Nykyaikainen sotilasvarustus on jämähtänyt jalkaväen taistelijan muottiin. Plate carrierit ja raskaat keraamiset levyt ovat hienoja kaupunkisodassa, mutta tykistön ja kranaatinheittimistön tuliasemissa ne ovat usein pelkkää painolastia, joka suojaa väärästä paikasta ja haittaa varsinaista työtä. On aika puhua suoraan: nykyinen liivistö ei ole optimaalinen tuliasematoimintaan.

Konsepti: “Kilpikonnankuori” ja Esiliina

Ehdotan uutta lähestymistapaa, joka painottaa kattavuutta ja liikkuvuutta massiivisen pysäytysvoiman sijaan.

• Selkäsuoja (Kilpikonnankuori): Yhtenäinen, viittamainen NIJ Level 1–2 suojaelementti, joka peittää hartiat ja ulottuu polvitaipeisiin asti. Se on leveä, suojaten reidet myös sivulta. Kun sotilas kumartuu tykin ääreen, tämä “kuori” tarjoaa maksimaalisen suojan ylhäältä putoavaa sirpalesadetta vastaan.
• Kypärän niskasuoja (Kobuto-tyyli): Nykyaikainen kypärä jättää niskan ja kasvot sivulta auki. Konseptissani kypärään kiinnitetään kiinteä niskasuoja, joka suojaa sivulta korvien ja silmien puoliväliin asti. Se antaa suojaa juuri sinne, minne sirpaleet hakeutuvat, kun pää on painettu alas.
• Etusuojan “Esiliina”: Edessä pidetään perinteinen, kevyt “esiliina”-tyyppinen Level 2 -liivi. Se riittää pysäyttämään pistoolikaliiperit ja sirpaleet, mutta ei estä kranaattien nostamista tai suuntaajan työskentelyä.

Tuliasematoiminta: Suoja on tarpeettoman hyvä, mutta väärässä paikassa

Tuliasemissa (TAS/KRH) ei pelata samaa peliä kuin etulinjassa.

• Väärä painopiste: Etulinjan sotilas tarvitsee rintapanssaria, koska hän kohtaa suoraa tulta. Tuliasemassa suurin uhka on epäsuora tuli, joka räjähtää ylhäällä puustossa tai etäämmällä maassa.
• Liikkuvuuden puute: Raskas levy edessä painaa leukaa rintaan ja rajoittaa käsien liikettä. Tuliasemassa pitää pystyä liikkumaan nopeasti, kantamaan raskasta ja kumartumaan toistuvasti.
• Suojaamattomat alueet: Nykyiset liivit jättävät raajat ja niskan täysin suojattomiksi. Kun kranaatti räjähtää 20 metrin päässä, on huomattavasti todennäköisempää saada tappava sirpale niskaan tai reiteen kuin suora osuma keskelle rintaa.

Ballistiset faktat: Miksi Level 2 riittää?

Voisi luulla, että kevyempi suoja on kuolemantuomio. Fysiikka sanoo toista. NATO-standardin mukainen 1,1 gramman terässirpale (FSP) menettää nopeutensa dramaattisesti ilmanvastuksen vuoksi. Kuten taulukosta näemme, suojaustason II liivi riittää suojelemaan kantajaansa jo 20m päässä räjähdyksestä, ja 40m päässä riittää jo melko kevyt taso I suoja. Tarkastelen painevaikutusta seuraavaksi.

Sirpaleen nopeus eri matkoilla (alkunopeus 800 m/s):

Puhutaan faktoista ilman kaunistelua. 152–155 mm tykistökranaatti on massiivinen laitos, jossa on tyypillisesti 7–10 kiloa korkeatehoista räjähdysainetta (kuten TNT tai RDX-seokset). Sen tuottama paineaalto on äkillinen ja brutaali. Tappava painevaikutus riippuu täysin ympäristöstä, mutta tässä ovat yleispätevät luvut avoimessa maastossa:

Välitön kuolema (Paineaalto)

• 0–5 metriä: Täydellinen tuhoutuminen. Paine on niin kova, että se repii kudokset ja murtaa luut välittömästi. Selviytymismahdollisuus on nolla.
• 5–15 metriä: Erittäin suuri kuolemanriski. Tällä etäisyydellä paineaalto aiheuttaa vakavia sisäelinvaurioita, kuten keuhkojen repeämisiä (blast lung) ja sisäisiä verenvuotoja. Vaikka ulkoisia merkkejä ei olisi, sotilas kuolee usein minuuteissa.

Toissijaiset vaikutukset ja vakavat vammat

• 15–30 metriä: Paineaalto on edelleen riittävä puhkaisemaan tärykalvot ja aiheuttamaan aivotärähdyksiä tai tajuttomuutta. Suurin vaara tällä etäisyydellä on kuitenkin sirpaleet ja paineaallon lennättämä roskasto (kivet, puunsirut).
• 30–50 metriä: Paineaalto itsessään harvoin tappaa suoraan, mutta se voi paiskata ihmisen seinää tai muuta kovaa pintaa vasten kohtalokkain seurauksin

Kriittiset muuttujat

Paineen käyttäytyminen ei ole lineaarista. Siihen vaikuttavat:

• Maaperä: Pehmeä suo tai hanki vaimentaa painetta, kun taas asfaltti tai kova kallio heijastaa ja vahvistaa sitä.
• Heijastusvaikutus: Jos kranaatti räjähtää juoksuhaudassa tai suljetussa tilassa, paineaalto “kimpoaa” seinämistä, jolloin tappava etäisyys kasvaa moninkertaiseksi avoimeen maastoon verrattuna.
• Kehon asento: Maassa makaava sotilas altistuu pienemmälle painevaikutukselle kuin pystyssä oleva, mutta vastaavasti maaperän kautta kulkeva shokkiaalto voi vaurioittaa sisäelimiä.

Yhteenveto tuliaseman kannalta

Kuten aiemmin totesin, jos 155 mm kranaatti putoaa suoraan tuliasemaan (alle 10 metrin päähän), mikään liivi ei pelasta paineaallolta. Kuitenkin välillä 15–50 metriä paineaalto heikkenee nopeasti, mutta sirpaleiden määrä on valtava. Tällöin ehdottamani laaja sirpalesuojaus (Level 2) nousee arvoon arvaamattomaan, koska se suojaa ne osat kehosta, joihin sirpaleet tällä “turvallisemmalla” paine-etäisyydellä iskeytyvät.

Niin ja olisihan tuo Kobuto kypärä enenmmän kuin äärettömän kuul!