Sarvikuonoja Suomenlahdella

Jos Rafale on HX-kisan musta hevonen, on F/A-18E/F/G saman tarinan äänetön kostaja. Siinä on kaikki Hornetin hyvät puolet, mutta enemmän niitä: Massiivinen asekuorma, sille on tai siihen tulee saamaan KAIKKI, siis IHAN KAIKKI, lännessä tulossa olevat ja suunnittelupöydillä vielä kehittyvät aseet. Mikään muu HX-kandidaatti ei voi sanoa samaa, ei edes F-35. F-35 koneessa rajoittavana tekijänä on edelleen asekuilut, ja mitä sinne saa sopimaan. Voi tietenkin olla että kaikkia aseita ei HX koneelle tarvitakaan, mutta tämän koneen kyseessä ollen asia ei ainakaan riippuisi siitä voidaanko se sovittaa. Edelleen, vaikka tässä skenaarioharjoituksessa niitä ei käytetäkään, F/A-18 G Growler on maailman kehittynein vihollisen ilmatorjunnan lamauttamiseen tai tuhoamiseen suunniteltu kone. Mutta tästä lisää myöhemmissä skenaarioissa.

Suhoi Su-35:en L-taajuusalueen (aallonpituus n 30cm ja taajuus 1GHz) siipitutka erottaa Rhinon noin 120 merimailin päästä. AN/ANG-79 X-taajuusalueen (aallonpituus n 3cm ja taajuus noin 10GHz) tutka erottaa Suhoit samaan aikaan. Eroksi tulee se, että L-taajussalueen tutka ei, tietääkseni/julkisten lähteiden mukaan, anna ns “ampuma kelpoista” ratkaisua, vaan maali pitää edelleen löytää normisti X-taajuus tutkalla, jolla aseet saadaan lukittua. [Wikipediasta nopeasti taajuusalueista] L-taajuuden tutkalla siis etsitään koneet, että tiedetään, MISTÄ niitä voisi ammuttavaa X-taajuusalueen tulenjohtotukalla löytyä. Tämä on suora vastaus idästä lännessä kehitettävää häiveteknologiaa vastaan. Kuitenkin Superhornetin pienennetty tutkapoikkipinta antaa sille edun killchainissa. F/A-18 pääsee ampumaan ensin.

Skenaario noudattelee aikalailla samoja pääsuuntia kuin muillakin HX- kandidaateilla: Kun F/A-18E on päässyt partioalueelle alkaa se poimia kohteita, kun ne tulevat tutkan 120nm kantamalle (224 km). Kuten olen muualla maininnut niin AN/APG-79 tutka on joko HX kilpailun voimakkain tai toiseksi voimakkain tutka. Joka tapauksessa se on hyvin kehittynyt sensori ja edustaa USAn 9. polven tutkia. Kun VVS koneet havaitsevat jotakin tai tunnistavat F/A-18 E:t alkaa varsinainen taistelu.

Antonovit ovat vielä Peipsjärven takana. Kaikki 4 Pietarista tulevaa hävittäjää on havaittu ja tunnistettu. etäisyys noin 120nm.

Skenaariossa ei tapahdu tämän jälkeen oikein mitään ennekuin MiG-29 C SMT alaa saada häivähdyksiä läntisestä parista noin 50nm (92 km) päästä. Samaan aikaan alkaa F/A-18 E tutkavaroitin varoitella myös Kaliningradista tulevista koneista.

Venäläisten puolella saadaan kaikua jostakin koneesta. Edelleen huomautan, että Rhinot lentävät melkein poikittain tutkaan nähden, joten kaiku on paras mahdollinen MiGin tutkalle.
Rhinot näkevät kaiken. Kaliningradin pareja ei ole vielä tunnistettu, mutta ne on havaittu. Otin kuvaan mukaan simulaation antamat ilmoitukset havaitsevasta sensorista oikealle.

Kaiken kaikkiaan myös ilmataistelu toistui aikalailla samalla tavalla kuin muillakin 4++ sukupolven koneilla. Ilmaan jäi kuitenkin AMRAAM D (Kp 0,33) ohjuksilla yleensäottaen enemmän venäläisiä kuin Meteoreilla(Kp 0,5). Vaikka AMRAAM D:n hakupää hakee laajemmalta alueelta, sen kantama on hieman lyhyempi ja energia siten myös hieman pienempi. Sama kantaman ongelma asetti myös Rafalet alttiimmaksi venäläisten ohjuksille.

F/A-18 E:t Suomen turvana. Kyseessä erä 7, jos kiinnostaa kulutukset ja menetykset molemmin puolin.
Erä 9 oli aivan karmea Superhornetien kannalta: AMRAAM toisensa jälkeen meni ohi, ja vihulaiset pääsivät lähemmäs ja lähemmäs. Viimeinen alasammuttu Rhino oli vähän huonoonninen: se olisi saattanut selvitä takaisin Pirkkalaan, mutta molemmat moottorit saivat pahoja osumia.

Venäläisten ohjuksien osumaprosentti jäi edelleen vaatimattomaksi, ja F/A-18 kalusto sai 0,67/8.23 eli 6 suhde 33 pudotustilaston. Ei ollenkaan huono. Sanoisin että näissä skenaarioissa Rhinojen ongelma oli AMRAAM ohjukset, ei se että kone häpeäisi ominaisuuksissa HX-ohjelman EuroCanardeille.

Posted in HX-ohjelma, ilmavoimat, simulaatio, Skenaariot, Sotapelit | Tagged , , , , , , , | 2 Comments

Salamointia Lounasirannikolla

F-35 on suunniteltu erilaiseen taisteluun kuin muut HX-kilpailutuksessa olevat hävittäjät: F-35 elää ja kuolee häiveominaisuuksiensa mukana. Pelasin jälleen 9 simulaatioita, mutta pian kävi selväksi, että jos tilanne lähtee samasta tilanteesta kuin muillakin HX koneilla, tekevät huomattavasti liikehtimiskykyisemmät MiGit ja Suhoit saslikkia Lightningeistä: Kolme ensimäistä simulaatiota johti väistämättä läntisen F-35 parin pudotukseen. Kun partioalueita vedettiin hieman taaemmas, tämä ongelma poistui, mutta taistelu alkaa suomalaisten päätöksellä. Edelleen tarkoitus ei ole laittaa mitään HX-kandidaattia muita huonompaan asemaan, vaan olla niin reilu kun voi olla.

Edelleen käytin parissa simulaatiossa USAF F-35 koneita heikäläisittäin raskaimmalla mahdollisella ilmatorjuntavarustuksella. Se oli vaatimaton 4 AIM-120D ohjusta ja kaksi uusinta sidewinderiä. Periaatteessa 100% osumilla ne riittäisivät, mutta harvoin niin pelissä käy. Paras osumaprosentti tuli, kun ammuttiin vain yhtä ohjusta per maali, mutta se johti siihen, että Suhoi-27 SMT pari pääsi ampumaan, ja sai lopulta saaliiksi yhden F-35Bn (Tässä skenaariossa käytin brittien Lightning B versioita, joissa on ilmataistelukuormana 6 meteoria ja 2 ASRAAMia.) Parempi vertailukelpoisuus saman ohjusmäärän ja ohjusten takia.

F-35 Barracuda omasuoja järjestelmä on todella hyvä! Barracuda poimi kaikki käynnistyvät tutkat välittömästi kun ne tulivat tutkahorisontin yli. Tähän lienee paikallaan disclaimeri, Vaikka Barracudan herkkyyttä olisi liioiteltu vaikka puolet, se havaitsi silti ensimäisenä etelästä Kaliningradista tulevat hävittäjät. Tälläkertaa isot Antonovit saatiin viimeksi näkyviin. niillä kun ei aktiivisia tutkia ollut.

Pitkä suorakaide etelässä kertoo, että koneista ei ole vielä tunnistettu (se tapahtui noin 5 sekuntia myöhemmin). Suorakaide kertoo suunnan ja minimi ja maksimi etäisyyden kohteeseen. Vaikuttava sensori tuo Barracuda
Tämä skenaario, numero 3 johti nopeasti F-35 pudotukseen. Kone tuli näkyviin, kun se käänsi kylkensä kohti etelästä porhaltavaa SU-35 konetta. Tämän jälkeen paikka saatiin selville ja SU-27 lähti tutkimaan aluetta, ja ampui nopeasti molemmat F-35 alas. Liikehtimiskyvyltään F-35 on laamoin HX-kandidaateista, mutta jos joudut sillä liikehtimään, niin teit jo jotain väärin.

Kun jonkinmoinen kaiku F-35:ista oli saatu, poimi SU-27 SMT ne ilmasta IRST sensorilla. Tämän jälkeen iso Suhoi pääsi nopeasti ampumaan ja pudotti parin. Edelleen F-35 ei ole suunniteltu samalla tavalla kuin esimerkiksi F-15 ja F-16. Se ei ole erityisen liikkuva kone. Sillä on vaikea väistää ohjuksia. Parempi siis, että niitä ei tule lähelle.

Alla lensin koneet niin lähekkäin toisiaan että tutkakaiku saatiin suoraan edestä. L-taajuudella Su-35:n PESA tutka poimi F-35 parin 61 merimailin päästä. Edelleen kun kone oli kyljittäin tutkaa kohti. Tämä mukana vain kokeena, ei simulaatiossa. F-35 putosivat nopeasti tämän jälkeen.

Edelleen venäläisten puolelta katsotaan. Lightning tuli esiin L-taajuusalueen tutkalla: Juuri ja juuri ohjuskantamalla. Meteor voisi olla jo perillä.

F-35 AN/APG-81 tutkassa on 1200T/R elementtiä, eli se on ainakin elementtien määrällä laskettuna ehkä voimakkain HX tutkista (Mahdollisesti Superhornetin tutka on yhtä voimakas tai voimakkaampi) ja sillä havaintoetäisyydet ovat hyvin kunnioitettavat. Alla myös isot antonovit saadaan esiin välkkeestä.

Aika pitkälle Salaman silmä kantaa. Melkein kaikki mahdoillinen, tavalla tai toisella, näkyvissä

Ensimäinen video Lightningien ilmataistelusta

Kuten sanoin käytin sekä USAF f-35 A versiota sekä Brittien B versiota eri skenaarioissa. Sinänsä suorituksissa ei ollut muita eroja kuin se, että USAF ilmaherruuskuormassa oli vähemmän ohjuksia kuin briteillä. Muuten koneet suorituivat aikalailla samoin skenaariossa: AMRAAM D:llä on laajemmalta alueelta hakeva hakupää loppupelissä, ja Meteorilla on pidempi kantama. Muuten molemmat toimivat samoin.

Kuten sanottu, yritin ensin vetää yhtenäistä linjaa siitä, että vihollisuudet alkavat venäläisten havainnosta, mutta se johti kohtuuttomiin tappioihin. Tässä kuitenkin tulokset.

Kolmas skenaario oli F-35A, ja venäläisten havainnosta. Viimeisessä skenaariossa SU-27 pääsi luiskahtamaan ohjusten läpi lähelle, ja sai pudotuksen. Onnenkantamoisena voi pitää 2. ajoa, jossa neljällä vanhahkolla AA-10 ohjuksella saatiin kaksi pudotusta.

EDIT 10.2.2020 klo 1800 Tuossa viimeisessä kierroksessa tullut pudotus oli siinä mielessä erikoinen, että se oli samanlainen tapaus kun Typhoonilla tapahtunut. F-35 selvisi osumasta, mutta moottori hajosi, jolloin kone oli pakko jättää. Samassa tilanteessa Typhoon pystyi palaamaan yhdellä moottorilla Pirkkalaan. Tämä tapahtui kokeiluvaiheessa, joten se ei näy listoilla.

Posted in HX-ohjelma, simulaatio, Skenaariot, Sotapelit | Tagged , , , , | Leave a comment

Aarnikotkat Turun yllä

Ihan ensimäiseksi on sanottava Command Modern Warfare ympäristöstä, että se ei ole SOTILAS simulaattori, vaan se on kaupallinen simulaattori. Epäilen, että siinä saattaa olla etuja Amerikkalaiselle kalustolle, mutta mitä olen havainnut, se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä miten nykyaikainen ilmataistelu etenee. Kuitenkin CMW nojaa julkisiin lähteisiin joten se ei voi antaa yhtä hyvää ennustetta kuin salattua tietoa käyttöön saavat simulaattorit antavat. Kuitenkin voidaan oletta sen pystyvän ennustamaan tapahtumakulun noin 7,5-8 arvosanalla. Sanoisin siis, että perusasiat ovat kunnossa, mutta nyassit jäävät puuttumaan.

Ensimäinen havainto lentokoneista taivaalla. 30 minuuttia aikaa on kulunut.

Kuten huomataan Gripen huomasi Antonov 12 parven kuusi minuuttia myöhemmin kuin Rafale ja Typhoon. Tämä saattaa johtua osittain sattumasta, siitä miten Gripenit partioalueellaan liikkuvat, mutta enimäkseen se johtuu siitä että Gripen En nokkakartio on pienempi kuin Typhoonin ja Rafalen vastaavat. Silloin kartioon mahtuu kapeampi tutkalevy. Kapeampaan tutkalevyyn mahtuu vähemmän elementtejä. Mitä vähemmän elementtejä, sitä pienempi lähetysteho, ja sitä huonompi resoluutio tutkalla on. Kuitenkin kannattaa muistaa että samainen Leonardo tekee sekä Gripen että Typhoonin tutkat. Osaamisen kannalta sinänsä ei siis eroja ole.

Sama hetki jumalmoodissa. Muutakin on tutkan keilassa, mutta ei tule näkyville asti.
Pari minuuttia myöhemmin myös Su-27 pari on tutkalla.
Sama jumalmoodissa

Tutkan lähetysteho ja resoluutio ovat tärkeitä ominaisuuksia silloin, kun halutaan tietää, mitä se tutka oikeasti näkee. Tämä riippuu paljon siitä, minkälainen määrä T/R elementtejä tutkissa on. Tästä enemmän TÄÄLLÄ. Voi tietenkin olla myös, että Command Modern warfaren tietokannan ylläpitäjät eivät aivan viimeistä päälle ylläpidä/päivitä jonkun pohjoismaan tutkia.

Nyt alkaa näkyä kaikki. Huomattavaa on, että Gripeneiden havainnut sensori oli BOW-21 tutkavaroitinjärjestelmä. Tämän takia keltainen neliö on aika iso. Kulmavirhettä on paljon, ja etäisyyden arvioiminen vaikeaa.
Su-35 havaitsi Gripenit samaan aikaan siivissä olevilla L-taajuuden (1-2 GHz taajuuden) tutkalla.

Toisaalta epäilen, että SAABilla on hyvin tiedossa koneen koon aiheuttamat rajoitukset sähköteholle ja tilalle. Kannattaa muistaa että SAAB tarjoaa mukaan GlobalEye miniAWACS konetta kaksi kappalein mukaan Suomeen. Golbal Eye onkin sitten jo peli, joka olisi nähnyt kaikki koneet tässä skenaariossa heti kun ne tulisivat tutkahorisontin yläpuolelle.

Gripenit Saaristomerellä.

Kuten nähdään, ei Gripenillä huonosti mennyt, jostain syystä halusivat ottaa enemmän ylipitkiä yrityksiä kuljetuskoneisiin Suomenlahdella. Jonkinmoinen onnenkantamoinen oli VVS puolella peli 7, jossa neljällä ohjuksella saatiin kaksi Gripeniä alas, kun välillä kymmenellä ei saatu yhtään. Paljon riippui siitä pystyivätkö Gripenit pysymään ulkokantamalla SU-35 ja MiG-35 koneista. Mig 29 ja SU-27 eivät yleensä päässeet edes ampumaan.

Joskus kaikki menee hienosti putkeen. Meteorien osumatodennäköisyys 75% Tuplanopeudella.
Posted in HX-ohjelma, hypoteesitilanne, simulaatio, sotapelit, Sotapelit, Tilanne päällä | Tagged , , , | 3 Comments

Lokit Ahvenamaan Suojana

Tänään maanataina HX challengeen saapuvat Dassaultin Rafale C- ja B-hävittäjät. Tämän takia on sitten Rafale parven vuoro päästä torjumaan laskuvarjopudotusta Maarianhaminaan. Jos haluat katsoa videon ensin, se on alimaisena.

Skenaario on täysin sama kuin Typhooneilla aikaisemmin, mutta nyt kyseessä ovat eri koneet. Rafalen ja Typhoonin pitäisi olla hyvin toistensa kaltaisia alustoja. Erona se, että Rafale on optimoitu ilmasta maahan toimintaa varten. Kone on vähän hitaampi, ja asekuorma on vastaavasti suurempi. Ohjuksia Rafaleilla on 4 Meteoria ja kaksi infrapuna MICAa ja kaksi tutkaohjautuvaa MICAa. (Typhooneilla 6 meteoria ja kaksi ASRAAMia)

Antonovit on helpohko löytää kokonsa ja kaikenlaisten häiveominaisuuksien puutten vuoksi. Antonov 12 Bt ovat vielä keltaisina, koska niitä ei ole tunnistettu. Simulaatio on pyörinyt 25 minuuttia.

MICA ohjusten kantama on lyhyempi kuin Metorilla, mutta pidempi kuin ASRAAMeilla. Se, että infrapuna ja tutkahakuisia ohjuksia voi ampua sekaisin, vaikeuttaa vastapuolen toimintaa. Liikehtiminen auttaa mitä ohjusta vastaan vain, mutta infrapunaohjus saa paremman maalin, jos sille kääntää suoraan selkänsä.

Kaikki idästä lähestyvät koneet havaittu ajassa 36 minuuttia.
Minuuttia myöhemmin etelästä lähestyviä koneita alkaa tulla näkyviin.
37 min Venäläiset eivät ole havainneet vielä mitään.
Sama kuva jumalmoodista. Länsimainen avioniikka vetää jälleen pidemmän korren.
41 minuuttia kulunut MiG-35 tekee viimein havainnon, mutta ei kykene tunnistamaan Rafalea. MiG-35 tunkeutuu Suomen ilmatilaan tunnistamaan, ketä siellä liikkuu. Tässävaiheessa alkaa taistelu.

Koneiden liikkuminen partioalueella on satunnaista, joten koneet eivät välttämättä ole heti ampuma-asemassa. Kuitenkin heti kun vihollisuudet alkavat, alkavat koneet havaintojensa mukaan asettua ampuma-asemaan ja tuikkimaan puikkoja taivaalle.

Vaikka pelatuissa skenaarioissa kolmessa menetettiin yksi Rafale ja yhdessä kaksi, se ei minusta kerro sinänsä, että Rafale olisi “huonompi hävittäjä”. Rafalen SPECTRE omasuojajärjestelmää pidetään, jopa parempana kuin PRETORIAN systeemiä. (MITÄÄN kovaa dataa tästä ei ole saatavilla, mutta “isot pojat kertoi”)

Edelleen kannattaa huomata, että AA-12 ja AA-10 ohjusten osumaprosentti jäi alle kymmeneen yhdeksän simulaatiokierroksen jälkeen. Typhooneja ei vain päästy ampumaan samassa mitassa. (Kun testailin skenaarioita, sai yksi Typhoon osumaa, mutta pääsi palaamaan Pirkkalaan). Tätä selittää minusta se, että Rafaleilla oli kullakin neljä Meteoria, kun meteorit oli ammuttu, oli pakko liikkua lähemmäs, että MICA-ohjusten kantama riittää. Huono puoli on siinä, että silloin R-77-1 kantaa myös perille. Eli on todennäköistä, että kuudella Meteorilla ja kahdella MICAlla tilanne olisi näyttänyt samalta. (Käytän skenaariossa aina kunkin valtion omaa raskainta ilmaherruus pakettia.)

Rafale ja typhoon tekivät havainnot jotakuinkin samaan aikaan, ja koneet havaittiin myös kutakuinkin samaan aikaan, joten tutkan tai häiveominaisuuksien puolesta koneilla ei ole suurta eroa.

Sitten itse videoon. viedo ja ääni omaa tuotantoa.
Kuvassa Rafaleiden huonoin veto. Kolmas pari Pirkkalasta on jo joutunut puuttumaan peliin. Ilmassa on kuitenkin vielä 5 venäläishävittäjää. Keskeytin pelin, koska tarkoitus on katsoa mitä kahdella parilla saa aikaan.
Posted in Buildup to war, HX-ohjelma, ilmavoimat, Jotain aivan muuta, simulaatio, Skenaariot, sotapelit, Sotapelit, War in Baltic Region | Tagged , , , , , , , | Leave a comment

Typhoonit Ahvenanmaan yllä.

Alla lupaamani video Typhoonien taistelusta Su-27 ja 35 E sekä MiG29SMT ja 35 koneita vastaan. Video on tuotettu Command Modern Operations simulaatioympäristöllä. Jos haluat tietää mitä tätä ennen on tapahtunut, niin katso edellinen postaus jossa käydään läpi tapahtumat tähän asti.

Video made by Command modern warfare. Topmost video is narrated in Finnish. English version is upcoming.

Uusi yritys videosta ilman ääniä.
Tässä tilastoituna 9 skenaarion kulkua. Tässä kohtaa alkaa jo jotain ennustavuutta olla. numero 8 oli sikäli erilainen, että asetin ohjusmääräksi aina 1 per lentokone, kun se on normaalisti 4. ja 5. polven koneisiin kaksi.

Losses kohdassa näkyvät pudotetut koneet kahden ensinmäisen typhoon parin jäljiltä. Useimmiten toiselle kierrokselle näyttää selviävän MiG-29 SMT. Tämä luultavasti johtuu siitä, että kyseinen konepari lentää lähinnä Viron rannikkoa. Edelleen Antonoveja näyttää yleensä selviävän keskimäärin yksi kone.

Posted in HX-ohjelma, ilmavoimat | Tagged | 5 Comments

HX siivet Ahvenanmaan yllä VOL 2

Hommasin hiljan pelin/sotasimulaattorin nimeltä “Command Modern operations“, jolla olen nyt ryhtynyt simuloimaan erilaisia HX-hävittäjäohjelmaan kuuluvia skenaarioita. Kuten todettu, ei minulla ole mitään varmaa tietoa siitä, mitä nämä skenaariot pitävät sisällään, mutta jokainen saa arvata.

Liitän valmiit skenaariot Patreon tiliini kunhan olen tapiseerannut ne niin hyviksi, että niitä kehtaa tarjolle laittaa. Lisään myös samaan tiliin muita skeniksiä kun niitä valmiiksi tulee. Videotuotteita tämän asian tiimoilta tulee myös Youtubeen.

Command Modern Operations on, vaikka sitä myydään pelikauppa steamissa, paras simulaatioympäristö nykyaikaiseen sotaan, joka on vapailta markkinoilta saatavilla. Kuitenkin täytyy muistaa, että se on kaupallinen ja julkisiin lähteisiin perustuva simulaatioympäristö. Kouluarvosanana sen tarkkuus on siinä 7-8 luokkaa, eli OK, mutta ei huippuluokkaa.

Laitan skenaariovideot ja kuvat esille sitämukaan kun HX kandidaatteja Pirkkalaan tulee. Koska Typhoon on ensimäisenä, saa se kunnian aloittaa esittelyn. Edelleen kokoan exelsheetin noin kymmenestä kierroksesta, jolloin ennustavuus paranee.

Simulaatio on pyörinyt noin 16 minuuttia. Suomalaiset Typhoonit (siniset lenokoneet) näkevät Pihkovasta ilmaan nousseet kuljetuskoneet (oranssit). Valkoinen kaari on Typhoonien sensoreiden (tässä tapauksessa tutkien) kantama. Punertavat renkaat ovat Meteor ilmataisteluohjusten äärikantama.

Ylläolevassa kuvassa simulaatio on pyörinyt kymmenisen minuuttia. Ensimäisinä koneina nousivat 4 kappaletta kuljetuskoneita Pihkovasta, ja neljä hävittäjää Kaliningradista. Pietarista on nousemassa myös neljä konetta. Jaoin koneet siten että Kaliningradista nousi Mig-35 ja Su-35 E hävittäjiä ilmataisteluvarustuksessa, edelleen Pietarista tulee mukaan parit MiG-29 SMT ja Suhoi-27 hävittäjiä. Kaikki venäläiset koneet ovat mahdollisimman moderneja versioita tyypeistään moderneimmilla ilmataisteluohjuksilla ja avioniikalla. Halusin laittaa pelkästään lentovehkeitä lentovehkeitä vastaan, joten kummallakaan puolella ei ole käytössään maassa olevia tutkia, tai AWACS koneita. Tätä ei tietenkään tapahtuisi oikeasti, mutta halusin tuoda koneiden omien sensoreiden erilaisuuden etualalle.

Kuten kuvasta huomataan, Typhoonien voimakkaat CAPTOR AESA tutkat kantavat kauas, ja tietenkin poimivat suuret kuljetuskoneet helposti näkyviin. AESA, eli elektronisesti ohjatulla tutkalla on perinteisempiin malleihin verrattuna suuri teho, verraton erottelukyky ja loistava häirinnänsieto ja ne ovat lisäksi hyvin vaikeita vastustajan havaita. Koska tilanne on kiristymässä sekä venäläiset että suomalaiset pitävät toisiaan vihamielisinä, mutta eivät vielä vihollisina. Kun Venäläiset saapuvat partioalueilleen muuttuu tilanne tältä osin.

Kuusi minuuttia myöhemmin Typhoonit ovat saaneet näkyviin Pietarista lähestyvät kaksi koneparia. Valkoinen katkoviiva kertoo Su-27 tutkan potentiaalisen kantaman, ja punainen katkoviiva antaa R-77 ohjuksen teooreettisen kantaman.

Kuusi minuuttia myöhemmin Päijänteen päällä oleva Typhoon pari näkee ja tunnistaa Oranienbaumin yläpuolella olevat Suhoit ja MiGit. Jos kyseessä olisi toisenlainen skenaario, voisivat Typhoonit lähteä hiipimään vastustajan takaviistoon parempaan laukaisuasemaan. Nyt kuitenkin seuraillaan vain tilannetta.

Tilanne minuuttia myöhemmin VVS:n puolelta katsottuna. Myös Kaliningradista lähteneet parit näkyvät Gotlannin itäpuolella. Kuva tuo hyvin myös näkyviin erityisesti Su-27 MECH N001 tutkan säteen kapeuden CAPTOReihin verrattuna. SU-35 En tutka on PESA tutka, eli yhtä sukupolvea vanhempi tutka, jolloin erottelukyky ei ole yhtä hyvä ja keila on kapeampi.

Venäläisten puolta ei ole nähtävillä vielä mitään. PESA tutkat ovat sinänsä tehokkaita, mutta erottelukyky on heikompi, kuin AESA tutkassa. Samoin taajuushyppiminen ja aaltomuoto eivät ole yhtä vapaasti valittavissa. Vain Pirkkala hehkuu oranssina Tampereen kyljessä. Suomalaiset ovat partioalueillaan ja seuraavat tilannetta. Polttoainetta on ja koneissa aseistuksena 6 Meteoria ja 4 ASRAAMia.

Viimeisetkin VVS koneet tulevat näkyviin noin viisi minuuttia myöhemmin. Nyt suomalaisilla on kuva siitä mitä ilmassa on, ja mitä tapahtuu. Pienet numerot Pietarista ja Pihkovasta tulevien koneiden vieressä kertovat siitä koska ne havaittiin viimeksi.

Tilanne kehittyy edelleen. Myös Kaliningradista lähteneet Suhoit ja MiGit tulevat näkyviin aivan tutkan äärirajalla. Nykyaikaisilla länsitutkilla on erittäin hyvä erottelukyky, joten ne pystyvät poimimaan ja erottelemaan kaukanakin olevia maaleja. Toinen etu länsihävittäjillä on niiden pienempi tutkapoikkipinta-ala: HX kandidaateilla RCS eli tutkapoikkipinta-ala on muilla noin yhden neliömetrin luokkaa, ja F-35 selvästi alle. Suhoi ja MiG kalustolla poikkipintalalat ovat 15-5 neliön luokkaa. Tämä edelleen länsilähteiden mukaan. CAPTORin tehot riittävät siihen, että kaiku saadaan takaisin, ja se havaittua taustashälystä.

Samaan aikaan venäläisten puolella. Mitään ei näy. Typhoonit voisi havaita, jos ne olisivat sopivasti kylki kohti tutkaa, mutta kapea keila vaikeuttaa havaitsemista.
Kuutta minuuttia myöhemmin “jumalansilmä moodissa” venäläisten puolella. Vaikka läntinen Typhoon pari lentää poispäin Suhoista (taaksepäin kone näkyy paremmin tutkaan) ja ovat noin kolmanneksen IRBIS tutkan kantaman sisällä, ei se kovasta lähetystehosta huolimatta pysty poimimaan suomalaisia näkyville.

Venäläisten parit lähestyvät partioalueitaan. Suomalaiset kiertelevät edelleen rauhallisesti. Simulaatio on pyörinyt tässä vaiheessa 34 minuuttia.

Kuusi minuuttia myöhemmin Venäläiset pääsevät partioalueilleen, ja saavat vidoinkin läntisen Eurofighter Typhoon parin näkyville. Koneet ovat vielä keltaisina, eli Suhois SU-35 E ei ole vielä tunnistanut kohteita, vaan merkinnyt ne tunnistamattomiksi (keltainen).

Kun venäläiskoneet ovat päässeet partioalueilleen, alkavat taistelunjohtajat Pirkkalassa ihmetellä, miksi koneet jäävät Suomen alueen tuntumaan, ja koska tulkitsevat tilanteen hyökkäyksen valmisteluksi, päästävät Myrskyt irti.

Teen lähipäivinä videon tästä ilmataistelusta, ja laitan sen tänne näkyville. Silloin saadaan selkeäö kuva Typhoonin Meteor-ohjusten toiminnasta CAPTORin ohjauksessa.

Posted in HX-ohjelma, simulaatio, Skenaariot, sotapelit | Tagged , , , , , , , , , , , | Leave a comment

USA tappoi Quassim Suleimanin, ja se on vain osa Lähi-Idän suurta peliä.

Pari päivää sitten Iraninlainen kenraalimajuri Quassim Suleiman kohtasi loppunsa autossa Bagadidn kansaivälisellä lentokentällä. Miehellähän on ollut vuodesta 1983 kuolemantuomio päällä Kuwaitista, joten ainakaan “syyttömäksi” ei Kenraalimajuri Suleimania voi kuvailla. Presidentti Trump painoi vielä villaisella Iranin alasampuman tiedustelulennokin tapauksen, joka on ilmeisesti antanut Iranille rohkeutta kokeilla Trumpin hermoja muunmuassa lähetystökaappauksen yrityksellä joulukuussa 2019. Tarkastatelen suoritusta, syitä ja seurauksia seuraavassa kirjoituksessa.

Suoritus

USAn lennokki/drooni ampui Hellfire pst-ohjuksen iranilaista kenraalimajuria Quassim Suleimanin kuljettaneeseen saattueeseen. Varsinaisen iskun suoritti Reaper- lennokki Irakin ilmatilassa. Tai, no, ei MQ-9 Reaper lennokki itse mitään tehnyt, vaan koneen lentäjä jossainpäin USAta ampui ohjuksen, luultavasti CIA miesten seisoessa vieressä ja hyväksyen iskun. (Jos haluaa tutustua lennokkilentäjän tehtävään lähemmin kannattaa katsoa elokuva Good kill vuodelta 2014)

MQ-9 Reaper voi kantaa mukanaan jo mainittuja laserohjautuvia Hellfire-ohjuksia, tai vaihtoehtoisesti GBU-38 JDAM pommeja. Reaperin kantama ja lentoajat ovat huomattavia, mutta sen asekuorma on rajallinen. Ja kuten mainittu koneita lennetään todellakin USAsta kolmessa vuorossa. Lennokit laitetaan ilmaan lähi-idässä lentotukikohdista, ja Predatorit ja Reaperit lentävät suurimman osan aikaa niinkuin Verkkokaupan 50€ drooni autonomisesti jotain reittiä. Kun toiminta alkaa astuvat remmiin lentäjä ja aseupseeri, jotka siis majailevat kontissa jossainpäin USAta.

Kenraalimajuri Suleimanin seurue liikkui kahdella autolla. Toisessa “parempi väki” ja toisessa henkivartijat. Molemmat autot tuhottiin varmuuden vuoksi. Mikä on tässävaiheessa varmaa on se, että ampuminen on tehty laserohjatulla aseella. Suleimanin kannalta on tietenkin yksi lysti mikä ase toi USAn koston autoon, mutta tarkastellaan ongelmaa hieman: Suleiman liikkui autosaattueessa, joka voi muuttaa vauhtia ja kääntyä eri reitillä, joka sulkee tehokkaasti GPS iskun pois: Ellet voi tietää täsmälleen missä auto on jollain hetkellä, ei “täsmäiskusta” ole paljon hyötyä. Laserohjausta tukee se, että auto tuhottiin lentokentälle johtavalle tielle melko avoimeen paikkaan, jolloin lasersäteelle tai Hellfirelle ei ollut esteitä lähestymisen aikana. Hellfiren kantama on noin 8km ja äärietäisyydelle lentoaika on 20 sekunnin luokkaa.

Wikipediasivu väittää, että Suleiman olisi tapettu ns ninja Hellfirellä, jota on kyllä todistetusti käytetty aikaisemmin samantapaisissa iskuissa. Mutta kuvien perusteella (headtopics, Guardianin youtube video) näyttää että autoon on osunut huomattava määrä kemiallista, ei kineettistä energiaa. (ensimäisessä kuvassa on nähtävillä, että autosta on irronnut melko paljon sälää tielle.) “Ninja Hellfiren” iskussa auto jää yleensä melkoisen ehjäksi, koska kyseessä on ohjus josta törröttää kuusi “miekkaa” jotka yli äänennopeudella osuessaan, no arvaatte varmaan. Tietenkin saattaa olla, että auton palaminen johtuu muista syistä, mutta veikkaan vahvasti, että perinteisellä Hellfirellä mentiin. Edelleen se, että Suleimanilla on ilmeisesti ollut suuri osa esikuntaansa mukanaan pikemminkin lisää kuin vähentää halua oheisvahinkoihin.

Syyt

Quassim Suleiman on pitkään Iranin vallankumouskaartissa toiminut upseeri. Hän on, ilmeisesti, vastannut vuodesta 2012 proxy, tai sijaissodankäynnistä, Syyrian, Irakin ja Libanon alueella. Edelleen hän on suoraan vastannut USAn joukkojen vastaisesta toiminnasta Irakissa jo aijemmin. Tämä liittyy ikiaikaiseen shiia-sunni vastakkainasetteluun noilla nurkilla. Iran pyrkii, luonnollisesti, hyödyntämään Irakin ja Syyrian epävakaat olot ja kasvattamaan omaa vaikutusvaltaansa koko alueella muutenkin. Muistanette Saudi-Arabian öljynjalostamoiskun? Josta syytettiin Jemeniläisiä, mutta jonka ohjukset ja droonit tulivat pohjoisen suunnalta? liittyvät samaan kamppailuun. Jemenin kapinalliset ovat Iran myönteisiä, ja koska Saudien ja Iranin välillä on kilpailua, on kilpailuasetelma valmis.

Ei myöskään pidä unohtaa Iranin tekemiä iskuja öljytankkereita vastaan Hormuzin salmessa kesäkuussa. Hyökkäys USAn Bagdadin suurlähetystöön on myös suora seuraus Quassim Suleimanin Bagdadissa olosta. Se on osa epäsymmetristä sodankäyntiä alueella. Kun USA oli ratkaissut tilanteen edukseen, oli komentajan aika poistua paikalta. Kannattaa edelleen muistaa että tapettu herra oli nimenomaan erikoisjoukkojen komentaja, siis toisinsanoen salaisen sodankäynnin erikoismies. Suleimania pidettiin taitavana ja karismaattisena johtajana, ja vaikka Irakissa Syyriassa ja Libanonissa olevat Iranilaiset taistelijat ja verkostot eivät katoa mihinkään, lienee toivoa, että hetkinen menee kun järjestäydytään uudelleen.

Edelleen voidaan toivoa, että tuleva Al Quds kenraali ei ole yhtä pätevä ja karismaattinen johtaja kun edeltäjänsä on ollut, jolloin voidaan saavuttaa myös pidempiaikaista hyötyä suuressa pelissä Irania vastaan Lähi-Idässä. Edelleen Iran pyrkii ydinaseen valmistamiseen, joka on selkeä uhka USAn alueen pitkäaikaisimman liittolaisen Israelin turvallisuudelle. Israel on syyttänyt USAta pitkään toimettomuudesta asian suhteen, joten nyt lienee aika toimia Iranin suhteen. Irani uhkasi Israelia suoraan tiedotustilaisuudessa.

Iran on vannonut kostavansa iskun. – Israelissa on pian suuri suru, kertoi Iranin vallankumouskaartin edustaja kenraali Ramezan Sharif perjantaina televisioidussa puheessaan. – Israel ja Yhdysvallat on tehnyt kansainvälisen lain vastaisen teon ja he voivat olla varmoja siitä, että vastauksemme on väkevä, sanoi Sarif. – Me itse suremme nyt, mutta sen jälkeen kostomme sionisteja ja rikollista Amerikkaa vastaan tulee olemaan entistä vahvempi.

Minulle kyllä jää hyvin epäselväksi, paitsi Iranin retoriikan kannalta, mitä KV lakia vihollisen sotilashenkilön tappaminen rikkoo? Eikös silloin Iranin toimet USAn joukkoja vastaan Lähi-Idässä riko samoja lakeja?

Seuraukset

Myös Suomessa huulipunahallituksen opetusministeri Li Anderson ja ulkomisteri Pekka Haavisto ovat yltyneet lausumaan aiheesta, ja tietenkin enemmän “oranssi setä paha” näkökulmasta kuin reaalipolitiikan mukaan. Samalla varmaan ainakin Haavisto kiittää luojaansa, jos sellaiseen uskoo, saamastaan avusta Al-Holin päätöksentekotapauksen vaijentamiseen.

Arvostamani Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola epäili tilanteen johtavan eskalaatioon, mutta minusta nyt, kun USA on näyttänyt päättäväisyyttä on de-eskalaatio enemmänkin mahdollinen. Iran ei voi toivoa menestyvänsä missään muussa kuin epäsymmetrisessä sodassa USAta ja muita länsiliittoutuneita vastaan. Jotain pientä toki tapahtuu totta kai, täytyyhän Iranin mullahien pystyä säilyttämään kasvonsa, mutta muuten opittiin taas kuinka se iso hevonen pieree.

Sapelinkalistelua on ilmassa, ja se antaa tietenkin öljy-yhtiölle syyn nostaa raakaöljyn hintaa, mutta sen vaikutus on pienempi kuin hallituksen päättämän 10 sentin solidaarisuusverolisä bensiksellä. Muuten todennäköisesti ei tapahdu oikein mitään mainittavaa.

edit 6.1.2020. Presidentti Trumpin twiitti 52 kohteesta Iranissa oli todellinen mestariveto: Se asettaa samaan aikaan selväksi sen “kuka aloitti” ja sen että “täältä pesee ja linkoaa”. Fanaatikot ymmärtävät vain kovaa kättä!

Posted in hybridisota, Jotain aivan muuta, Tilanne päällä | Tagged , , , , , , , , , , | Leave a comment