TP-47 kuulostaa toki Törnäväläiseltä jalkapalloseuralta, mutta tarkoittaa myös SAABin erityisesti Itämeren olosuhteisiin suunniteltua kevyttorpedoa. Keräsin pohjaksi pienen taulukon nykytorpedoista, joka auttaa hahmottamaan erilaisia torpedoja ja niiden ominaisuuksia. Tarkastelen myös Itämerta ja sen lahtia torpedoaseen kannalta.

Kuten huomaamme on TP-47 on hieman välimallin torpedo verrattuna M54 kevyttorpeedoon ja vaikkapa brittiläiseen Sperafishiin. halkaisija hieman suurempi verrattuna M54ään, mutta pienempi perinteisiin 21 tuuman torpedoihin verrattuna. Jonkinverran raskaampi, pidemmälle kantava ja raskaammalla kärjellä varustettu amerikkalaiseen kilpailijaan verrattuna.

Mark 54: Tämä torpedo on kehitetty yhdistämällä Mk 50 -torpedon edistyksellinen kaikuluotainjärjestelmä ja Mk 46 -torpedon vanhempi moottori sekä taistelukärki. Se on suunniteltu erityisesti toimimaan matalissa vesissä ja torjumaan vastatoimia. Vaikka sen kantama on huomattavasti lyhyempi kuin Torpedo-47:n , sen modulaarinen avoin järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tulevat päivitykset ja sopeutumisen muuttuviin ympäristöihin. Mark 54 on Yhdysvaltain laivaston tärkein kevyt sukellusveneentorjunta-ase.  

Itämeri torpedon käyttöympäristönä

Sinisillä merillä sukellusveneet voivat piiloutua pääsääntönä eri lämpökerrosten eri erilämpöisten vesikerroksien ylä- tai alapuolelle. tai pysähtymällä veteen jaolemalla mahdollisimman hiljaa. Sukellusveneet on päällystetty kumilevyillä, jota imevät kaikuluotainten energiaa, ja pyrkivät vaimentamaan veneen sisältä lähteviä ääniä. Matalikolla toki voidaan laskeutua pohjaan ja odottaa siellä, mutta vaikkai nykyisten sukellusveneiden sukellussyvyydet poikkeavat huomattavasti toisen maailmansodan ehkä noin 100m-150m sukellussyvyyksistä, täytyy kevyttorpedoidenkin pystyä toimimaan yli 450m syvyyksissä.

Itämeren allas on melko matala, keskisyvyys on 55m ja syvin kohta 459m. Suomen merialueilla Ahvenanmaan hauta, noin 300m, ei varsinainen abyssikään ole. Itämeren pohjaan pääsee siis sangen helposti makaamaan, ja odottamaan toimintaa mininmi äänentuotolla. Meriveden vaihtelevat suolapitoisuudet aihettavat kerrostumia, samoin kuin lämpötilat tehden Itämerestä monimutaisen toimintaympäristön torpedon hakupäälle. Itämeri on ainutlaatuinen murtovesialue, jossa on voimakas kerrostuneisuus sekä lämpötilan että suolapitoisuuden osalta. Nämä kerrokset voivat toimia akustisina esteinä tai kanavina, jotka taittavat ja heijastavat ääntä arvaamattomasti. Sukellusveneet voivat piiloutua näiden kerrosten sisään välttääkseen havaitsemisen, mikä tekee perinteisestä kaikuluotauksesta tehottomampaa. Torpedo-47:n digitaalinen ja joustava hakupää on suunniteltu käsittelemään näitä monimutkaisia skenaarioita.  

Valtameri käyttöön suunnitellut torpedot painottavat hakupään aktiivisen sonarin lähetystehoa ja toisaalta vastaanottoherkkyyttä auttaakseen torpedoa löytämään maalinsa sangen suurista vesimassoista mahdollisimman kaukaa. Itämerellä puolestaan korostuu torpedon hakupään erottelukyky. Vesimassat eivät ole suuren suuria, ja kantamaa TP-47 torpedolla on sangen hyvin, joka mahdollistaa etsimisen hieman hartaammin.

Kuten sanottu: Itämeri on verrattain matala meri, ja sen pohja on usein epätasainen ja täynnä saaristoja. Tämä aiheuttaa paljon kaikua ja äänen sirontaa, mikä vaikeuttaa kohteiden havaitsemista. Perinteisissä torpedoissa on usein hakupäät, jotka priorisoivat kantamaa, mutta Itämerellä on hyödyllisempää keskittyä resoluutioon. Torpedo-47:n hakupää käyttää korkeampaa taajuutta, mikä lyhentää havainnointietäisyyttä mutta antaa selkeämmän kuvan, mikä on ratkaisevaa kohteiden erottelussa monimutkaisesta pohjasta ja muista häiriöistä.  

Valtamerillä voidaan luottaa “reikä vedessä” kätkeytymiseen, koska jos torpedon hakupää ei saa kaikua mistään, ei myöskään synny kontrastia kaikujen ja kaijuttoman alueen välille. Eli kohdetta ei voi löytää negatiivisen todistamisen keinolla. Tämä onnistuu Itämerellä, koska ainakin verrattain lähellä oleva pohja pitäisi näkyä hakupäässä. Jos ei näy niin kyse on vilunkipelistä.

Edelleen Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, ja siellä liikkuu jatkuvasti tuhansia rahtialuksia. Tämä luo merkittävää taustamelua, joka voi peittää sukellusveneiden signaaleja. Tämän vuoksi torpedon on kyettävä erottamaan kohde muusta melusta, mikä vaatii hienostuneita digitaalisia signaalinkäsittelykykyjä ja mahdollisesti matalia nopeuksia etsinnän aikana.  

Lyhyesti; valtamerillä torpedo voi usein luottaa pitkän kantaman havaitsemiseen avoimilla ja syvillä vesillä. Itämerellä puolestaan torpedon on voitettava useita esteitä, kuten matalan veden aiheuttama kaiku, vesikerrosten luomat akustiset ansoitukset ja vilkkaan liikenteen aiheuttama melu. Torpedo-47:n hakupää on räätälöity näiden haasteiden ratkaisemiseen, asettaen etusijalle erottelukyvyn ja kyvyn toimia monimutkaisessa ympäristössä.

Maalit Itämeren alueella

Itämeren alueella maalit ovat melko pieniä. Tärkein maaliluokista on KILO ja KILO II luokat (Projekti 877 Paltus) sukellusvene luokka. Kyseinen luokka on suunniteltu vastamerenkulku ja sukellusvene toimintaan matalissa vesissä. Siksi KILO on nykysukelluslaivoihin, noin ruotsinlaivan luokkaa, verrattuna sangen pieni. Pituudeltaan 58,7-83m leveydeltään 9,9m ja syväykseltään noin 6,3 metriä. Hieman suurempi kuin Ruotsin Gotland (Uusin brittiläinen ASTUTE luokka on 97m pitkä, leveys 11,3m ja syväys 10 metriä) Kaikkien sukellussyvyydeksi ilmoitetaan 300m mutta lienee suurempi. KILO ei itse asiassa poikkea suunnattomasti Vetehinen veneistä toisessa maailmansodassa. (pituus 63,5m, leveys 6,2m, syväys 3,6m) Tonnisto on luonnollisesti nykyveneissä huomattavasti suurempi.

Myös laivat ovat luonnollisesti mahdollisia maaleja, mutta TP-47 melko vaatimaton 50kg kärki jättänee runsaasti toivomisenvaraa suurempiin kohteisiin osuttaessa. Kontekstissaan TP-47 on selkeästi sukellusveneetorjuntaan tarkoitettu ase; Raskaat torpedot kuljettavat kohteeseen kuitenkin noin kuusinkertaisen taistelukärjen.

Saabin vastaus ongelmiin Itämerellä: TP47

Torpedo-47 (Torped 47), virallisesti Saab Lightweight Torpedo (SLWT), on Saab Dynamicsin kehittämä asejärjestelmä, joka on suunniteltu korvaamaan vanhentunut Torpedo 45. Tämä korvaamistarve syntyi modernin kevyttorpedojärjestelmän tarpeesta, joka pystyisi vastaamaan rannikkoalueiden, erityisesti Itämeren, kehittyviin ja yhä monimutkaisempiin vedenalaisiin uhkiin.

Siirtymä Torpedo 45:stä Torpedo-47:ään kuvastaa strategista muutosta meripuolustuksessa. Vaikka Torpedo 45 oli tehokas, yhä kyvykkäämpien diesel-sähköisten sukellusveneiden (esim. Venäjän Projekti 877/636 ‘Kilo’ ja tuleva Projekti 677 ‘Lada’ -luokat) sekä erilaisten kääpiösukellusveneiden ilmestyminen Venäjän Itämeren laivastoon teki sukellusveneentorjuntakyvykkyyden merkittävästä parantamisesta välttämätöntä. Tämä osoittaa Ruotsin ja Suomen tunnustaneen, että perinteiset sukellusveneentorjuntamenetelmät (kuten syvyyspommit ja kranaatinheittimet) olivat käymässä riittämättömiksi nykyaikaisia uhkia vastaan rajoitetuilla vesialueilla. Uusien, hiljaisempien ja ketterämpien sukellusveneiden esiinmarssi loi tarpeen kehittää uusi, kehittyneempi torpedojärjestelmä, joka pystyy tehokkaasti havaitsemaan ja torjumaan nämä uudet uhat. Painotus “pidempään ulottuvuuteen” ja “useampiin sukellusveneentorjuntaan kykeneviin aluksiin” korostaa tätä strategista siirtymää kohti ennakoivampia ja pidemmän kantaman sukellusveneentorjuntaoperaatioita.  

Viralliset nimitykset ja valmistus

Asetta kutsutaan Ruotsin puolustusvoimissa johdonmukaisesti Torped 47:ksi ja sen valmistaja Saab Dynamics kutsuu sitä Saab Lightweight Torpedoksi (SLWT). Se suunniteltiin vuonna 2015 ja sitä valmistaa yksinomaan Saab Dynamics.  

Nykyinen operatiivinen tila ja käyttöönotto

Torpedo-47 otettiin virallisesti käyttöön Ruotsin merivoimissa joulukuussa 2022, ja ensimmäiset toimitukset Ruotsin puolustusmateriaalivirastolle (FMV) alkoivat lokakuussa 2022. Suomen merivoimat vastaanotti ensimmäiset toimituksensa marraskuussa 2023, ja koelaukaisut suoritettiin kahdella Hamina-luokan ohjusveneellä niiden elinkaaripäivityksen (MLU) jälkeen. Tämä integrointi on osa Suomen Laivue 2020 -ohjelmaa, johon kuuluvat myös uudet Pohjanmaa-luokan korvetit.  

Jatkotestaukset sisältävät onnistuneen laukaisun CB90-taistelualuksesta huhtikuussa 2025, mikä osoittaa sen tehokkuuden pienemmillä, “epäperinteisillä” alustoilla. Tämä laajentaa merkittävästi taktisia käyttöönottovaihtoehtoja. Torpedo-47:n nopea käyttöönotto ja integrointi sekä Ruotsin että Suomen merivoimiin, yhdistettynä testaukseen erilaisilla alustoilla, kuten CB90:llä, osoittaa suurta luottamusta Torpedo-47:n kykyihin ja sen kriittiseen rooliin alueellisissa puolustusstrategioissa. Tämä monialustajoustavuus on merkittävä voimanlisääjä, sillä se mahdollistaa laajemman alusten kirjon osallistumisen sukellusveneentorjuntatoimiin. Tämä on erityisen tärkeää merivoimille, jotka toimivat monimutkaisissa rannikkoalueiden ympäristöissä, joissa suuremmat, vähemmän ketterät alukset saattavat olla rajoitettuja. Kyky ottaa käyttöön torpedojärjestelmä pienemmiltä alustoilta osoittaa siirtymää kohti hajautetumpaa ja mukautuvampaa sukellusveneentorjuntaverkostoa, mikä lisää taktista joustavuutta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä, suurista aluksista.  

Suomessa merivoimilla ei ole omaa helikopterikykyä, joten TP-47 kyky jää hieman torsoksi: Kun alus on kevyt torpedon käyttöalueella, on se myös jo kovasti sisällä raskastorpedoiden käyttöalueella. Toki riskiä voidaan minimoida käyttämällä torpedoa hieman pienemmistä aluksista, kuten CB-90 veneistä kuin Pohjanmaa korveteista. En tiedä onko Suomessa valmiina ihan juuri tuommoisia aluksia, mutta ilmeisesti tarve syntyy. Myöskään vastaavaa droonikykyä ei ole.

Eli SAABilta saatiin jälleen erittäin hyvä tuote, joka on suunniteltu juurikin meidän alueellemme. Amerikkalainen Mark 54 torpedoase olisi heikompi tässä tapauksessa.