Lännessä on tapana, että kun piippu puhuu väärässä paikassa, katseet kääntyvät välittömästi rautaan, eivätkä sen käyttäjään – paitsi jos käyttäjä sopii vallitsevaan narratiiviin uhrina. Kanadan Tumbler Ridgen tuore kouluampuminen (helmikuu 2026) on tästä tuorein ja karuin esimerkki. Samalla se on oppitunti siitä, miten media ja lainsäätäjät Suomea myöten sulkevat silmänsä todellisilta ongelmilta: mielisairaiden heitteillejätöltä ja kristittyjen kasvavalta vainolta.

Kanadan aselait – sääntelyä vai sirkusta?

Kanadan aselainsäädäntöä, erityisesti entisen pääministeri Trudeaun ajamaa Bill C-21 -lakia, on pidetty liberaalin maailman malliesimerkkinä. Suomessa Yle ja Helsingin Sanomat ovat usein raportoineet näistä kiristyksistä ihailevaan sävyyn, ikään kuin käsiaseiden “jäädyttäminen” ja puoliautomaattien kielto olisivat ratkaisu pahuuteen. Ei tietenkään ole yllätys, että sosialistiset mediat vaativat siirtymistä puhtaaseen sosialistiseen väkivaltamalliin, jossa miliisi saa kohdistaa turvallisesti toimenpiteitä konservatiiviseen ja muutoin väärin ajattelevaan kansanosaan.

Tumbler Ridgen tragedia kuitenkin osoitti, että paperilla tiukka laki on pelkkää silmänlumeetta, kun vastassa on päättäväinen ja henkisesti luhistunut tekijä. Tekijäksi paljastui 18-vuotias Jesse Van Rootselaar, joka oli “transitionnut” naiseksi kuusi vuotta aiemmin.(Yle puhui hauskasti “naisesta”, joka oli korjannut sukupuolensa kuusi vuotta aijemmin.) Siis OIKEASTI Kanadan viranomaiset ovat antaneet päättää sukupuolen muuttamisesta isässä, jolloin suomessa ei saa ostaa edes tulitikkuja. On tämä melkoista typeryyttä.

“Jesse-Nainen” käytti iskussa pitkää asetta ja muokattua käsiasetta. Vaikka Kanadassa on rummutettu “varoitus lippujen” (red flag laws) perään, viranomaiset olivat aiemmin palauttaneet perheen aseet, vaikka tekijän mielenterveysongelmat olivat poliisin tiedossa. Toki, ei läheisen mielenterveysongelmat voi rajoittaa minun oikeuksiani, vaikkapa omistaa autoa.

Valtamedia Suomessa kiirehtii yleensä syyttämään “aselakien löysyyttä”, mutta harvemmin mainitaan, että tiukimmatkin kiellot purevat vain lakiakuuliaisiin kansalaisiin. Kun pimeät markkinat ja 3D-tulostus kukoistavat, aselaki on vain este niille, jotka haluaisivat puolustaa itseään. Ihme kyllä hesan valistuneisto ei ole vielä aloittanut tätä. Suoraan sanoen olen ihmetellyt sitäkin MIKSI tätä ampumista ei ole Suomessa vaijettu hiljaiseksi, Kuten Nashvillen tapauksessa kävi.

Mielisairaiden heitteillejättö ja moderni ideologia

Sekä Kanadassa että Suomessa on tehty sama kohtalokas virhe: mielisairaanhoito on ajettu alas ja korvattu ideologisella puuhastelulla. Kun ihminen voi pahoin, hänelle ei tarjota jämäkkää hoitoa tai pysyvää laitospaikkaa, vaan pahimmillaan identiteettipoliittista vahvistusta.

Tumbler Ridgen tapaus nostaa esiin vaietun trendin: trans-identifioituneiden tekemät iskut (kuten aiemmin Nashvillessa ja Denverissä). On vaarallista todeta ääneen, että voimakas hormonihoito sekoitettuna vakaviin mielenterveysongelmiin ja radikaaliin ideologiaan on aikapommi. Sen sijaan, että puhuttaisiin vakavasta psykiatrisesta avusta, yhteiskunta keskittyy “inklusiivisuuteen”. Se on mielisairaiden heitteillejättöä hienoilla sanoilla kuorrutettuna. Suomessa kehitys on sama: hoitojonot ovat loputtomat, mutta ideologiseen kasvatukseen löytyy aina resursseja.

Kristittyjen vaino Lännessä

Ehkä kaikkein vaietuin osa Tumbler Ridgen ja vastaavien iskujen tarinaa on kohde. Usein iskut kohdistuvat kristillisiin kouluihin tai instituutioihin. Lännessä on luotu ilmapiiri, jossa kristinusko, konservatiiviset arvot ja kansallismielisyys on leimattu “sortaviksi”. Kun valtamedia ja poliitikot maalaavat kristityistä kuvaa vihollisina, ei ole ihme, että epävakaat yksilöt suuntaavat vihansa heihin.

Tämä on kristittyjen vainoa modernissa muodossa. Se ei ole aina suoraa valtiollista vainoa, vaan sosiaalista ja kulttuurista painostusta, joka kulminoituu väkivaltaan. Yle ja HS eivät tästä kirjoita; heille kristitty on aina potentiaalinen sortaja, ei koskaan uhri.

Johtopäätökset: Paluu todellisuuteen

On aika lopettaa “aselaki-apinointi” ja kohdata faktat:

1. Ase ei tapa, vaan ihminen. Syyllinen on liipaisimen takana, ei rautakaupassa.
2. Mielenterveys on turvallisuuskysymys. Jos emme hoida sairaita, emme voi odottaa turvallista yhteiskuntaa.
3. Ideologia sokaisee. Jos kieltäydymme näkemästä tekijöiden taustoja ja motiiveja vain siksi, että ne eivät sovi “suvaitsevaisuuden” muottiin, olemme tuomittuja toistamaan nämä tragediat.

Pyssymiehen arki Suomessa on kamppailua byrokratiaa vastaan, vaikka todellinen uhka tulee aivan muualta kuin harrastajien ampumaradoilta. Meidän on suojeltava omia arvojamme, perheitämme ja uskoamme – ja se alkaa siitä, että sanomme asiat niin kuin ne ovat.

Haluaisitko, että syvennyn tarkemmin johonkin tiettyyn Suomen aselainsäädännön kohtaan, jota ollaan parhaillaan kiristämässä EU:n tai Kanadan mallin mukaan?

Yhteenveto: Pyssymies on vapauden tae

Meidän on nähtävä aselakien kiristämisen läpi. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan hallinnasta. Kun media maalaa kuvaa “vaarallisista pyssymiehistä”, se tekee sen tietoisena siitä, että aseistettu ja arvonsa tunteva kansa on vaikeampi alistaa globaalille agendalle.

Suomen on pysyttävä maana, jossa metsästys ja reserviläistoiminto ovat kunnia-asioita, ei epäilyttäviä harrastuksia. Emme saa antaa Kanadan tielle ajautuneiden ideologien määritellä, kuka on oikeutettu suojelemaan itseään ja perhettään. Todellinen turvallisuus syntyy vahvasta moraalista, terveestä mielestä ja kyvystä puolustautua – ei papereista ja kielloista.