat olla jopa tehokkaampia kuin perinteinen aseellinen voima.

Tässä strategiassa rintamalinja on kaikkialla, ja tehokkain ase ei ole rynnäkkökivääri, vaan yhteiskunnallinen kaaos. Erityisen huolestuttavaa on Venäjän kasvava tukeutuminen rikollisiin sijaistoimijoihin (proxies) osana valtiollista strategista iskukykyä.

Syvä taistelu 2.0: Kaaoksen arkkitehtuuri

Venäjän sotilasajattelussa voitto ei edellytä välttämättä vieraan maan miehittämistä, vaan sen toimintakyvyn halvaannuttamista. Syvän taistelun moderni tavoite on katkaista vastustajan hermosto: päätöksentekokyky, logistiikka ja kansalaisten luottamus viranomaisiin. Yksi osa tästä on dokumetoitu hienosti TÄSSÄ KGB-mies Juri Bezmenovin haastattelussa ns DEI/WOKE ideologian käytöstä kansalaisyhteiskunnan tuhoamiseen

Kun katsomme NBP9-maita (Nordic-Baltic Eight + Puola), näemme Venäjän kannalta strategisesti kriittisen alueen. Suomi ja Baltia muodostavat NATOn itäisen etuvartion. Tämän alueen horjuttaminen on Venäjän elinehto, mikäli se haluaa säilyttää hegemoniansa Itämerellä. Tsoin baltit ovat saaneet erityisen hyvän rokotuksen sosialistipropagandaa vastaan 1945-1990, mutta maissa on suuret venäläisvähemmistöt, joista ainakin osa haikailee palaamista Venäjän yhteyteen.

Kuten lukija varmankin huomaa olen kansallis-konservatiivi, ja siksi selvästi jakolinjan toisella puolella. Vaikka sateenkaariväki syyttää meitä “Venäjän pussiin pelaamisesta” on kyse vain yrityksestä vaijentaa oikeutettu poliittinen vastarinta ja keskustelu vaikkapa nyt Tampereen EMpatiataulu debaakkeli tapaisissa julkisuuten tulevissa keskusteluissa. (Minua empatiataulussa hymyilytti eniten “perheetön”(–>sinkku) tarvitsee mahdollisesti positiivista erityiskohtelua perheellinen ei. Ilmeisesti lapsilisät ovat liikaa.) On toki tiedossa EUn DSA-lainsäädännön avulla sisäänajettava mielipidekontrolli ja totalitarismi.

Näillä välilauseilla palataan siis asiaan: Syvän taistelun suorittaminen lännen melko vapaissa yhteiskunnissa.

Tähän tavoitteeseen päästään iskemällä “syvälle” yhteiskunnan rakenteisiin:

  1. Kriittinen infrastruktuuri: Energiaverkot, tietoliikennekaapelit ja vesihuolto.
  2. Kansallinen yhtenäisyys: Disinformaatio ja poliittisten jakolinjojen kärjistäminen.
  3. Psykologinen turvallisuus: Pelon ilmapiirin luominen epämääräisillä iskuilla ja sabotaasilla.

Rikollisuus valtion palveluksessa: “Spook-Gangster” -symbioosi

Venäjän tiedustelupalvelut (GRU ja SVR) ovat ulkoistaneet “likaisen työn” rikollisverkostoille. Tämä ei ole sattumaa, vaan harkittu taktinen valinta. Rikollisten käyttö tarjoaa Venäjälle kaksi merkittävää etua: uskottavan kiellettävyyden ja resurssitehokkuuden. Kyse ei ole välttämättä pysyvästä “rikollisarmeijasta”, vaan tapauskohtaisesta välineellistämisestä.

Miten rekrytointi tapahtuu?

Venäjän tiedustelu ei enää aina lähetä omia agenttejaan soluttautumaan. Sen sijaan ne hyödyntävät Telegramin kaltaisia salattuja viestikanavia, joissa tarjotaan nopeaa rahaa hämäristä tehtävistä. Kohderyhmänä ovat usein paikalliset rikollisjengit, huumerikolliset tai radikalisoituneet nuoret, joilla on jo valmiiksi väkivaltapotentiaalia ja tarve rahalle.

Iskut ja niiden anatomia

Rikollisia käytetään operatiivisina elementteinä useilla eri tavoilla:

  • Sabotaasi iskut: Tuhopoltot varastoissa (kuten Puolassa ja Britanniassa nähty), joissa säilytetään Ukrainaan menevää apua.
  • Välineellistetty väkivalta: Fyysiset hyökkäykset toisinajattelijoita tai virkamiehiä vastaan.
  • Häirintä ja tiedustelu: Rikollisryhmät voivat asentaa kameroita strategisten reittien varrelle tai seurata sotilaskuljetuksia helpommin kuin tunnistetut tiedustelu-upseerit.

Venäjän hybridioperaatiot ja sabotaasi Euroopassa

Kohde / TyyppiMenetelmäTavoiteEsimerkkitapaus
Logistiikka & VarastotTuhopoltot ja räjähteetUkrainalle suunnatun avun tuhoaminen ja pelko.Puolan ja Britannian logistiikkakeskusten palot (2024).
Kriittinen infraKaapelien katkaisut, GPS-häirintäViestinnän ja navigoinnin sekoittaminen.Itämeren tietoliikennekaapelien vauriot ja jatkuva GPS-kiusa Itämerellä.
Yksilöt & VirkamiehetRekrytoidut hakkerit tai “iskuryhmät”Pelottelu, vakoilu ja mahdolliset salamurhat.Rheinmetallin johtajaan kohdistunut salamurhasuunnitelma (estetty).
Rajat & VäestöVälineellistetty maahanmuuttoSisäisen koheesion rikkominen ja resurssien sitominen.Suomen ja Puolan itärajan painostusoperaatiot.
Julkiset paikatPienimuotoiset iskut ja ilkivaltaYleisen turvallisuudentunteen murentaminen.Ranskassa ja Baltiassa tapahtuneet muistomerkkien töhrimiset ja provokaatiot.

Tämä toimintatapa on nerokas mutta vaarallinen. Jos rikollinen jää kiinni, hän näyttää vain tavalliselta roistolta. Valtiollista kytköstä on vaikea todistaa oikeudessa, mikä jättää länsimaiset oikeusvaltiot usein neuvottomiksi.

NBP9-alueen haavoittuvuudet ja iskut

Venäjä on kartoittanut Pohjois-Euroopan heikot kohdat. Seuraava taulukko havainnollistaa, miten syvän taistelun elementtejä on jo käytetty tai suunniteltu käytettäväksi:

Strateginen tavoiteToimintatapa (Rikolliset/Proxyt)Vaikutus yhteiskuntaan
Logistiikan tukkiminenRekka-autojen sabotaasi, rautatieiskut.Huoltovarmuuden horjuminen, viiveet avussa.
EnergiaterroriSähköasemien tuhotyöt, kaukolämpöputkien räjäytykset.Kylmä ja pimeä talvi, sosiaalinen levottomuus.
Informaatio-operaatiotTrollitehtaiden ja “katutason” häiriköiden yhteispeli.Kansan jakautuminen, luottamuksen murentuminen.
Kriisinhallinnan sitominenPerättömät pommiuhkaukset, kouluiskut, ilkivalta.Poliisin ja pelastuslaitoksen resurssien uuvuttaminen.

Viranomaisten vastaus: Kovat keinot käyttöön

Suomi ja muut NBP9-maat eivät ole jääneet passiivisiksi. Viranomaisten vastaus on ollut selkeä: peli on muuttunut.

1. Hybridilainsäädäntö

Suomi on etupeltoa säätänyt lakeja, jotka tunnistavat valtiollisen vaikuttamisen rikoksen tunnusmerkistöksi. Raja-laki on tästä selkein esimerkki, mutta myös kiinteistökauppojen rajoittaminen strategisten alueiden lähellä on osa tätä puolustusta. Emme voi antaa vastustajan ostaa tonttia sähköaseman vierestä vain siksi, että “kauppa on vapaata”.

2. Tiedustelun painopisteen muutos

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu seuraavat nyt entistä tarkemmin rikollisten ja valtiollisten toimijoiden leikkauspisteitä. Tavoitteena on paljastaa kytkökset ennen kuin isku tapahtuu. Tämä vaatii ennennäkemätöntä yhteistyötä poliisin ja tiedustelupalvelujen välillä yli rajojen.

3. Yhteiskunnan resilienssi

Suomen suurin vahvuus on korkea luottamus. Venäjä pyrkii murentamaan tätä, mutta suomalainen “maanpuolustustahto” on laajentunut koskemaan myös hybridivaikuttamista. Kansalaiset tunnistavat nykyisin paremmin oudon toiminnan ja ilmoittavat siitä viranomaisille.

Johtopäätökset: Valmius on jatkuva tila

Venäjän syvän taistelun oppi ei ole ohimenevä ilmiö. Se on pysyvä osa itänaapurimme työkalupakkia. Rikollisten käyttäminen sota-aseena on moraalitonta, mutta Venäjän näkökulmasta loogista. Se on halpaa, tehokasta ja vaikeasti torjuttavaa.

Länsimaiden on ymmärrettävä, että rikollisuus ei ole enää vain poliisiasia – se on kansallisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan ydintä. Meidän on oltava valmiita vastaamaan näihin uhkiin samalla kovuudella ja päättäväisyydellä, jota Venäjä itse osoittaa. Tässä taistelussa ei ole takarintamaa. Jokainen sähkökaappi, jokainen palvelin ja jokainen satama on osa rintamaa.

Venäjä luottaa siihen, että olemme heikkoja, hitaita ja sidottuja omiin byrokraattisiin sääntöihimme. Suomen ja muiden NBP9-maiden tehtävä on osoittaa heidän olevan väärässä. Syvä taistelu voidaan voittaa vain, jos olemme syvästi varautuneita.

1. Tunnista värväämisen merkit

Värväys ei tapahdu enää pelkästään hämärillä kujilla ja huonomaineisissa baareissa, vaan useinmiten digitaalisesti. Ole valppaana, jos huomaat seuraavaa:

  • “Helppoa rahaa” -ilmoitukset: Telegram-ryhmissä tai pimeässä verkossa tarjotaan suuria summia (satoja tai tuhansia euroja) yksinkertaisista tehtävistä, kuten “valokuvaa tietty rakennus”, “kuljeta paketti” tai “tee pieni ilkivallan teko”.
  • Kryptovaluuttapalkkiot: Jos työnantaja haluaa maksaa vain kryptoilla eikä suostu kertomaan henkilöllisyyttään, kyseessä on lähes aina vihamielisen valtion operaatio tai vakava rikollisuus.
  • Yksityiskohtainen ohjeistus: Tehtävänantaja antaa tarkat koordinaatit, kellonajat ja vaatii todisteeksi kuvia suorituksesta. Tämä on tyypillistä tiedustelupalvelun operatiivista toimintaa.

2. Havaitse operatiivinen toiminta kentällä

Ns pikkurikolliset eivät ole penaalin terävimpiä kyniä. Rikollisetsijaistoimijat ovat usein huolimattomampia kuin ammattivakoojat. Tarkkaile näitä:

  • “Turistit” vääriin aikoihin: Henkilöitä, jotka oleskelevat tai kuvaavat sähköasemia, varuskuntien portteja, rautatiesiltoja tai satama-alueita ilman loogista syytä.
  • Drone-toiminta: Epätavallinen dronen lennättäminen kriittisen infrastruktuurin tai puolustusvoimien harjoitusalueiden yläpuolella.
  • Maastoon kätkeminen: Jos havaitset maastossa kätkettyjä tarvikkeita (työkaluja, polttoainetta, teknisiä laitteita) strategisten kohteiden läheisyydessä, kyseessä voi olla sabotaasin valmistelu.

3. Torjunta ja toimintaohjeet

Jos epäilet joutuneesi kosketuksiin värvääjän kanssa tai havaitset epäilyttävää toimintaa:

A. Älä lähde mukaan – missään olosuhteissa

  • Vaikka tehtävä tuntuisi viattomalta (esim. “töherrä tämä seinä”), se on usein testi. Kun olet ottanut rahaa vastaan, sinua kiristetään tekemään vakavampia tekoja, kuten tuhopolttoja tai tietomurtoja.
  • Venäjän palveluksessa toimiminen katsotaan Suomessa maanpetokselliseksi toiminnaksi tai vakoiluksi, ja rangaistukset ovat huomattavasti kovempia kuin tavallisesta ilkivallasta.

B. Kerää tiedot turvallisesti

  • Älä paljasta itseäsi: Älä mene huomauttamaan epäilyttäville henkilöille.
  • Dokumentoi: Rekisterinumerot, tuntomerkit (tatuoinnit, vaatetus, pituus), kulkusuunta ja kellonaika.
  • Säilytä viestit: Jos sinua yritetään värvätä verkossa, ota kuvakaappaukset kaikesta viestinnästä, profiileista ja luvatuista palkkioista.

C. Ilmoita oikealle taholle

  • Poliisin vihjetiedot: Jos kyseessä ei ole akuutti hätä, käytä poliisin sähköistä vihjepalvelua tai paikallista vinkkinumeroa.
  • Suojelupoliisi (Supo): Jos havaintosi liittyy selvästi vakoiluun tai valtiolliseen sabotaasiin, Supo on oikea osoite.
  • Työnantaja: Jos työskentelet huoltovarmuuskriittisellä alalla, ilmoita viipymättä turvallisuusvastaavalle, jos havaitset poikkeamia työrutiineissa tai epämääräisiä kyselyitä ulkopuolisilta.

Nyrkkisääntö: Jos joku tarjoaa rahaa Suomen vahingoittamisesta, kyseessä ei ole “bisnes”, vaan vihamielinen sotaoperaatio, jossa sinua käytetään kertakäyttöisenä työkaluna. Rikollinen jää kiinni, “vakooja” pysyy turvassa rajan takana.

Posted in Uncategorized | 1 Comment