Edellinen kirjoitus kirvoitti itselleni ajatusleikin siitä, kuinka suomalaislähiössä kävisi, kun jengiläiset tai jihadistit ja palestiinaaktivistit alkavat ammuskella kadulla. Suomessa ei juuri ns “safe roomeja” harrasteta, joten joudumme pohtimaan tilannetta rakennuskannan puolesta. Tässä on “rakennusinsinöörin ja reserviläisen” analyysi eri talotyypeistä.

1. Kerrostalot: Betonibunkkerit vs. Lasitornit

Kerrostalo on lähtökohtaisesti turvallisin asuinmuoto ballistisesti, mutta sisäiset erot ovat valtavia.

A) Vanhat kivitalot (–1950-luku)

Nämä ovat kaupunkien keskustojen arvotaloja (esim. Helsingin Töölö tai Eira).

• Rakenne: Massiivitiili. Seinät voivat olla 40–60 cm paksua täystiiltä (“kiven sisässä”).
• Suoja: Erinomainen. Massiivinen tiiliseinä pysäyttää käytännössä kaiken jalkaväkiaseistuksen rynnäkkökivääristä konekivääriin.
• Heikko kohta: Isot ikkunat. Mutta jos olet seinän takana, olet turvassa. Väliseinätkin ovat usein tiiltä (“kanankakka”-tiili), joka pysäyttää pistoolinluodit.

B) Betonilähiöt (1960–1980-luku)

Suurin osa suomalaisista asuu näissä “elementtikuutioissa”.

• Rakenne: BES-järjestelmä (Betonielementtistandardi).
  • Ulkoseinät: “Sandwich-elementti”. Uloin kerros on n. 6–8 cm betonia, välissä villat, sisällä kantava betonikuori (8–15 cm).
  • Välipohjat: Ontelolaatta tai umpipetoni.
• Suoja:Hyvä (mutta petollinen).
  • Ulkoseinän “sandwich” on erittäin vahva. Kiväärikaliiperi (7.62 / 5.56) saattaa läpäistä ulkokuoren, mutta pysähtyy useimmiten sisäkuoreen tai vähintään menettää tappavan energiansa.
  • Vaara: Asunnon sisäiset kevyet väliseinät ovat usein lastulevyä tai kipsiä. Jos naapuri ampuu seinän läpi, se tulee läpi, ellei kyseessä ole huoneistojen välinen kantava betoniseinä.
• Taktinen huomio: Kantavat seinät (yleensä ne, jotka ovat kohtisuorassa julkisivua vastaan) ovat betonia. Ne ovat suoja. Muut ovat vain näkösuojaa.

C) Modernit kerrostalot (2000–)

• Rakenne: Usein pilarilaattarunko, jossa julkisivu on kevyempi (rankarakenne + levy/lasi) tai sandwich-elementti suurilla aukoilla.
• Suoja:Kohtalainen/Heikko.
  • Energiatehokkuus on tuonut mukanaan valtavat ikkunapinnat ja kevyemmät julkisivumateriaalit. Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ovat ballistinen painajainen.
  • Vaikka runko on betonia, “pehmeää” pinta-alaa on enemmän.

2. Omakotitalot ja Rivitalot: Puu on vain hidaste

Pientaloissa tilanne muuttuu radikaalisti. Suomalainen pientalo on perinteisesti puurunkoinen. Puu ei ole suoja nykyaikaisille aseille.

A) Rintamamiestalo (1940–1950-luku)

• Rakenne: Puurunko, lautaverhous, eristeenä sahanpuru (n. 10–15 cm). Sisäseinät huokolevyä (“pinkopahvi”).
• Ballistiikka:Olematon.
  • Rynnäkkökiväärin luoti (esim. AK-47:n 7.62×39) menee tällaisesta talosta läpi “sisään ja ulos”. Se läpäisee ulkoseinän, väliseinät ja takaseinän, jos ei osu matkalla kantavaan pystypuuhun tai piippuun.
  • Pistoolin luoti (9mm) läpäisee ulkoseinän helposti.
• Pelastus: Kellari (Sokkeli). Rintamamiestalon betoninen kivijalka on usein ainoa paikka, joka tarjoaa suojaa. Jos taloon ammutaan, ainoa oikea liike on mennä lattian läpi kellariin tai muurin/piipun taakse.

B) Tiiliverhoiltu talo (1970–1980-luku)

Tämä on yleisin harhaluulo. “Asun kivitalossa, koska seinässä on tiilet.”

• Rakenne: Puurunko + villa, jonka pinnassa on tiilimuuraus. Tiili ei kanna taloa, se on vain sääsuoja.
• Ballistiikka:Heikko.
  • Julkisivutiili on usein reikätiiltä. Se saattaa pysäyttää pistoolinluodin tai haulikon haulit, ja se varmasti sirpaloi kiväärinluodin. Mutta se ei ole luotettava suoja kivääritulelta. Luoti usein murtuu, mutta jatkaa matkaa tappavana sirpaleparvena villan ja kipsilevyn läpi sisään.
  • Parempi kuin pelkkä lauta, mutta ei “bunkkeri”.

C) Siporex / Kevytbetonitalo

• Rakenne: Höyrykarkaistu kevytbetoni. Aine on kuin “kivimäistä vaahtokarkkia”.
• Ballistiikka:Kohtalainen.
  • Siporex on pehmeää. Se “syö” luodin energiaa hyvin, mutta murenee. Paksu (300+ mm) Siporex-seinä pysäyttää todennäköisesti yksittäiset kiväärinluodit, mutta sarjatuli syö siihen reiän nopeasti. Pistoolitulelta se suojaa hyvin.

D) Moderni “Pakettitalo” (Gyproc-talo)

• Rakenne: Puurunko, tuulensuojalevy, paksu kivivilla, höyrynsulkumuovi, kipsilevy (Gyproc).
• Ballistiikka:Paperia.
  • Kipsilevy ei pysäytä mitään. Villa ei pysäytä mitään.
  • Tässä talotyypissä luoti käyttäytyy arvaamattomasti villan sisällä, mutta läpäisy on varma.
  • Huomio: Modernit talot ovat tiiviitä. Jos sisällä ammutaan, paine ja ääni ovat korviahuumaavia, ja kipsipöly sokaisee tilan sekunneissa.

E) Hirsitalo (Moderni tai perinteinen)

Tässä on jokerikortti.

• Rakenne: Massiivipuu (lamellihirsi tai pyöröhirsi), paksuus usein 200 mm+.
• Ballistiikka:Yllättävän hyvä.
  • Tuore tai tiheä puu on sitkeää. 20 senttimetriä mäntyä pysäyttää useimmat käsiaseet (9mm, .45, .357) täysin.
  • Rynnäkkökiväärin luoti (7.62) uppoaa syvälle, mutta paksu hirsi saattaa pysäyttää sen tai vähintään poistaa sen tappavan energian.
  • USA:n armeijan testien mukaan n. 30–50 cm puuta vaaditaan varmaan pysäyttämiseen kivääreillä, mutta 20 cm hirsi tarjoaa jo merkittävän suojan verrattuna “tikku-ja-villa” -taloon.

Yhteenveto: Missä olet turvassa?

Jos “Case 3” (jengiammuskelu) tai “Case 2” (vihollisen partio) toteutuu kotikadullasi, toimi talotyyppisi mukaan:

Entäpä patterit, Suojaako vesikiertoinen paremmin kuin sähköinen lämpöjärjestelmä?

1. Lämpöpatterit: Petollinen suoja

Lämpöpatteri on klassinen elokuvien suojapaikka. Todellisuudessa sen antama suoja riippuu täysin siitä, milloin talosi on rakennettu.

A) Vanha valurautapatteri (1920–1970 -luku)

Nämä ovat niitä painavia, lohkeilevalla maalilla päällystettyjä hirviöitä, joita löytyy vanhoista kerrostaloista ja rintamamiestaloista.

• Materiaali: Paksu valurauta ja sisällä oleva vesi.
• Suoja: Tämä on todellinen suoja. Valurauta on kovaa ja haurasta. Se pysäyttää käytännössä kaikki käsiasekaliiperit (9mm, .45 ACP, jne.) ja haulikon haulit täysin.
• Kiväärikaliiperit (5.56 / 7.62): Valurauta saattaa pysäyttää tai ainakin pirstoa luodin niin pahasti, että sen tappava vaikutus lakkaa. Se on kuitenkin haurasta, joten sarjatulella se murenee.
• Vaara: Osuessaan valurautaan kiväärinluoti voi aiheuttaa “spalling”-ilmiön, eli patterista irtoaa sisäpuolelle tappavia metallinsirpaleita. Mutta se on silti parempi kuin ottaa luoti suoraan rintaan.

B) Moderni levy- / peltipatteri (1980-luku – nykypäivä)

Nämä ovat niitä ohuita, valkoisia paneeleja, joita on lähes kaikissa uusissa asunnoissa.

• Materiaali: Ohut teräspelti (usein alle 1,5 mm) ja vesi.
• Suoja: Olematon. Tämä on “näkösuoja”, ei tulisuoja.
• Fysiikka: Vaikka vesi hidastaa luotia, moderni patteri on liian ohut. 9mm pistoolin luoti menee todennäköisesti läpi molemmista pelleistä, jos kulma on suora. Kiväärin luoti (AK-47 tai AR-15) ei edes huomaa patteria; se saattaa hieman epävakautua (alkaa pyöriä), mikä tekee haavasta entistä rumemman osuessaan takana olevaan ihmiseen.
• Lisäriski: Kun luoti osuu vedellä täytettyyn ohueen säiliöön, hydrostaattinen paineisku repii patterin auki. Saatat saada osuman lisäksi päällesi kiehuvaa vettä ja paineistettua höyryä.

Tuomio: Jos asuntosi patterissa on terävät kulmat ja se painaa tonnin, kyyristy sen taakse. Jos se on sileä ja siro, se on vain hidaste.

2. Kirjahylly: Köyhän miehen hiekkasäkki

Kirjahylly on yllättävän tehokas ballistinen suoja, mutta vain jos ymmärrät paperin fysiikan. Paperi on puukuitua. Tiukasti puristettu paperi (kuten kirja) on käytännössä komposiittimateriaalia.

Avainkysymys on, miten päin kirja on suhteessa luodin lentorataan.

Skenaario A: Luoti osuu sivujen suuntaisesti (Spine hit)

Tämä on tilanne, jossa kirjat ovat hyllyssä pystyssä normaalisti, ja luoti ammutaan huoneen poikki kohti hyllyä. Luoti osuu kirjan selkämykseen (spine).

• Fysiikka: Luoti pyrkii kulkemaan pienimmän vastuksen tietä. Kun se osuu selkämykseen, se tunkeutuu sivujen väliin. Luoti toimii kuin kiila, joka työntää sivuja erilleen sen sijaan, että se joutuisi läpäisemään kuituja.
• Suoja: Heikompi. 9mm pistooli saattaa pysähtyä paksuun (yli 500 sivuiseen) kirjaan, mutta kiväärikaliiperi sujahtaa läpi useammasta peräkkäisestä kirjasta, jos ne eivät ole äärimmäisen tiukkaan pakattuja.
• Lievittävä tekijä: Jos hylly on pakattu niin täyteen, että kirjoja on vaikea vetää ulos, puristusvoima tekee niistä yhtenäisen “puupalikan”. Silloin suoja paranee huomattavasti.

Skenaario B: Luoti osuu kohtisuoraan sivuja vasten (Face hit)

Tämä on tilanne, jossa kirjat on pinottu lappeelleen (esimerkiksi lattialle kasaksi) ja luoti tulee ylhäältä, tai luoti osuu kirjan kanteen.

• Fysiikka: Tämä on paperin “supervoima”. Luodin täytyy repiä ja katkaista jokainen tuhansista paperikuiduista erikseen. Kitka on valtava. Lisäksi paperikerrokset alkavat “sienettyä” luodin edessä.
• Suoja: Erinomainen.
  • Noin 30–40 cm tiukkaa paperia (kaksi isoa tietosanakirjaa peräkkäin) pysäyttää useimmat käsiaseet.
  • Noin 60–80 cm paperia pysäyttää useimmat rynnäkkökiväärin luodit.
• Materiaalin merkitys: Kiiltäväpaperiset aikakauslehdet (esim. National Geographic) ovat parhaita. Niiden paperissa on korkea savipitoisuus (clay coating), mikä tekee niistä raskaampia ja tiheämpiä kuin huokoinen romaanipaperi.

Skenaario C: Hylly itsessään (Lastulevy)

• Ikea-hylly: Useimmat modernit hyllyt ovat lastulevyä tai pahvikennoa. Ne eivät pysäytä mitään. Luoti menee läpi, ottaa mukaansa liimapuun sirpaleita ja jatkaa matkaa.
• Massiivipuuhylly: 5 cm paksu massiivitammi alkaa jo suojata pistoolikaliiperilta, mutta kivääri menee siitäkin läpi.

Yhteenveto: Kuinka rakennat “kirjabunkkerin”

Jos Ruotsin jengisodan skenaario tai “Isäntä B” -tilanne toteutuu, ja sinun täytyy suojata esimerkiksi lasten sänky luodeilta, älä luota kipsilevyseinään.

1. Kirjat ovat halpaa panssaria. Jos sinulla on paljon kirjoja, älä heitä niitä pois.
2. Sijoittelu: Kirjahylly, joka on täytetty ääriään myöten tiukkaan pakatuilla kirjoilla (mielellään tietosanakirjat ja aikakauslehdet), on yksi harvoista kodin huonekaluista, joka voi oikeasti pysäyttää luodin.
3. Maksimoi tiheys: Jos joudut improvisoimaan suojan, älä jätä kirjoja hyllyyn pystyyn.inoa ne lappeelleen päällekkäin tiiviiksi muuriksi. “Lappeellaan” oleva paperi on 50 % tehokkaampaa kuin “pystyssä” oleva, koska luoti joutuu tekemään työtä kuitujen läpäisemiseksi eikä vain liu’u sivujen välissä.

Kotisi turvallisin paikka ei ole sängyn alla (lattia ei pysäytä mitään), vaan vanhan, täyteen ahdetun kirjahyllyn tai valurautapatterin takana – ja mieluiten niin, että välissä on vielä se kantava betoniseinä.

Entäpä jos tuliluikku laulaa kadulla ja julkisivu alkaa ottaa osumaa. Miten kerros jossa asut vaikuttaa vaaraan?

Tämä on puhtaasti geometrinen ja materiaalifysikaalinen kysymys, joka muuttaa tilannearviota merkittävästi. Kaupunkiympäristössä korkeus on suojaa, mutta ei pelkästään etäisyyden vuoksi, vaan kulman vuoksi. Kun ampuja on kadulla ja kohde on ylempänä, syntyy niin sanottu “ballistinen varjo” (ballistic shadow) tai katvealue. Mitä ylemmäs mennään, sitä pienemmällä tulokulmalla luodit osuvat julkisivuun.

Tässä analyysi 6-kerroksisesta talosta, kun ampuja on kadulla n. 10–20 metrin päässä julkisivusta (tyypillinen kadun leveys). kuudennesta kerroksesta eteenpäin on suojaarvo vain kasvaa kasvamistaan.

1. Geometria: Miten kulma pelastaa?

Luoti lentää suoraan (lyhyillä etäisyyksillä kaareutuminen on merkityksetöntä). Mitä jyrkemmässä kulmassa luoti joutuu nousemaan ylöspäin, sitä lyhyemmän matkan se kulkee asunnon sisällä ennen kuin se osuu kattoon.

Kerrokset 1–2 (The Kill Zone)

• Tulokulma: Lähes vaakasuora (0–15 astetta).
• Vaikutus: Tämä on vaarallisin alue. Luoti tulee ikkunasta sisään ja kulkee koko huoneiston halki lantion tai rinnan korkeudella.
• Välikatto: Ei suojaa, koska luoti ei osu siihen, vaan takaseinään tai asukkaisiin.
• Kimmoke: Pieni todennäköisyys. Luoti pureutuu seinään kohtisuoraan.

Kerrokset 3–4 (Harmaa alue)

• Tulokulma: Nouseva (n. 20–35 astetta).
• Vaikutus: Luoti tulee ikkunasta sisään, mutta nouseva rata pakottaa sen osumaan huoneen kattoon (välipohjaan) melko nopeasti.
• Turva-alue: Jos seisot syvällä huoneessa (kaukana ikkunasta), olet turvassa, koska luoti on jo iskeytynyt kattoon ennen kuin se ehtii takaseinälle. Vaara on ikkunan välittömässä läheisyydessä.

Kerrokset 5–6 (Katvealue)

• Tulokulma: Jyrkkä (yli 45 astetta).
• Vaikutus: Jos ampuja on lähellä taloa, hän ei edes näe 6. kerroksen lattiatasoa, ainoastaan katonrajan.
• Sisätiladynamiikka: Jos luoti tulee ikkunasta, se osuu asunnon kattoon lähes välittömästi (usein alle metrin päässä ikkunasta). Koko loppuosa huoneesta on turvallista “varjoaluetta”.
• Poikkeus: Jos talosi on rinteessä tai ampuja on kauempana (esim. puistossa 100m päässä), kulma loivenee ja vaara kasvaa.

2. Välikaton läpäisy (Ontelolaatta vs. Luoti)

Suomalaisessa kerrostalossa välikatto (välipohja) on yleensä esijännitetty ontelolaatta. Tämä on ballistisesti luodille erittäin kova vastus.

• Rakenne: Betonia, jonka sisällä kulkee teräspunoksia. Paksuus tyypillisesti 265 mm tai 320 mm (onteloineen).
• Osumakulma: Kun luoti osuu 6. kerroksen kattoon kadulta ammuttuna, se osuu siihen viistosti.
• Läpäisykyky:
  • Kivääri (AK-47 / AR-15): Ei mene läpi. Ontelolaatta pysäyttää luodin varmasti, varsinkin viistosta osumasta. Luoti pirstoutuu betoniin ja saattaa tiputtaa sementtipölyä ja siruja alakerran (tai tässä tapauksessa yläkerran) lattialle, mutta se ei tule läpi tappavana.
  • Betonin suoja: Jopa ontelolaatan ohuin kohta (ontelon kohdalla) on yleensä riittävä pysäyttämään viistosti tulevan luodin, koska betonin tehollinen paksuus kasvaa kulman jyrkentyessä.

Johtopäätös: Ylemmissä kerroksissa oma kattosi toimii kilpenä, joka “syö” kadulta tulevat luodit heti ikkunan jälkeen.

3. Kimmokkeet (Ricochet) julkisivusta

Tämä on usein unohdettu fysiikan ilmiö: Critical Angle of Incidence.

Kun luoti osuu kovaan pintaan (betonielementti tai tiili), se joko uppoaa (penetration) tai kimpoaa (ricochet). Ratkaisevaa on kulma.

• Kohtisuora osuma (90°): Luoti uppoaa ja murtuu. (Alakerrokset).
• Viisto osuma (alle 30° pinnasta mitattuna):
  • Jos ammut kadulta jyrkästi ylöspäin kohti 6. kerroksen betoniseinää, osumakulma pintaan nähden on hyvin loiva.
  • Tulos: Luoti todennäköisesti kimpoaa ylöspäin julkisivua pitkin tai hajoaa sirpaleiksi pintaan. Se ei läpäise edes ulkoseinää.
• Lasi ja kimmoke: Tavallinen ikkunalasi ei kimmota kiväärinluotia edes jyrkässä kulmassa, luoti menee läpi mutta saattaa muuttaa suuntaansa (keyholing/tumbling). Kuitenkin, jos kulma on erittäin jyrkkä, luoti voi osua ikkunan karmiin tai smyygiin (ikkuna-aukon sivu), joka on usein betonia -> kimmoke pois asunnosta.

silleen. Toivottavasti tästä ei ole koskaan sinulle apua.