Pienet droonit, joita nähdään Ukrainassa kantavan noin käsikranaatin kokoisia räjähteitä voidaan melko luotettavasti torjua haulikoilla. Siksi olisi hyvä, jos viestissä ja tykistössä alettaisiin panostaa haulikolla tehtävään torjuntaan melko hyödyttömien drooniseinien sijasta. Tässä siis puhutaan pienistä sähködrooneista, ei suurista ISTAR polttomoottorivemepelistä.

Nyt kun olette nauraneet minulle tarpeeksi, niin tukitaanpa ensiksi hieman todennäköisyyksiä. Verrataan kaksipiippuista perinteistä “sorsahaulikkoa” uudenkarheaan nopeaan Beretta 1301 toiminnalliseen haulikkoon.

Matemaattinen ennuste

Voimme ennustaa tehokkuutta vertaamalla onnistuneen laukauksen todennäköisyyttä (P) eri haulikoilla. Yksinkertaistettu matemaattinen malli voi näyttää seuraavalta:

Ptotal​=1−(1−Posuma​)^N

Missä:

• Ptotal​ = Todennäköisyys osua drooniin vähintään kerran.
• Posuma​ = Todennäköisyys osua yhdellä laukauksella (riippuu ampujan taidosta, droonin nopeudesta ja etäisyydestä).
• N = Laukauksien määrä, jotka ammutaan droonin ollessa tehokkaalla ampumaetäisyydellä.

Oletetus:

• Drooni lähestyy nopeudella 15 metriä sekunnissa (n. 54 km/h), ja haulikon tehokas ampumaetäisyys on 40 metriä. Drooni on tällä alueella noin 40/15≈2.7 sekuntia.
• Ampujan taitotaso on keskimääräinen, jolloin yhden laukauksen osumatodennäköisyys (Posuma​) on 0.2.
• Kaksipiippuisella haulikolla ehditään ampua 2 laukausta. (Nsorsa​=2).
• Beretta 1301:llä ehditään ampua 4 laukausta alle sekunnissa ja vielä 2–3 lisää seuraavien sekuntien aikana. Turvallisesti oletetaan 6 laukausta. (Npuoli​=6).

Lasku kaksipiippuinen

Psorsa​=1−(1−0.2)^2=1−0.8^2=1−0.64=0.36 Todennäköisyys osua on 36%.

Lasku puoliautomaatti

Ppuoli​=1−(1−0.2)^6=1−0.8^6≈1−0.262≈0.738 Todennäköisyys osua on noin 74%.

Tämän mallin perusteella puoliautomaattinen haulikko on yli kaksi kertaa tehokkaampi kuin kaksipiippuinen, koska se pystyy laukaisemaan useita hauliparvia samaan aikaväliin. Hyvillä ampujilla, osumatodennäköisyys saattaisi olla vaikka 0,4, jolloin jo kaksipiippuisellakin osumatodennäköisyys nousisi 1-0,36 asti eli 64% asti kaksipiippuisella. Puolarissa jos kolmella laukauksella aletaan päästä 78% prosenttiin asti. Koko kuuden putkella ollaankin sitten 95% luokassa. Eli ampujan taidolla on aika ratkaiseva merkitys kuitenkin. SM mitaleita eri haulikkolajeissa voitetaan noin 75-90% osumatodennäköisyyksillä, joten hyvin lähelle “varmaa” päästään aika pian.

Eli matemaattisesti kannattaa siis ainakin yrittää.

Edelleen hauliparvi leviää kolmiulotteiseksi pilveksi lentävää materiaa. Vaikka hauliparven leviämistä kuvataan usein karkeilla säännöillä, sen pituussuuntainen venymä ja poikittaissuuntainen leviäminen ovat eri ilmiöitä.

• Pituussuuntainen venymä: Hauliparvi ei ole tasainen pallo, vaan pitkulainen, “sikarimainen” parvi. Tämä venymä johtuu siitä, että haulit hidastuvat ilmassa eri tavalla. Karkea sääntö on, että parven pituus on noin 10% ampumaetäisyydestä. Esimerkiksi 30 metrin päässä parvi on noin 3 metriä pitkä.
• Poikittaissuuntainen leviäminen: Tämä on se, mitä yleensä tarkoitetaan “leviämisellä”. Kuten mainittu, nyrkkisääntönä on 2,5–3,8 cm per metri. Esimerkiksi, jos ampumaetäisyys on 30 metriä, hauliparven halkaisija olisi noin 75–114 cm.

Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä todellinen leviäminen vaihtelee suuresti patruunan, aseen ja ympäristötekijöiden, kuten ilmanpaineen ja lämpötilan, mukaan. Tästä syystä metsästäjät ja ampujat testaavat usein omat patruunansa eri etäisyyksiltä varmistaakseen osumakuvion tiheyden. Edelleen supistuksella voidaan vaikuttaa pilven leviämisen nopeuteen.

Haulikko vastaan drooni

Elikkä haulikko on yksi tehokkaimmista ja käytännöllisimmistä aseista pienten droonien torjuntaan. Tässä on nopea katsaus siihen, miksi se toimii hyvin, ja mitä sen käytössä tulee ottaa huomioon.

Miksi haulikko toimii drooneja vastaan?

Haulikon etu muihin aseisiin verrattuna on sen kyky luoda laaja sirpalevaikutus. Toisin kuin kivääri, joka ampuu yhden luodin, haulikko ampuu kerralla suuren määrän pieniä hauleja. Tämä luo levittyvän parven, joka lisää osuman todennäköisyyttä liikkuvaan, pieneen kohteeseen.

• Suuri osuma-alue: Droonit ovat usein nopeita ja arvaamattomasti liikkuvia. Haulikon leviävä kuvio on paljon anteeksiantavampi kuin yksittäisen luodin tarkkuusvaatimus.
• Pieni tunkeuma: Droonit on valmistettu usein kevyistä materiaaleista, kuten muovista tai hiilikuidusta. Haulikon pienet haulit ovat riittävän tehokkaita hajottamaan droonin kriittiset komponentit, kuten propellit, moottorit tai akut, mutta ne eivät usein läpäise paksumpia materiaaleja tai aiheuta suurta vaaraa taustalla oleville kohteille (kuten kiväärin luoti).
• Monipuolisuus: Haulikon voi ladata erilaisilla patruunoilla tilanteen mukaan. Esimerkiksi tiheämmät haulit (pienemmät numerot) ovat tehokkaita lähempänä, kun taas harvemmat haulit (suuremmat numerot) toimivat paremmin pidemmälle, mutta tiheys on pienempi.

Torjunnan haasteet

Vaikka haulikko on tehokas, sen käyttöön liittyy myös haasteita, jotka on otettava huomioon:

• Etäisyys: Haulikon tehokas kantama on rajallinen, yleensä 40–50 metriä kohteesta riippuen. Liian kaukaa ammuttu hauliparvi on liian harva osuma-alueen kattamiseksi.
• Turvallisuus: Vaikka haulit ovat vähemmän vaarallisia kuin kiväärin luodit, ne voivat silti vahingoittaa ihmisiä tai omaisuutta alas tullessaan. Tämän takia ampumasuunta on valittava erittäin huolellisesti.

Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että haulikko on erinomainen työkalu pienikokoisten, matalalla lentävien droonien torjuntaan lyhyellä kantamalla.

Ukrainan kaltaisessa sotatilanteessa, missä drooneja käytetään sekä tiedusteluun että hyökkäyksiin, sopivin haulikoko riippuu droonin koosta, etäisyydestä ja käyttötarkoituksesta. Yksittäistä, yhteen tilanteeseen sopivaa optimaalista haulikokoa on vaikea nimetä, koska droonien lajityypit vaihtelevat pienistä tiedustelukoneista suuriin hyökkäysdrooneihin. Näin ollen, ampuja tarvitsee joko useampia patruunatyyppejä tai yhden mahdollisimman monipuolisen haulipatruunan.

Yleiskatsaus haulikokoihin

Haulien kokoja mitataan yleensä numeerisesti, jolloin pienempi numero tarkoittaa suurempaa haulikokoa.

• Pienet haulit (#7 – #9): Nämä ovat tyypillisiä pienriistan ja lintujen metsästykseen. Niitä on patruunassa suuri määrä, mikä luo erittäin tiheän hauliparven, joka on tehokas pieniä, nopeita ja lähellä olevia kohteita, kuten FPV-drooneja vastaan. Haasteena on, että haulien energia loppuu nopeasti ja ne ovat tehottomia kauempana olevia tai isompia drooneja vastaan.
• Keskisuuret haulit (#4 – #6): Nämä ovat yleisimpiä sorsa- ja jänismetsästyksessä. Ne tarjoavat hyvän tasapainon hauleiden määrän ja yksittäisen haulin energiatehon välillä. Ne ovat monipuolisia ja tehokkaita keskisuurilla etäisyyksillä, ja ne pystyvät tuhoamaan laajemman kirjon erilaisia drooneja.
• Suuret haulit (#1 – #3): Näitä kutsutaan usein “buckshot” -tyyppisiksi patruunoiksi. Vaikka niiden yksittäinen osumavoima on suuri, haulien pieni lukumäärä patruunassa tekee osumisesta nopeasti liikkuvaan kohteeseen erittäin vaikeaa. Nämä ovat tehokkaampia isompia ja hitaampia kohteita vastaan.

Optimaaliset haulikoot Ukrainan sodan skenaarioissa

Ukrainan sodan kontekstissa droonit ovat pääasiassa pieniä ja nopeita, kuten FPV-droonit, jotka toimivat usein lähellä etulinjaa ja ovat vaarallisia jalkaväelle. Tällöin pienet haulit (#7 – #9) olisivat erittäin tehokkaita, koska niiden suuri tiheys maksimoi osuman todennäköisyyden.

Toisaalta, jos drooneja torjutaan hieman kauempaa, esimerkiksi ilmapuolustusasemasta, keskisuuret haulit (#4 – #6) olisivat monipuolisempia. Ne pystyvät tuhoamaan suuremman kirjon drooneja ja niillä on enemmän tehoa pidemmille matkoille, mikä on hyödyllistä, jos torjunta tapahtuu eri etäisyyksiltä.

Yhteenvetona, paras valinta olisi #4 – #6 haulikoon patruuna. Ne tarjoavat parhaan kompromissin tiheyden ja energiatehon välillä. Ne ovat riittävän tiheitä osumaan nopeasti liikkuviin kohteisiin ja niillä on riittävästi energiaa tuhoamaan tehokkaasti useimmat droonityypit kohtuulliselta etäisyydeltä. Puhumme noin 2,75mm-3,5mm kokoisista hauleista.

Lisäksi on tärkeää huomata, että patruunan sisältämän haulimateriaalin laadulla on suuri merkitys. Esimerkiksi lyijyhaulit säilyttävät paremmin nopeutensa ja energiansa kuin perinteiset teräshaulit, mikä voi parantaa kantamaa ja tehoa. Toisaalta teräshaulin läpäisy on parempi kovuuden tähden ja rekyyli pienempi, jolloin laukauksia voi ampua nopeammin peräkkäin

Droonien torjuntaan tarkoitettujen patruunoiden kehittely on Ukrainan sodan myötä noussut tärkeäksi. Esimerkiksi Ukrainassa on kehitetty uudenlaisia haulipatruunoita, jotka on suunniteltu nimenomaan droonien torjuntaan. Tällaiset patruunat saattavat sisältää erilaisia hauleja tai jopa sirpaloituvia osia.

Silleen. Ruvetaanko treenaamaan?