Kirjoitus on osa kolmen tekstin kokonaisuutta. Ensimäinen osa käsittelee Betzin teoriaa yleensä, ja toinen osa kehitystä länsimaissa yllensä.

Ruotsin tie anarkiaan – Betzin varjo Suomen yllä

Johdanto: Vessa palaa – Mitä David Betz näkee Lännessä?

Viimeisten vuosikymmenien ajan Ruotsi on tunnettu maailmalla hyvinvointivaltiona ja liberaalin demokratian malliesimerkkinä. Kuitenkin kulissien takana, ja yhä useammin myös niiden edessä, on kasvanut yhteiskunnallinen jännite, joka on johtanut esiin nousevaan rikollisuuden aaltoon ja yhteiskunnalliseen hajoamiseen. Tämä kehitys on herättänyt kysymyksiä Ruotsin kyvystä säilyttää vakaus. Suomen näkökulmasta tilanne ei ole pelkästään naapurimaan ongelma, vaan pikemminkin varoittava esimerkki siitä, miten samat yhteiskunnalliset dynamiikat voivat alkaa kehittyä. Aivan kuten rikostarkastaja Kimmo Sainio on todennut, “emme ole mikään lintukoto enää täällä Suomessa”.

Tässä raportissa Ruotsin tilannetta tarkastellaan inhorealistisesti David Betzin sisällissodan teorian valossa. Betz, King’s College Londonin sotatutkimuksen professori, on esittänyt, että länsimaat ovat luisumassa kohti uudenlaista sisällissotaa. Se ei ole perinteinen, rintamalinjoilla käytävä konflikti, vaan hajanainen, yhteiskuntaa sisältäpäin syövä prosessi, jonka hän kuvailee “märkiväksi paiseeksi” (abscessed tooth). Betz identifioi useita tekijöitä, jotka altistavat länsimaita tälle kehityskululle. Näitä ovat yhteiskunnallisen luottamuksen romahdus, odotuskuilun syveneminen, rinnakkaisyhteiskuntien nousu ja valtion legitimiteetin mureneminen.

Yhteiskunnallinen luottamus, jota Betz kuvaa “liimaksi” ja “voiteluaineeksi”, mahdollistaa eri ryhmien yhteiselon.⁴ Kun tämä liima murenee, yhteiskunta fragmentoituu “kilpaileviksi identiteettipohjaisiksi heimoiksi”. Samanaikaisesti odotuskuilu, eli ero ihmisten odotusten ja heidän saavuttamansa todellisuuden välillä, kasvaa, mikä luo turhautumista ja tyytymättömyyttä. Kun taloudelliset ongelmat ja nuorten tulevaisuudennäkymien heikentyminen syvenevät, tämä odotuskuilu laajenee, mikä puolestaan vähentää luottamusta instituutioihin, kuten hallintoon. Tällaisessa tilanteessa kyynisyys alkaa korvata kansalaisuskoa, mikä tekee yhteiskunnan eheyden ylläpitämisestä yhä vaikeampaa. Tässä ketjussa syntyy ilmiö, jossa perinteiset instituutiot koetaan tehottomiksi tai epäreiluiksi, mikä luo pohjan rinnakkaisyhteiskunnille.

Tämä raportti pyrkii soveltamaan Betzin teesit Ruotsin ja Suomen todellisuuksiin, osoittaen miten Ruotsissa jo selvästi näkyvät merkit alkavat levitä Suomeen.

Osa 1: Ruotsin murtunut yhteiskuntasopimus – Kun puutarhuri on luopunut toivosta

1.1 Odotuskuilu: Nuori sukupolvi ja rikollisuuden vetovoima

Ruotsin talous on ollut pitkittyneessä taantumassa, joka on jatkunut vuoteen 2025 ja sen ennustetaan jatkuvan aina vuoteen 2027 saakka, vaikka elpymisen merkkejä onkin näkyvissä. Talouskasvun hitaus ja epävarmuus, erityisesti kauppapolitiikan kiristyminen, ovat vaikuttaneet Ruotsin talouteen. Tämä luo Betzin kuvaaman odotuskuilun, joka on vaarallinen vallankumouksia ennakoiva tekijä.⁴ Nuorten tulevaisuudennäkymät ovat erityisen heikkoja. Ruotsin nuorisotyöttömyys on korkea, ja tilastot osoittavat, että suuri osa työttömistä on matalasti koulutettuja tai maahanmuuttajia. Tämä on räjähdysherkkä yhdistelmä.

Ruotsalaisen dokumentin “Sweden’s Criminal Gangs: Teen Hitmen” mukaan jengit rekrytoivat alaikäisiä, jopa 8–10-vuotiaita, toimimaan tähystäjinä ja asevartijoina.⁷ Nämä nuoret värvätään juuri siksi, että alle 15-vuotiaita ei voida asettaa syytteeseen ja 15–17-vuotiaat saavat murhasta vain enintään neljän vuoden tuomion nuorisovankilassa.⁷ Tämä on selkeä ja synkkä osoitus siitä, miten odotuskuilun synnyttämä turhautuminen ja toivottomuus kanavoituvat rikollisuuteen. Jengit myyvät nuorille unelmaa, joka ei vastaa todellisuutta, manipuloiden ja hyväksikäyttäen heitä. Tämän prosessin seurauksena nuoret kokevat vieraantuneensa ruotsalaisesta yhteiskunnasta, kuten yksi teini-ikäinen palkkamurhaaja kuvailee: “ruotsalaiset katsovat meitä eri tavalla, koska olemme arabeja … valkoiset ihmiset voivat saada mitä haluavat”.⁷ Tämä syventää Betzin havaintoa rinnakkaisyhteiskunnista, joissa “identiteettipohjaiset heimot” elävät ja kilpailevat keskenään.⁴

1.2 Rinnakkaisyhteiskuntien ja identiteettipolitiikan mosaiikki

Ruotsissa poliisi on määritellyt ”haavoittuvaisia alueita” (utsatta områden), joissa on matala sosioekonominen tila ja rikollisilla on negatiivinen vaikutus yhteiskuntaan. Nämä alueet on luokiteltu vakavuuden mukaan kolmeen kategoriaan: haavoittuvaisiin, riskialueisiin ja erityisen haavoittuvaisiin alueisiin. Vaikka näiden alueiden kokonaismäärä on hieman laskenut vuodesta 2017 (61 -> 59), ongelmat erityisen haavoittuvilla alueilla ovat edelleen suuria. Tämän seurauksena näiden alueiden asukkaat kokevat turvattomuutta, ja heillä on pienempi halukkuus osallistua rikosprosesseihin tai todistaa rikoksista pelon vuoksi. Tämän seurauksena näille alueille on kehittynyt rinnakkaisia yhteiskuntarakenteita, joissa vallitsee oma oikeusjärjestelmä ja kontrolli. Joissakin tapauksissa jopa pelastuspalvelut, kuten ambulanssit ja paloautot, ovat joutuneet odottamaan poliisisaattueita tai apua päästäkseen näille alueille, mikä on johtanut termiin “no-go zones”.

Tämä tilanne osoittaa Betzin kuvaaman valtion vallan eroosion. Rikollisuuden vaikutus yhteiskuntaan on jo niin syvä, että asukkaat muuttavat käyttäytymistään, mikä heikentää yhteiskunnallista kontrollia ja lisää ei-toivottuja käytöksiä. Tämä kehitys on merkittävä ilmiö, koska se kertoo, ettei kyse ole vain yksittäisistä rikoksista, vaan valtion perustoimintojen legitimiteetin heikentymisestä. Valtio siis menettää väkivallan monopolin. Tämä on paljon vakavampi signaali kuin pelkkä rikoslukujen nousu. Se osoittaa, että yhteiskunnallinen sopimus on murtumassa ja valtion perustoimintojen saatavuus ei ole enää itsestäänselvyys.

1.3 Anarkian ilmenemismuodot: Hyökkäykset valtiota vastaan

Ruotsissa on nähty useita tapahtumia, joissa Betzin teorian mukainen “intertribal conflict” ja hyökkäykset valtiota vastaan ovat tulleet selvästi esiin. Esimerkiksi vuoden 2022 koraani-mellakat olivat näennäisesti reaktio poliitikko Rasmus Paludanin suunnitelmiin polttaa koraani, mutta poliisin mukaan rikollisryhmät käyttivät tilaisuutta hyväkseen hyökätäkseen lainvalvontaa vastaan. Mellakoissa loukkaantui yli 100 poliisia ja 14 sivullista, ja useita poliisiautoja vaurioitui tai tuhoutui. Tällaiset tapahtumat eivät ainoastaan heikennä järjestysvaltaa, vaan luovat myös kansalaisten keskuuteen tunteen, että uskonnolliset tai etniset symbolit ovat “kulttuurin taistelukenttä”. Tämä polarisaatio tekee yhteiskunnan eheyden rakentamisesta lähes mahdotonta ja lisää riskiä tuleville konflikteille.

Toinen konkreettinen esimerkki on “blåljussabotage” eli hyökkäykset hätäpalveluita, kuten poliiseja, pelastuspalveluita ja ambulansseja vastaan. Tällaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet, ja Ruotsin valtiopäivillä on jopa tehty aloite, jonka mukaan nuoria rikoksentekijöitä voitaisiin tuomita yhdyskuntapalveluun juuri näissä toiminnoissa, jotta he ymmärtäisivät niiden tärkeyden. Ruotsin valtiopäivät ovat myös hyväksyneet lakimuutoksia, jotka antavat paremman rikosoikeudellisen suojan pelastushenkilökunnalle. Tämä kehityskulku on Betzin teorian mukaisesti eräs anarkian oire, jossa valtion kyky tarjota peruspalveluita on uhanalainen ja yhteiskunnan toimivuus murenee.

Osa 2: Ruotsalaisen jengikulttuurin varjo Suomen yllä – Rikollisuuden invaasio ja valtion reaktiot

2.1 Tornio-Haaparanta: Rikollisuuden moottoritie

Ruotsin jengiväkivalta ja -rikollisuus eivät ole jääneet Ruotsin rajojen sisäpuolelle. Rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisilaitokselta on kertonut, että Ruotsista leviää Suomeen kovaa jengirikollisuutta ja että Suomi ei ole enää “lintukoto”. Yksi merkittävä syy tähän on kokaiinin käytön voimakas lisääntyminen Suomessa, ja kokaiini virtaa ensisijaisesti Ruotsista, jossa jengit ovat luoneet suorat kontaktit esimerkiksi Etelä-Amerikkaan.

Tämän kehityksen keskiössä on Tornio-Haaparanta-rajayhteistyöalue, joka toimii yhtenä merkittävänä reittinä rikollisuudelle. Poliisi epäilee, että huumeet tuodaan Suomeen pääasiassa ajoneuvoilla juuri tämän rajanylityspaikan kautta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esitutkinnan perusteella Suomeen on toimitettu merkittäviä määriä muun muassa amfetamiiniöljyä, jota on saostettu kidemäiseen muotoon Suomen puolella.

Tämä rikollisuuden leviäminen ei ole sattumanvaraista. Se on seurausta Betzin kuvaaman järjestelmän hajoamisesta Ruotsissa, joka on mahdollistanut uusien, kansainvälisten huumekauppareittien muodostumisen. Järjestäytyneen rikollisuuden “hyvä organisointi ja verkostoituminen” yhdistettynä “vastatoimien kankeuteen” luo otollisen maaperän rikollisuuden leviämiselle heikommin suojatuille alueille. Tämä on infrastrukturaalinen muutos, joka osoittaa Ruotsin valtion kontrollin heikkenemisen.

2.2 Jengiverkostojen symbioosi ja hybridit uhkat

Ruotsin jengien läsnäolo Suomessa on yhä selvemmin tunnistettavissa. MTV Uutisten tietojen mukaan verisesti toisiaan vastaan sotivan Foxtrot-rikollisverkoston molemmat haarat toimivat Suomessa. Poliisihallitus on vahvistanut, että ruotsalaisjengit tekevät jo yhteistyötä suomalaisten rikollisten kanssa. Tämä osoittaa, että kyse ei ole vain Ruotsista tulevista yksittäisistä rikollisista, vaan kokonaisten rikollisverkostojen toiminnan ulottamisesta Suomeen.

Betzin teoriaan liittyen, tämä ilmiö on osa laajempaa kansainvälistä ulottuvuutta ja hybridien uhkien kasvua. Suomessa Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistyön strategiaa on uudistettu, mikä korostaa yhteistyön tehokkuutta ja joustavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomen oikeusministeriö on myös käynnistänyt työn päivittääkseen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiansa, hyödyntäen muiden Pohjoismaiden, erityisesti Tanskan ja Ruotsin, toimintamalleja.

Vaikka Suomessa ja Ruotsissa on merkkejä järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti katujengien, aiheuttamasta turvallisuusuhasta, suoria todisteita vihamielisten valtioiden aktiivisesta roolista näiden ryhmien käytössä maiden turvallisuuden heikentämiseksi ei ole riittävästi. Ruotsissa ongelma on akuutimpi, ja Suomi on saanut varoituksia samankaltaisesta kehityksestä. Hybridivaikuttamisen mahdollisuus on olemassa, mutta se on toistaiseksi spekulatiivista ilman vahvistettua näyttöä. Molemmat maat kuitenkin panostavat aktiivisesti rikollisuuden torjuntaan ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.

2.3 Suomen valtion puolustusreaktio: Periaatteellinen päätös

Suomen viranomaiset ovat reagoineet Ruotsista leviävään rikollisuuteen useilla toimenpiteillä. Sisäministeriö on tiedottanut Suomen ja Ruotsin välisen raja-alueen poliisiyhteistyösopimuksen tiivistämisestä, joka astuu voimaan 1.2.2025. Sopimus mahdollistaa, että toisen valtion viranomainen voi tietyin ehdoin ylittää rajan ja ryhtyä toimiin vakavan rikoksen torjumiseksi, jos siihen liittyy vaara ihmisen hengelle, terveydelle tai ruumiilliselle koskemattomuudelle. Tämä on suora tunnustus siitä, että rajat ylittävä rikollisuus on muuttunut niin vakavaksi, että perinteiset toimintamallit eivät enää riitä.

Lisäksi Suomen hallitus on tehnyt periaatepäätöksen poikkihallinnollisesta toimenpideohjelmasta nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosina 2024–2027. Ohjelman taustalla on havaittu tilastoidun väkivaltarikollisuuden kasvu ja nuorten aikuisten muodostamat paikalliset katujengit. Ohjelma pyrkii kiristämään rangaistuksia, tehostamaan rikosprosessia ja hyödyntämään tutkimustietoa Ruotsin ja Tanskan esimerkeistä. Nämä toimenpiteet ovat vahva signaali siitä, että valtiovalta on tunnistanut Ruotsin kaltaisen yhteiskunnallisen fragmentaation uhan omassa maassaan. Suomi ei ole enää “lintukoto”, koska sen on sopeuduttava uuteen turvallisuustilanteeseen, joka ei ole vain talousrikollisuutta vaan myös väkivaltakulttuuria.

Osa 3: Anarkian siemenet Suomessa – Keskellä rauhaa ja järjestystä

3.1 Soldiers of Odin ja vigilantismi: Kansalaisyhteiskunnan hermostuneisuus

Betzin teoriassa luottamuksen romahdus johtaa siihen, että kansalaiset alkavat ottaa lainvalvonnan omiin käsiinsä, kun he kokevat valtion epäonnistuvan turvallisuuden takaamisessa. Tämä tapahtuu, koska valtio ei kykene ylläpitämään väkivallan monopolia, ja rankaisemaan tyydyttävästi rikoksiin syyllistyneitä. Tämän ilmiön symbolisena ilmentymänä voidaan Suomessa nähdä Soldiers of Odin (SOO) -ryhmän synty. Ryhmä perustettiin Kemissä lokakuussa 2015 vastauksena Euroopan siirtolaiskriisiin ja koettuun turvattomuuteen. Ryhmä on pyrkinyt esiintymään isänmaallisena järjestönä, joka taistelee Suomen puolesta, mutta sen perustajalla on yhteyksiä äärioikeistoon ja uusnatseihin.

Vaikka Soldiers of Odin ei ole suoraan Betzin kuvaaman sisällissodan osapuoli, se on selkeä merkki siitä, että yhteiskunnallisen luottamuksen perusta on heikentynyt. Se edustaa spontaania, kansalaisyhteiskunnan tasolla ilmenevää reaktiota valtion koettuun heikkouteen. Tällainen toiminta osoittaa, että kansalaiset kokevat oikeutetuksi ottaa järjestysvaltaa omiin käsiinsä, mikä on Betzin kuvaaman “märkivän haavan” ensimmäinen oire. Tämä on eräs varoitus siitä, että yhteiskunnallisen luottamuksen perusta on heikentynyt siihen pisteeseen, että “virallisen” lainvalvonnan ulkopuoliset toimijat kokevat oikeutetuksi ottaa järjestysvaltaa omiin käsiinsä. Sivumennen 2017 Soldiers Of Odinin kerhotiloihin kohdistui drive-by shooting, jossa ampujana oli “poliisin vanha tuttu”. Teolla on saattanut olla poliittinen motiivi.

3.2 Suomalainen anarkia: Rikollisuuden polarisaatio ja nuorisojengit

Suomessa poliisi on arvioinut, että 2020-luvun alussa oli jo 11 katujengiä, joissa oli noin 200 jäsentä. Suurin osa näistä jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka toimivat pääasiassa Helsingin ja Turun seuduilla. Tämä osoittaa, että myös Suomessa on nähtävissä Betzin kuvaamaa yhteiskunnallista polarisaatiota ja fragmentaatiota, joka voi johtaa “intertribal conflict” -ilmiöön. Oikeusministeriö on todennut, että nuorten hyvinvoinnissa ja rikollisuudessa on nähtävissä polarisoitumista, mikä antaa erityisen syyn puuttua nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvamiseen. Tämä on Betzin teorian mukaisesti oire yhteiskunnallisen koheesion heikentymisestä, jossa ryhmät kilpailevat keskenään resursseista ja identiteeteistä.

3.3 Yhteiskunnan hauraus: Odotuskuilun piilotetut kasvot

Vaikka Suomen talouskasvunäkymät ovat positiiviset vuodesta 2025 eteenpäin, julkinen talous on alijäämäinen ja velkaantuminen jatkuu. Tämä on pohja odotuskuilulle. Samalla luottamus hallitukseen on heikentynyt. Tämä luo pohjan Betzin “legitimaatio”-kriisille, jossa kansalaisten luottamus instituutioiden kykyyn toimia heidän parhaakseen murenee. Tämä on kriittinen hetki, koska tällaisessa tilanteessa näennäisesti harmittomat tai paikalliset tapahtumat voivat saada uuden, syvemmän merkityksen ja esiintyä anarkistisina piirteinä.

Päätelmä: Nyt on myöhäistä teeskennellä

Ruotsin tilanne ei ole vain “naapurin ongelma”. Se on Betzin teorioiden valossa kehittyvä yhteiskunnallinen fragmentaatio, joka on jo pitkällä. Tämän kehityksen oireet – jengirikollisuus, kyvyttömyys hallita tiettyjä alueita, hyökkäykset hätäpalveluita vastaan – ovat siirtyneet rajan yli Suomeen. Suomi on pakotettu reagoimaan tähän uuteen todellisuuteen ja tunnustamaan, ettei se ole enää turvallinen lintukoto, vaan osa laajempaa läntisen yhteiskunnan murenemista. Tässä tilanteessa Suomen viranomaisten vastatoimet ovat välttämättömiä, mutta ne ovat myös osoitus siitä, että Betzin teoria ei ole pelkkä akateeminen pohdiskelu, vaan synkkä ennuste, jonka todelliset merkit ovat jo nähtävissä.

Viranomasiten pitäisi vastata jo tämän kehityskulun ensimäisiin oireisiin ylivertaisella voimalla, ja hyvin aggressiivisesti. Seurattuania Helsingin poliisilaitoksen taikinointia “extinction Rebellionin” matalan tason terrorismin kanssa, en usko että Suomen poliisi moiseen pystyy. Kuitenkin suuri ajatteli Arthur “bomber” Harris on sanonut, että “arabi ymmärtää vain kovaa kättä”

Taulukko: Merkkejä valtiovallan heikkenemisestä ja anarkistisista piirteistä Pohjoismaissa