Kirjoitan tämän analyysin osittain vastauksena Timo R. Stewartin kolumni: Suomi osti ”Daavidin lingon” ja työnsi päänsä luukkuun, josta on vaikea päästä irti. tekstiin. En usko että Stewart on tutustunut minun kirjoituksiina asiasta, mutta ehkäpä joitakuita muita kiinnostaa asian vertailu. Tässä siis hieman dataa pureskeltuna käyttöön.

Millainen David’s sling on suhteutettuna muihin läntisiin järjestelmiin?

David’s Sling -järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi keskikerroksen ilmapuolustajaksi: se on suunniteltu torjumaan lentokoneita, droneja, risteily- ja taktisia ballistisia ohjuksia noin ~40–300 km:n alueella käyttäen Rafael–Raytheonin kehittämää “Stunner”-interceptoria ja integroitua tutka-/sensorifusiota. Tässä blokissa tiivistän järjestelmän hypersonisten uhkien näkökulmasta sekä vertailen sitä merkittävimpiin vastaaviin järjestelmiin (Patriot, THAAD ja keskeiset eurooppalaiset ratkaisut kuten SAMP/T, Aster, NASAMS ja niiden sukulaiset).

Davids sling ASTER 30 ja Patriot ovat kolme läntistä kilpailijaa yli 15km korkeuteen ja alueilmatorjuntajärjestelmien sarjassa. Olen ottanut erikseen kyvyn ballistisiin kohteisiin sekä toisaalta kyvyn hypersoonisiin kohteisiin. Kaikki mainitut järjestelmät on suunniteltu toimimaan osina kerrostetussa ilmatorjuntajärjestelmässä, jossa erilaiset aseet ja sensorit tukevat toisiaan torjunnassa. Olen liittänyt mukaan myös joitain tietoja kehityskuluista erityisesti hypersoonisten aseiden torjunnan kehityksessä.

Ballististen kohteiden ja hypersoonisten kohteiden kyvykkyyksien vertailu

David’s Sling, ASTER (erityisesti Aster 30 -perhe) ja Patriot (PAC-3 MSE -variantti) ovat kehittyneitä ilmatorjunta- ja ohjuspuolustusjärjestelmiä, jotka on suunniteltu torjumaan ballistisia ohjuksia (kuten taktisia ballistisia ohjuksia, TBM) ja yhä useammin myös hypersoonisia uhkia (nopeudeltaan yli Mach 5, liikehtimiskykyisiä, käytännössä terminaalivaiheessa jonkinverran ohjattavia kohteita). David’s Sling on Israelin ja Yhdysvaltojen yhteiskehitys, ASTER (tai SAMP/T) Euroopan (Ranska ja Italia) järjestelmä, ja Patriot Yhdysvaltojen ikoninen ratkaisu. Kaikki käyttävät hit-to-kill -tekniikkaa (suora törmäys) ballistisia uhkia vastaan, mutta eroja on kantamissa, nopeuksissa ja kehitysvaiheissa.Vertailussa keskityn keskeisiin kyvykkyyksiin: kantama, nopeus, torjuntakorkeus, menestysprosentit ja operatiivinen kokemus. Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, kuten valmistajien tietoihin ja testeihin vuodelta 2025. Hypersooniset kyvykkyydet ovat vielä kehitysvaiheessa kaikille, mutta ne paranevat päivityksillä.

Ballististen kohteiden (TBM, SRBM) kyvykkyydet

Kaikki järjestelmät torjuvat lyhyt- ja keskipitkäkantoisia ballistisia ohjuksia (esim. Iskander, Scud, Fateh-110) terminalivaiheessa (kohde laskeutuu). David’s Sling ja Patriot ovat hit-to-kill -painotteisia, ASTER käyttää räjähdysräjähteitä (blast fragmentation) kovaa osumaa täydentäen.

David’s Sling erottuu pisimmällä kantamalla ja suurimmalla nopeudella, sopien alueelliseen puolustukseen (esim. Hezbollahin ohjukset). ASTER on monipuolinen NATO-integraatioon, mutta kolme kertaa lyhyempi kantama rajoittaa; tarvitaan useampia laukaisualustoja. Patriot on luotettavin operatiivisesti (laaja käyttö Ukrainassa), mutta MSE-variantti tarvitaan ballistisiin – vanhemmat PAC-2:t ohjukset heikompia.

Hypersoonisten kohteiden kyvykkyydet

Hypersooniset uhat (esim. Kinzhal, Fattah-1) vaativat äärimmäistä liikehtimiskykyä ja nopeaa havaintokykyä. Mikään järjestelmä ei ole täysin “hypersooninen-spesifi” (kuten THAAD tai SM-6), mutta päivitykset mahdollistavat terminalivaiheen torjunnan. Kaikki käyttävät paranneltuja sensoreita (IR/radar) ja AI:ta ennustamaan radan.

Yhteenveto hypersoonisista: Patriot johtaa operatiivisesti (todistetut torjunnat Ukrainassa), mutta David’s Sling ja ASTER B1NT ovat lupaavampia päivityksillä – David’s Sling nopeimmillaan, ASTER NATO-yhteensopivimmillaan. Kaikki kohtaavat haasteita liikehtimiskykyisiin glide vehicleihin (esim. Fattah-1), ja todellinen tehokkuus riippuu kerroksellisesta puolustuksesta (esim. integroituna Arrowiin tai Aegis:iin).

Todettakoon tässä, että hypersoonisia aseita kehitetään juuri niiden torjunnan vaikeuden takia: 5 mach nopeudella liikkuva ohjus tekee reagointiajan lyhyeksi, ohjuksen jonkinmoinen liikuntakyky tekee kohteen ja liikeradan arvioinnin vaikeaksi, ja suurten ohjusten liikenopeuksia pakottamat suuret torjuntaohjusten/interceptorien kulmanopeudet tekevät torjunnasta melko vaikean suorituksen. Sinänsä kärki punaisena kohtilentävän ohjuksen havaitseminen ei ole erityisen vaikeaa. Se näkyy kyllä melko kaukaa jo paljaallakin silmällä valkohehkuisen .

David’s Slingin vahvuudet ja rajoitteet
David’s Sling on rakennettu toimimaan osana kerroksellista puolustusta: se täydentää Iron Domea ja Arrow-perhettä, ja sen Stunner-interseptori on erittäin liikehtimiskykyinen sekä käyttää dual-mode-seeker-tekniikkaa kohteiden erotukseen ja terminaalivaiheen torjuntaan. Näin se soveltuu hyvin taktisten ballististen ohjusten ja raskaampien rakettien torjuntaan lähellä loppuvaihetta. Käytännössä DS on osoittanut operatiivista käyttöarvoa ja se on osa Israelin reaaliaikaista sensoriverkkoa.

Hypersoniset uhkat muodostavat erityisen haasteen sekä sensoroinnillisesti että interceptorin suorituskyvyn kannalta: hypersoniset glide-vehiclet (HGV) ja erittäin nopeat manööveröivät kappaleet lentävät yli Mach 5, niiden lentorata voi olla matalampi ja epälineaarinen ja reaktioaika puolustajalle lyhyt. Tämän takia ratkaisu vaatii ensinnäkin varhaisen, laajakantaman sensoroinnin (maasta, ilmasta ja avaruudesta), toisekseen erittäin korkean kiihtyvyyden ja manööveröintikyvyn interceptoreita sekä kolmanneksi sujuvaa C2-integraatiota. David’s Slingin nykyinen, julkisesti kuvattu konfiguraatio tarjoaa osan tarvittavista ominaisuuksista (terminaali- ja keskikerroskyky), mutta julkisten lähteiden perusteella se ei yksinään kata luotettaisesti kaikkia hypersonisia HGV-uhkia ilman lisäkehitystä tai erityisiä hypersonisia interceptoreita. Rafael on kuitenkin julkistanut oman hypersonisen vastaehdotuksensa “Sky Sonic” -projektin, jonka tehtävänä on laajentaa kykyjä juuri tätä uhkaluokkaa vastaan.

Patriot (PAC-3 / PAC-3 MSE)
Patriot on pitkään ollut monikansallinen työjuhta taktisten ja strategisten ballististen uhkien torjunnassa. Nykyiset PAC-3- ja PAC-3 MSE -versiot perustuvat hit-to-kill -periaatteeseen (suora osuma) ja ovat kehittyneet ilmapuolustuksen monikäyttöjärjestelmiksi. Patriotit pystyvät torjumaan SRBM-tyyppisiä uhkia ja tietyissä olosuhteissa myös manööveröiviä kohteita; viimeaikaiset havainnot ja raportit kertovat, että PAC-3 MSE:llä on jonkinasteinen kyky käsitellä nopeampia, manööveröiviä kohteita, mikä on herättänyt kiinnostusta käyttää PAC-3-interceptoreita myös laivastoympäristössä. Kuitenkin Patriot on ennen kaikkea taktinen/strateginen lähellä maanpintaa liikkuvien ohjusten SRBM-terminaalivaiheen torjuntaan, ei erityisesti hypersonisten glide-vehicleiden kattava ratkaisu.

Patriot on suunniteltu toimimaan yhdessä THAAD järjestelmän kanssa. THAAD on tarkoitettu torjumaan lyhyen ja keskipitkän kantaman ballistisia ohjuksia niiden loppuvaiheessa sekä osin keskivaiheessa; se operoi huomattavasti korkeammalla (exo-/endo-rajalla) kuin David’s Sling ja Patriot. THAADin hit-to-kill-perustainen interceptor kykenee toimimaan sisä- ja ulkoatmosfäärissä ja tarjoaa erityisesti korkean korkeuden suojan laajemmalla vaikutusalueella. Tämä tekee siitä sopivan ratkaisun torjumaan joitain ballistisia uhkia ennen niiden terminaalivaihetta, ja se on siksi toiminnallisesti erilainen mutta komplementaarinen David’s Slingiin nähden. THAAD on suunniteltu nimenomaan ekso/terminaleihin ja sillä on alentuneempi reagointirajoite hypersonisiin glide-kohtauksiin riippuen sensoroinnista.

Eurooppalaiset järjestelmät (SAMP/T, Aster, NASAMS, IRIS-T SLM ym.)
Euroopassa SAMP/T (Aster 30) edustaa kenttätason, alueellista ABM-kykyä: se pystyy jäljittämään ja torjumaan useita kohteita samanaikaisesti, mukaan lukien tietyt ballistiset ohjukset, ja järjestelmää on toimitettu Ukrainaan asti. Aster-perheen modernit versiot ja SAMP/T NG -kehitykset pyrkivät laajentamaan kykyä käsitellä korkean nopeuden ja korkean kulman uhkia. NASAMS ja IRIS-T SLM edustavat lyhyemmän ja keskikantaman modulaarisia eurooppalaisia ratkaisuja; ne tarjoavat erinomaista lähisuojan ja risteilyohjusten torjuntaa ja integroituvat hyvin verkkoihin, mutta eivät yksinään korvaa korkean tason ABM/ekso-ratkaisuja. Eurooppalaisissa hankkeissa korostuu verkottuneisuus ja modulaarisuus — tavoitteena on monikerroksinen suojajärjestelmä, jossa eri järjestelmät kattavat eri vaiheita uhkaketjussa.

Yhteenveto ja operatiivinen ero: kuka tekee mitä?

• THAAD kattaa korkean korkeuden terminaali-/near-midcourse-alueen (exo/endo-rajat) — hyvä puolustuslaajalla alueella mutta ei korvaa matalaprofiilisia terminaalitorjuntoja.
• Patriot (modernit PAC-3/MSE) tarjoaa vahvan taktisen/strategisen terminaalitorjunnan SRBM:ille ja risteilyohjuksille; PAC-3 MSE:n ketteryys antaa jonkin kyvyn vastata manööveröiviin nopeisiin uhkiin, mutta se ei ole täydellinen hypersonisten HGV:iden kattaja.
• David’s Sling operoi keskikerroksessa: erinomainen SRBM- ja risteilyuhkien torjuja terminaali- ja keskivaiheissa, mutta hypersonisten glide-uhkien laaja-alainen torjunta vaatii lisäinterceptoreita ja parannettua sensoriverkkoa; Rafaelin SkySonic on suunnattu tällaiseen tarpeeseen.
• Eurooppalaiset SAMP/T (Aster) ja modernit NG-kehitykset pyrkivät täyttämään aukkoja, mutta kokonaiskuva on edelleen, että hypersonisten uhkien kattava torjunta on järjestelmätason haaste: se vaatii sensorien, interceptoreiden ja C2:n samanaikaista kehitystä.

David’s Sling on vahva osa kerroksellista puolustusta ja hyvin soveltuva taktisiin ja keskikantaman ballistisiin uhkiin, mutta hypersonisten HGV-uhkien ratkaiseminen edellyttää järjestelmäkattavia lisäpanostuksia — joko erikoisinterseptimeita (kuten SkySonic/PAC-3 MSE-tyyppiset kehitykset), parempaa avaruus- ja pitkän kantaman sensorointia tai THAAD/Arrow-tyyppistä yläkerroskykyä integroituna toimintaan.

Erityisesti ballististen aseiden uhkaa vastaan David’s Sling on tosiaankin näillä tiedoilla vähintään ballististen kohteiden torjuntaan PARAS mahdollinen järjestelmä. Hypersooniset uhkat ovat toki tuloillaan, ja niihin voidaan joutua vastaamaan uusilla palikoilla vanhoihin järjestelmiin tai kokonaan uusin järjestelmin.

Eli minusta Suomen ei kannata alkaa kiemurella irti David’s Sling sopimuksesta. Jättää vain eheroon taharoon suututtamasta Israelilaisia, jotka ymmärtävät kyllä että Moses is Moses, busines is busines, niin kaikki menee ihan hyvin. Me emme ole kuitenkaan kokonaan yksinomaan Netanjahun hallituksen mielisuosion varassa.