We does the time go? Minne rientää aika?

Hi all,

I started mechanical engineering studies and those take time. But I’m hoping to get another HX simulation out in easter time!

Aikaa kuluu opinnoissa, mutta toivottavasti saan seuraavan HX skenaarion pihalle pääsiäisen aikaan.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

TiedusteluTiistai maaliskuu 2020 editio: Tiedustelulait ja Suomen tiedustelu. Mitä varsinaisesti on jäämässä käteen?

Ajatus tämän tekstin kirjoittamiseen tuli loistavan signaalitiedustelua koskevan kirjan GCHQ: Centenary Edition (Richard Aldrich, 2019) kuuntelemisesta. Siksi lähestyin SuPoa emailitse, ja sain kohteliaan vastauksen, jossa todettiin käytännössä että “emme kerro”. Tämä koska “operationaaliset syyt” Kysymykseni koskivat SuPon haavien läpi kulkevaa liikennettä ja sen volyymiä.

Uudet tiedustelulait astuivat voimaan 1.6.2019. Niiden myötä Suojelupoliisi ja Puolustuvoimen tiedustelulaitos saivat lainopillisen kehyksen toiminnalleen. Katselin FinLexistä, mitä lainsäätäjä on itseasissa säätänyt, mutta asiassa liikuttiin melko yleisissä sfääreissä. (laki sotilastiedustelusta, laki siviilitiedustelusta). Alla kopioituina tässä suhteessa meitä kiinnostavat pykälät “sotilastiedustelulaista” ja laista “Laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa”. Jätän tästä tarkasterlusta pois itsestään selvät seikat, eli salauksen purkamisen viesteistä ja vieraiden maiden signaalitiedustelun, ja keskityn ns jokahenkilöön kohdistuvaan lainsäädäntöön. Seuraavissa kappaleissa on kursivoituna lakitekstit, ja senjälkeen selvitän

37 § Televalvonta

Televalvonnalla tarkoitetaan tunnistamistietojen hankkimista viestistä, joka on lähetetty viestintäverkkoon kytketystä teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta taikka vastaanotettu tällaiseen osoitteeseen tai laitteeseen, sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitiedon hankkimista.

Sotilastiedusteluviranomaiselle voidaan antaa lupa valtiollisen toimijan hallussa olevaan tai sen muuten käyttämän teleosoitteen tai telepäätelaitteen televalvontaan tiedustelutehtävän suorittamiseksi.

Sotilastiedusteluviranomaiselle voidaan antaa lupa muun kuin valtiollisen toimijan hallussa olevaan tai hänen muuten käyttämän teleosoitteen tai telepäätelaitteen televalvontaan, jos sillä voidaan perustellusti olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys tietojen saamiseksi tiedustelutehtävän kannalta.

38 § Televalvonnasta päättäminen

snip snip snip. Lue laista, jos kiinnostaa miten oikeudesta päätetään.

39 § Tukiasematietojen hankkiminen

Tukiasematietojen hankkimisella tarkoitetaan tiedon hankkimista tietyn tukiaseman kautta telejärjestelmään kirjautuneista tai kirjautuvista telepäätelaitteista ja teleosoitteista.

Sotilastiedusteluviranomaiselle voidaan antaa lupa tiedustelutehtävän kannalta merkittävien tukiasematietojen hankkimiseen.

40 § Tukiasematietojen hankkimisesta päättäminen

snip snip snip. Lue laista, jos kiinnostaa miten oikeudesta päätetään.

41 § Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen

Sotilastiedusteluviranomainen saa tiedustelutehtävän suorittamiseksi hankkia teknisellä laitteella teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitiedot.

Liikenne- ja viestintävirasto tarkastaa, ettei tekninen laite ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa haitallista häiriötä yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta päättää tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu virkamies.

42 § Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen

Sotilastiedusteluviranomaisen palveluksessa olevalla virkamiehellä on oikeus sijoittaa telekuunteluun, tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta, televalvontaan, tekniseen kuunteluun, tekniseen katseluun, tekniseen seurantaan tai tekniseen laitetarkkailuun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos mainitun tiedustelumenetelmän käyttö sitä edellyttää. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen poisottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.

Eli edelläolevista lainkohdista käy ilmi, että sotilastiedusteluviranomainen saa kohdistaa teleliikenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä myös yksityistä kansalaista kohden, jos voidaan olettaa terrorismi tai maanpetosrikosta. 37 § sanoo siis, että tunnistetiedot saadaan kerätä talteen. Laki ei sano kuinka kauan niitä säilytetään, mutta lähdetään siitä että tunnistiedot pysyvät SUPOn massamuisteissa toistaiseksi. Niillä ei tehdä mitään, vielä, mutta heti kun “joku tekijä”, tunnettu terroristi, akuutti uhka jostainpäin, tai muuten mielenkiintoinen tyyppi nousee listoille, voidaan käden käänteessä repäistä verkosto uhan tai tekijän ympärillä auki.

39 § taas kertoo, että kiinnostavan laitteen paikkatieto voidaan onkia esiin solun, eli käytännössä muutaman kymmenen metrin tarkkuudella. Kiintoisia henkilöitä siis voidaan seurata kännykän liikkeen perusteella myös. Tämä antaa jälleen mahdollisuuksia sosiogrammin piirtoon tarkkailemalla muita seurattavia kännyköitä samalla alueella. 41§ kertoo että teleosoitteen, eli todennäköisesti TCP/IP osoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintiotiedon, eli MAC osoitteen saa hankkia selville. Näillä tiedoilla päästään yksilöimään laitteita ja ihmisiä joihin tietoliikenne kohdistuu. Vaikka Ville soittaa Vallelle. Valle on tuntematon suuruus, pykälän perusteella saa siis etsiä Vallenkin tiedot käsiinsä. 42 § taas antaa tiedustelijoille mahdollisuuden asentaa etänä tai fyysisesti seuranta tai vakoiluohjelmia laitteille. Ei kuitenkaan yksityisasunnoissa.

Ylläolevissa kuvissa kaksi Suomen verkkoliikenteen perusjuttua: Ylemmässä kuinka monta gigabittiä dataa kulkee sekunissa, ja toisessa kuinka monta megapakettia liikennesolmujen läpi kulkee sekunissa. Suomen tietoliikenteen määrä on suhteessa väkimäärään suuri, johtuen maamme kehittyneestä internet ja palvelutarjonnasta.

Suomen ulkomaille suuntautuvan teleliikenteen kunkinhetkisen tilan voi käydä tarkastamassa linkistä FICIX.fi sivustolle. Voitte itse käydä täältä toteamasssa liikenteen laajuuden, jota SuPo ei halunnut kertoa. Kuten mainittu vihreät pylväät kukaavat liikennettä joka sekunti. Keskiarvo vuorokauden yli 33,5 gigabittiä dataa sekunissa. Paketteja kulkee noin 5 miljoonaa sekunnissa. Tämä on tiedustelun kannalta oleellinen tieto.

Analogiana internetin liikenteelle käy muinainen postin liikenne: kirjoitat kirjeen, laitat sen kirjekuoreen, kirjekuori postilaattikkoon. Laatikosta kirjekuori tipahtaa postisäkkiin, joka heitetään pakettiautoon. Pakettiauto ajaa postiin ja sieltä matka jatkui aikoinaan lajittelun jälkeen postiautolla eteenpäin, ja toisen kaupungin posti lähdettiin toisinpäin: säkit postiin, lajittelu, posteljoonin löaukkuun, sieltä postilaatikkoon ja edelleen kirjekuori omiin karvaisiin käsiin. Kuori auki ja viesti oli luettavissa. Helppoa ja ennekaikkea kirjesalaisuus säilyi.

Kun kirjoitat tänäpäivänä emailin, niin vaikka osoite on tietenkin kirjoitettu päälle, lähettää oma koneesi postin eteenpäin IEEE 802.1 standardin mukaan. IEEE määrittää pakettiverkkoratkaisun johonka “internet” perustuu. Email osoite kertoo mihinkä lokeroon posti loppujen lopuksi lupsahtaa, mutta pakettiverkko lähtee toimimaan IP-osoitteen ja MAC osoitteen perusteella. IP osoite on vaihtuva, mutta MAC osoite ei ole. MAC osoitetta ei voi vaihtaa; se on kovakoodattu laitteeseen. Nämä IP ja MAC osoitteet ovat “se asia”, jota tiedusteluviranomaiset nykyään haluavat.

Ylläolevassa kuvassa on toki mukana melko paljon “tyhjää” eli pakettiliikennettä, jossa palvelimet esimerkiksi huhuilevat toisilleen tai kuittaavat saapuneita paketteja. Tämä liikenne ei ole kiinnostavaa tiedustelupalveluiden mielestä, mutta paketit paikasta paikkaan ovat. Suurinta osaa ei ikinä tarvita, mutta kaikki liikenne tallennetaan, jos sitä satutaan tarvitsemaan. Tähän dataan kuuluvat vaikkapa whatsup puhelut, tai videopyynnöt youtube palvelimilta, tai oikeastaan mikä vain ei palvelimia ja niiden välistä liikenteen setvimistä koskeva liikenne.

Koska tällä keinolla voidaan päätelaitteita ja niiden omistajia sovittaa “suureen dataan” josta voidaan sopivilla ohjelmilla lähteä etsimään mitä ihmeellisempiä yhteyksiä päästään varsinaisen halutun tiedon äärelle. Sanotaan vaikka että henkilö AA on saatu kiinni vaikkapa terrorismisympatioista. Nyt päästään piirtämään verkkoa siitä keihin hän on ollut yhteydessä. Samalla voidaan vilkaista läpi vaikkapa tekstitiedostot joita hän on lukenut, tai webbisivut joilla hän on käynyt ja videot joita hän on katsonut. Niistä päästään piirtämään taas hieman tarkempaa kuvaa AAn mielenkiinnosta. Sanotaan että AA on toiminut värvääjänä, nyt päästään katsomaan keihin kaikkiin AA on ollut yhteyksissä, jotka eivät ole lähisukua tai ns kavereita.

Tästä listasta löydetään esimerkiksi yksilöt AB, AC ja AD. Tämän perusteella päästään katsomaan keitä nämä henkilöt ovat, ja keihin he ovat olleet yhteydessä kun AA on päästänyt heidät eteenpäin.Olkoon tämä henkilö vaikkapa BA. BA on rahamies, joka antaa rahaa matkustamista varten. Hän paljastuu siitä, että AA on häneen yhteyksissä harvoin, mutta suuri osa yksilöistä jotak ovat AAn kanssa tekemisissä lopettavat yhteydenpidon AAn kanssa ja ovat kerran tai pari yhteyksissä BBn kanssa. Sen jälkeen ollaan varaamassa lentoja Turkin lomakohteisiin viikoksi, joista jäädään palaamatta.

Tässä mielessä Al-Holin “ISIS mammat” olisi hyvä ottaa Suomeen, koska he paljastaisivat tahtoen tai tahtomattaan moninaita muita sympatiseeraajia ja rahanhankkijoita. Kuten lakitekstistä saatiin lukea kyseessä on sitten hallinnollinen päätös, kun terrorismi tai vakoiluepäily on päällä. Kun epäily on päällä luetaan kaikki tieto mitä ihmisestä on saatavilla. Tämän avulla päästään piirtelemään moniulotteista kuvaa kiinnostuksista ja yhteyksistä ja paljastamaan lisää yhteyksiä joihin mielenkiitoa voidaan kohdistaa. Siis vaikka viestejä ei avata tai ketään ei salakuunnella, pyustytään esimerkiksi organisaatiosta saamaan kuva viestiliikenteen perusteella.

Nämä kaikki siis saadaan työnalle tiedustelussa purkamatta yhtään viestiä. Varsinainen viestien salauksen purku aloitetaan vasta, kun mielenkiintoisia yksilöitä saadaan esille. Tietenkin terroristit pyrkivät väistämään tätä, esimerkiksi Pariisin iskujen tekijät väläittivät viestejä ja keskustelivat playstationin verkossa, jolloin viestiliikenne näytti pelaamiseen liittyvältä liikenteeltä.

Posted in elektroniikka, hybridisota, informaatiosota, sisäinen turvallisuus, teknologia, terrorismi, tiedustelu ja vakoilu | Tagged , , , , , , , , | 1 Comment

Sarvikuonoja Suomenlahdella

Jos Rafale on HX-kisan musta hevonen, on F/A-18E/F/G saman tarinan äänetön kostaja. Siinä on kaikki Hornetin hyvät puolet, mutta enemmän niitä: Massiivinen asekuorma, sille on tai siihen tulee saamaan KAIKKI, siis IHAN KAIKKI, lännessä tulossa olevat ja suunnittelupöydillä vielä kehittyvät aseet. Mikään muu HX-kandidaatti ei voi sanoa samaa, ei edes F-35. F-35 koneessa rajoittavana tekijänä on edelleen asekuilut, ja mitä sinne saa sopimaan. Voi tietenkin olla että kaikkia aseita ei HX koneelle tarvitakaan, mutta tämän koneen kyseessä ollen asia ei ainakaan riippuisi siitä voidaanko se sovittaa. Edelleen, vaikka tässä skenaarioharjoituksessa niitä ei käytetäkään, F/A-18 G Growler on maailman kehittynein vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen tai tuhoamiseen suunniteltu kone. Mutta tästä lisää myöhemmissä skenaarioissa.

Suhoi Su-35:en L-taajuusalueen (aallonpituus n 30cm ja taajuus 1GHz) siipitutka erottaa Rhinon noin 120 merimailin päästä. AN/ANG-79 X-taajuusalueen (aallonpituus n 3cm ja taajuus noin 10GHz) tutka erottaa Suhoit samaan aikaan. Eroksi tulee se, että L-taajussalueen tutka ei, tietääkseni/julkisten lähteiden mukaan, anna ns “ampuma kelpoista” ratkaisua, vaan maali pitää edelleen löytää normisti X-taajuus tutkalla, jolla aseet saadaan lukittua. [Wikipediasta nopeasti taajuusalueista] L-taajuuden tutkalla siis etsitään koneet, että tiedetään, MISTÄ niitä voisi ammuttavaa X-taajuusalueen tulenjohtotukalla löytyä. Tämä on suora vastaus idästä lännessä kehitettävää häiveteknologiaa vastaan. Kuitenkin Superhornetin pienennetty tutkapoikkipinta antaa sille edun killchainissa. F/A-18 pääsee ampumaan ensin.

Skenaario noudattelee aikalailla samoja pääsuuntia kuin muillakin HX- kandidaateilla: Kun F/A-18E on päässyt partioalueelle alkaa se poimia kohteita, kun ne tulevat tutkan 120nm kantamalle (224 km). Kuten olen muualla maininnut niin AN/APG-79 tutka on joko HX kilpailun voimakkain tai toiseksi voimakkain tutka. Joka tapauksessa se on hyvin kehittynyt sensori ja edustaa USAn 9. polven tutkia. Kun VVS koneet havaitsevat jotakin tai tunnistavat F/A-18 E:t alkaa varsinainen taistelu.

Antonovit ovat vielä Peipsjärven takana. Kaikki 4 Pietarista tulevaa hävittäjää on havaittu ja tunnistettu. etäisyys noin 120nm.

Skenaariossa ei tapahdu tämän jälkeen oikein mitään ennekuin MiG-29 C SMT alaa saada häivähdyksiä läntisestä parista noin 50nm (92 km) päästä. Samaan aikaan alkaa F/A-18 E tutkavaroitin varoitella myös Kaliningradista tulevista koneista.

Venäläisten puolella saadaan kaikua jostakin koneesta. Edelleen huomautan, että Rhinot lentävät melkein poikittain tutkaan nähden, joten kaiku on paras mahdollinen MiGin tutkalle.
Rhinot näkevät kaiken. Kaliningradin pareja ei ole vielä tunnistettu, mutta ne on havaittu. Otin kuvaan mukaan simulaation antamat ilmoitukset havaitsevasta sensorista oikealle.

Kaiken kaikkiaan myös ilmataistelu toistui aikalailla samalla tavalla kuin muillakin 4++ sukupolven koneilla. Ilmaan jäi kuitenkin AMRAAM D (Kp 0,33) ohjuksilla yleensäottaen enemmän venäläisiä kuin Meteoreilla(Kp 0,5). Vaikka AMRAAM D:n hakupää hakee laajemmalta alueelta, sen kantama on hieman lyhyempi ja energia siten myös hieman pienempi. Sama kantaman ongelma asetti myös Rafalet alttiimmaksi venäläisten ohjuksille.

F/A-18 E:t Suomen turvana. Kyseessä erä 7, jos kiinnostaa kulutukset ja menetykset molemmin puolin.
Erä 9 oli aivan karmea Superhornetien kannalta: AMRAAM toisensa jälkeen meni ohi, ja vihulaiset pääsivät lähemmäs ja lähemmäs. Viimeinen alasammuttu Rhino oli vähän huonoonninen: se olisi saattanut selvitä takaisin Pirkkalaan, mutta molemmat moottorit saivat pahoja osumia.

Venäläisten ohjuksien osumaprosentti jäi edelleen vaatimattomaksi, ja F/A-18 kalusto sai 0,67/8.23 eli 6 suhde 33 pudotustilaston. Ei ollenkaan huono. Sanoisin että näissä skenaarioissa Rhinojen ongelma oli AMRAAM ohjukset, ei se että kone häpeäisi ominaisuuksissa HX-ohjelman EuroCanardeille.

Posted in HX-ohjelma, ilmavoimat, simulaatio, Skenaariot, Sotapelit | Tagged , , , , , , , | 4 Comments

Salamointia Lounasirannikolla

F-35 on suunniteltu erilaiseen taisteluun kuin muut HX-kilpailutuksessa olevat hävittäjät: F-35 elää ja kuolee häiveominaisuuksiensa mukana. Pelasin jälleen 9 simulaatioita, mutta pian kävi selväksi, että jos tilanne lähtee samasta tilanteesta kuin muillakin HX koneilla, tekevät huomattavasti liikehtimiskykyisemmät MiGit ja Suhoit saslikkia Lightningeistä: Kolme ensimäistä simulaatiota johti väistämättä läntisen F-35 parin pudotukseen. Kun partioalueita vedettiin hieman taaemmas, tämä ongelma poistui, mutta taistelu alkaa suomalaisten päätöksellä. Edelleen tarkoitus ei ole laittaa mitään HX-kandidaattia muita huonompaan asemaan, vaan olla niin reilu kun voi olla.

Edelleen käytin parissa simulaatiossa USAF F-35 koneita heikäläisittäin raskaimmalla mahdollisella ilmatorjuntavarustuksella. Se oli vaatimaton 4 AIM-120D ohjusta ja kaksi uusinta sidewinderiä. Periaatteessa 100% osumilla ne riittäisivät, mutta harvoin niin pelissä käy. Paras osumaprosentti tuli, kun ammuttiin vain yhtä ohjusta per maali, mutta se johti siihen, että Suhoi-27 SMT pari pääsi ampumaan, ja sai lopulta saaliiksi yhden F-35Bn (Tässä skenaariossa käytin brittien Lightning B versioita, joissa on ilmataistelukuormana 6 meteoria ja 2 ASRAAMia.) Parempi vertailukelpoisuus saman ohjusmäärän ja ohjusten takia.

F-35 Barracuda omasuoja järjestelmä on todella hyvä! Barracuda poimi kaikki käynnistyvät tutkat välittömästi kun ne tulivat tutkahorisontin yli. Tähän lienee paikallaan disclaimeri, Vaikka Barracudan herkkyyttä olisi liioiteltu vaikka puolet, se havaitsi silti ensimäisenä etelästä Kaliningradista tulevat hävittäjät. Tälläkertaa isot Antonovit saatiin viimeksi näkyviin. niillä kun ei aktiivisia tutkia ollut.

Pitkä suorakaide etelässä kertoo, että koneista ei ole vielä tunnistettu (se tapahtui noin 5 sekuntia myöhemmin). Suorakaide kertoo suunnan ja minimi ja maksimi etäisyyden kohteeseen. Vaikuttava sensori tuo Barracuda
Tämä skenaario, numero 3 johti nopeasti F-35 pudotukseen. Kone tuli näkyviin, kun se käänsi kylkensä kohti etelästä porhaltavaa SU-35 konetta. Tämän jälkeen paikka saatiin selville ja SU-27 lähti tutkimaan aluetta, ja ampui nopeasti molemmat F-35 alas. Liikehtimiskyvyltään F-35 on laamoin HX-kandidaateista, mutta jos joudut sillä liikehtimään, niin teit jo jotain väärin.

Kun jonkinmoinen kaiku F-35:ista oli saatu, poimi SU-27 SMT ne ilmasta IRST sensorilla. Tämän jälkeen iso Suhoi pääsi nopeasti ampumaan ja pudotti parin. Edelleen F-35 ei ole suunniteltu samalla tavalla kuin esimerkiksi F-15 ja F-16. Se ei ole erityisen liikkuva kone. Sillä on vaikea väistää ohjuksia. Parempi siis, että niitä ei tule lähelle.

Alla lensin koneet niin lähekkäin toisiaan että tutkakaiku saatiin suoraan edestä. L-taajuudella Su-35:n PESA tutka poimi F-35 parin 61 merimailin päästä. Edelleen kun kone oli kyljittäin tutkaa kohti. Tämä mukana vain kokeena, ei simulaatiossa. F-35 putosivat nopeasti tämän jälkeen.

Edelleen venäläisten puolelta katsotaan. Lightning tuli esiin L-taajuusalueen tutkalla: Juuri ja juuri ohjuskantamalla. Meteor voisi olla jo perillä.

F-35 AN/APG-81 tutkassa on 1200T/R elementtiä, eli se on ainakin elementtien määrällä laskettuna ehkä voimakkain HX tutkista (Mahdollisesti Superhornetin tutka on yhtä voimakas tai voimakkaampi) ja sillä havaintoetäisyydet ovat hyvin kunnioitettavat. Alla myös isot antonovit saadaan esiin välkkeestä.

Aika pitkälle Salaman silmä kantaa. Melkein kaikki mahdoillinen, tavalla tai toisella, näkyvissä

Ensimäinen video Lightningien ilmataistelusta

Kuten sanoin käytin sekä USAF f-35 A versiota sekä Brittien B versiota eri skenaarioissa. Sinänsä suorituksissa ei ollut muita eroja kuin se, että USAF ilmaherruuskuormassa oli vähemmän ohjuksia kuin briteillä. Muuten koneet suorituivat aikalailla samoin skenaariossa: AMRAAM D:llä on laajemmalta alueelta hakeva hakupää loppupelissä, ja Meteorilla on pidempi kantama. Muuten molemmat toimivat samoin.

Kuten sanottu, yritin ensin vetää yhtenäistä linjaa siitä, että vihollisuudet alkavat venäläisten havainnosta, mutta se johti kohtuuttomiin tappioihin. Tässä kuitenkin tulokset.

Kolmas skenaario oli F-35A, ja venäläisten havainnosta. Viimeisessä skenaariossa SU-27 pääsi luiskahtamaan ohjusten läpi lähelle, ja sai pudotuksen. Onnenkantamoisena voi pitää 2. ajoa, jossa neljällä vanhahkolla AA-10 ohjuksella saatiin kaksi pudotusta.

EDIT 10.2.2020 klo 1800 Tuossa viimeisessä kierroksessa tullut pudotus oli siinä mielessä erikoinen, että se oli samanlainen tapaus kun Typhoonilla tapahtunut. F-35 selvisi osumasta, mutta moottori hajosi, jolloin kone oli pakko jättää. Samassa tilanteessa Typhoon pystyi palaamaan yhdellä moottorilla Pirkkalaan. Tämä tapahtui kokeiluvaiheessa, joten se ei näy listoilla.

Posted in HX-ohjelma, simulaatio, Skenaariot, Sotapelit | Tagged , , , , | Leave a comment

Aarnikotkat Turun yllä

Ihan ensimäiseksi on sanottava Command Modern Warfare ympäristöstä, että se ei ole SOTILAS simulaattori, vaan se on kaupallinen simulaattori. Epäilen, että siinä saattaa olla etuja Amerikkalaiselle kalustolle, mutta mitä olen havainnut, se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä miten nykyaikainen ilmataistelu etenee. Kuitenkin CMW nojaa julkisiin lähteisiin joten se ei voi antaa yhtä hyvää ennustetta kuin salattua tietoa käyttöön saavat simulaattorit antavat. Kuitenkin voidaan oletta sen pystyvän ennustamaan tapahtumakulun noin 7,5-8 arvosanalla. Sanoisin siis, että perusasiat ovat kunnossa, mutta nyassit jäävät puuttumaan.

Ensimäinen havainto lentokoneista taivaalla. 30 minuuttia aikaa on kulunut.

Kuten huomataan Gripen huomasi Antonov 12 parven kuusi minuuttia myöhemmin kuin Rafale ja Typhoon. Tämä saattaa johtua osittain sattumasta, siitä miten Gripenit partioalueellaan liikkuvat, mutta enimäkseen se johtuu siitä että Gripen En nokkakartio on pienempi kuin Typhoonin ja Rafalen vastaavat. Silloin kartioon mahtuu kapeampi tutkalevy. Kapeampaan tutkalevyyn mahtuu vähemmän elementtejä. Mitä vähemmän elementtejä, sitä pienempi lähetysteho, ja sitä huonompi resoluutio tutkalla on. Kuitenkin kannattaa muistaa että samainen Leonardo tekee sekä Gripen että Typhoonin tutkat. Osaamisen kannalta sinänsä ei siis eroja ole.

Sama hetki jumalmoodissa. Muutakin on tutkan keilassa, mutta ei tule näkyville asti.
Pari minuuttia myöhemmin myös Su-27 pari on tutkalla.
Sama jumalmoodissa

Tutkan lähetysteho ja resoluutio ovat tärkeitä ominaisuuksia silloin, kun halutaan tietää, mitä se tutka oikeasti näkee. Tämä riippuu paljon siitä, minkälainen määrä T/R elementtejä tutkissa on. Tästä enemmän TÄÄLLÄ. Voi tietenkin olla myös, että Command Modern warfaren tietokannan ylläpitäjät eivät aivan viimeistä päälle ylläpidä/päivitä jonkun pohjoismaan tutkia.

Nyt alkaa näkyä kaikki. Huomattavaa on, että Gripeneiden havainnut sensori oli BOW-21 tutkavaroitinjärjestelmä. Tämän takia keltainen neliö on aika iso. Kulmavirhettä on paljon, ja etäisyyden arvioiminen vaikeaa.
Su-35 havaitsi Gripenit samaan aikaan siivissä olevilla L-taajuuden (1-2 GHz taajuuden) tutkalla.

Toisaalta epäilen, että SAABilla on hyvin tiedossa koneen koon aiheuttamat rajoitukset sähköteholle ja tilalle. Kannattaa muistaa että SAAB tarjoaa mukaan GlobalEye miniAWACS konetta kaksi kappalein mukaan Suomeen. Golbal Eye onkin sitten jo peli, joka olisi nähnyt kaikki koneet tässä skenaariossa heti kun ne tulisivat tutkahorisontin yläpuolelle.

Gripenit Saaristomerellä.

Kuten nähdään, ei Gripenillä huonosti mennyt, jostain syystä halusivat ottaa enemmän ylipitkiä yrityksiä kuljetuskoneisiin Suomenlahdella. Jonkinmoinen onnenkantamoinen oli VVS puolella peli 7, jossa neljällä ohjuksella saatiin kaksi Gripeniä alas, kun välillä kymmenellä ei saatu yhtään. Paljon riippui siitä pystyivätkö Gripenit pysymään ulkokantamalla SU-35 ja MiG-35 koneista. Mig 29 ja SU-27 eivät yleensä päässeet edes ampumaan.

Joskus kaikki menee hienosti putkeen. Meteorien osumatodennäköisyys 75% Tuplanopeudella.
Posted in HX-ohjelma, hypoteesitilanne, simulaatio, sotapelit, Sotapelit, Tilanne päällä | Tagged , , , | 3 Comments

Lokit Ahvenamaan Suojana

Tänään maanataina HX challengeen saapuvat Dassaultin Rafale C- ja B-hävittäjät. Tämän takia on sitten Rafale parven vuoro päästä torjumaan laskuvarjopudotusta Maarianhaminaan. Jos haluat katsoa videon ensin, se on alimaisena.

Skenaario on täysin sama kuin Typhooneilla aikaisemmin, mutta nyt kyseessä ovat eri koneet. Rafalen ja Typhoonin pitäisi olla hyvin toistensa kaltaisia alustoja. Erona se, että Rafale on optimoitu ilmasta maahan toimintaa varten. Kone on vähän hitaampi, ja asekuorma on vastaavasti suurempi. Ohjuksia Rafaleilla on 4 Meteoria ja kaksi infrapuna MICAa ja kaksi tutkaohjautuvaa MICAa. (Typhooneilla 6 meteoria ja kaksi ASRAAMia)

Antonovit on helpohko löytää kokonsa ja kaikenlaisten häiveominaisuuksien puutten vuoksi. Antonov 12 Bt ovat vielä keltaisina, koska niitä ei ole tunnistettu. Simulaatio on pyörinyt 25 minuuttia.

MICA ohjusten kantama on lyhyempi kuin Metorilla, mutta pidempi kuin ASRAAMeilla. Se, että infrapuna ja tutkahakuisia ohjuksia voi ampua sekaisin, vaikeuttaa vastapuolen toimintaa. Liikehtiminen auttaa mitä ohjusta vastaan vain, mutta infrapunaohjus saa paremman maalin, jos sille kääntää suoraan selkänsä.

Kaikki idästä lähestyvät koneet havaittu ajassa 36 minuuttia.
Minuuttia myöhemmin etelästä lähestyviä koneita alkaa tulla näkyviin.
37 min Venäläiset eivät ole havainneet vielä mitään.
Sama kuva jumalmoodista. Länsimainen avioniikka vetää jälleen pidemmän korren.
41 minuuttia kulunut MiG-35 tekee viimein havainnon, mutta ei kykene tunnistamaan Rafalea. MiG-35 tunkeutuu Suomen ilmatilaan tunnistamaan, ketä siellä liikkuu. Tässävaiheessa alkaa taistelu.

Koneiden liikkuminen partioalueella on satunnaista, joten koneet eivät välttämättä ole heti ampuma-asemassa. Kuitenkin heti kun vihollisuudet alkavat, alkavat koneet havaintojensa mukaan asettua ampuma-asemaan ja tuikkimaan puikkoja taivaalle.

Vaikka pelatuissa skenaarioissa kolmessa menetettiin yksi Rafale ja yhdessä kaksi, se ei minusta kerro sinänsä, että Rafale olisi “huonompi hävittäjä”. Rafalen SPECTRE omasuojajärjestelmää pidetään, jopa parempana kuin PRETORIAN systeemiä. (MITÄÄN kovaa dataa tästä ei ole saatavilla, mutta “isot pojat kertoi”)

Edelleen kannattaa huomata, että AA-12 ja AA-10 ohjusten osumaprosentti jäi alle kymmeneen yhdeksän simulaatiokierroksen jälkeen. Typhooneja ei vain päästy ampumaan samassa mitassa. (Kun testailin skenaarioita, sai yksi Typhoon osumaa, mutta pääsi palaamaan Pirkkalaan). Tätä selittää minusta se, että Rafaleilla oli kullakin neljä Meteoria, kun meteorit oli ammuttu, oli pakko liikkua lähemmäs, että MICA-ohjusten kantama riittää. Huono puoli on siinä, että silloin R-77-1 kantaa myös perille. Eli on todennäköistä, että kuudella Meteorilla ja kahdella MICAlla tilanne olisi näyttänyt samalta. (Käytän skenaariossa aina kunkin valtion omaa raskainta ilmaherruus pakettia.)

Rafale ja typhoon tekivät havainnot jotakuinkin samaan aikaan, ja koneet havaittiin myös kutakuinkin samaan aikaan, joten tutkan tai häiveominaisuuksien puolesta koneilla ei ole suurta eroa.

Sitten itse videoon. viedo ja ääni omaa tuotantoa.
Kuvassa Rafaleiden huonoin veto. Kolmas pari Pirkkalasta on jo joutunut puuttumaan peliin. Ilmassa on kuitenkin vielä 5 venäläishävittäjää. Keskeytin pelin, koska tarkoitus on katsoa mitä kahdella parilla saa aikaan.
Posted in Buildup to war, HX-ohjelma, ilmavoimat, Jotain aivan muuta, simulaatio, Skenaariot, sotapelit, Sotapelit, War in Baltic Region | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

Typhoonit Ahvenanmaan yllä.

Alla lupaamani video Typhoonien taistelusta Su-27 ja 35 E sekä MiG29SMT ja 35 koneita vastaan. Video on tuotettu Command Modern Operations simulaatioympäristöllä. Jos haluat tietää mitä tätä ennen on tapahtunut, niin katso edellinen postaus jossa käydään läpi tapahtumat tähän asti.

Video made by Command modern warfare. Topmost video is narrated in Finnish. English version is upcoming.

Uusi yritys videosta ilman ääniä.
Tässä tilastoituna 9 skenaarion kulkua. Tässä kohtaa alkaa jo jotain ennustavuutta olla. numero 8 oli sikäli erilainen, että asetin ohjusmääräksi aina 1 per lentokone, kun se on normaalisti 4. ja 5. polven koneisiin kaksi.

Losses kohdassa näkyvät pudotetut koneet kahden ensinmäisen typhoon parin jäljiltä. Useimmiten toiselle kierrokselle näyttää selviävän MiG-29 SMT. Tämä luultavasti johtuu siitä, että kyseinen konepari lentää lähinnä Viron rannikkoa. Edelleen Antonoveja näyttää yleensä selviävän keskimäärin yksi kone.

Posted in HX-ohjelma, ilmavoimat | Tagged | 5 Comments