Tuossa taannoin kyselin olisiko aika jo ajanut RK-62 aseen ohi, ja näyttää että niin alkaa vihdoin käydä.

SAKO ARG S 40 -kivääri on kehitetty vastauksena Suomen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tarpeisiin. Kivääri on AR-15-tyyppinen puoliautomaattikivääri, joka on suunniteltu erityisesti reserviläisten ampumakoulutukseen. Vaikka Sako on historiallisesti tehnyt yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, tämä kivääri edustaa uudempaa yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuksen sektorilla. Tämän kiväärin luovuttaminen MPK:n käyttöön herätti välittömästi laajaa kiinnostusta myös siviilimarkkinoilla, mikä johti rajoitetun SAKO ARG S 40 Reserviläinen -erän julkaisuun.

Kyseisen aseen esittelyä Herra Ian McCullenilta Forgotten Weaponsista ja Suomen omalta Sulkahatulta. Molemmat videot ovat kolmannella kotimaisella.

Tekninen rakenne ja ominaisuudet

SAKO ARG S 40 perustuu hyvin suosittuun AR-15-alustaan, mikä tekee siitä modulaarisen ja yhteensopivan monien markkinoilla olevien lisävarusteiden kanssa. Se on kaliiperiltaan .223 Rem, ja se on täysin yhteensopiva 5,56×45 mm NATO -patruunoiden kanssa.

Tärkeimmät tekniset ominaisuudet ovat:

• Toimintatapa: Ase on periaatteessa suorakaasutoiminen (direct impingement), mutta SAKO ARG-perheeseen on kehitetty myös lyhytiskuinen kaasumäntäjärjestelmä. Suorakaasujärjestelmä tarjoaa kevyemmän muotoilun ja tasaisemman rekyylin, kun taas kaasumäntäjärjestelmä on suunniteltu äärimmäisiin olosuhteisiin, koska se vähentää lämmön ja hiilikertymän määrää aseen sisällä.
• Piipun ominaisuudet: Kiväärissä on 16.1 tuuman (noin 41 cm) kylmätaottu piippu, jonka rihlannousu on 1:7. Kylmätaonta parantaa piipun kestävyyttä ja tarkkuutta, ja 1:7 nousu on ihanteellinen raskaammille luodeille.
• Ergonomia ja hallintalaitteet: Kiväärissä on täysin kaksikätiset eli molemmille käsille sopivat hallintalaitteet. Turvavalitsin, lippaanvapautin ja luistinsalpa ovat peilattu molemmille puolille. Tämä tekee aseen käsittelystä sujuvaa riippumatta ampujan kätisyydestä. Turvavalitsimessa on 60 asteen liikerata.
• Liipaisin: Aseessa on “match grade” -tason liipaisinyksikkö, joka tarjoaa puhtaan ja ennustettavan laukaisun.
• Yhteensopivuus: Ase käyttää standardeja AR-15-lippaita ja Magpul-osat, kuten pölysuojus ja säädettävä perä, ovat osoitusta sen yhteensopivuudesta laajasti saatavilla olevien lisävarusteiden kanssa. Kädensuoja on M-LOK-tyyppinen.
• Kestävyys: Ase on testattu Naton D14-protokollan mukaisesti äärimmäisissä olosuhteissa, kuten kuumuudessa, kylmyydessä, suolavedelle altistumisen jälkeen, pölyssä, hiekassa, mudassa ja jäässä.

Siviili- ja MPK-mallien erot

MPK:lle toimitettu malli on puoliautomaattinen kivääri, joka on hankittu koulutuskäyttöön. Toisin kuin jotkut voisivat luulla, se ei ole Suomen Puolustusvoimien tuleva rynnäkkökivääri. Puolustusvoimat on edelleen testaamassa sekä suorakaasutoimisia että kaasumäntätoimisia versioita. Siviilimarkkinoille tuotu SAKO ARG S 40 Reserviläinen on käytännössä MPK-mallia vastaava versio.

Sitten nykytilaan…

SAKO julkaisi kuluvalla viikolla esittelyn uudesta rynnäkkökivääristä, ei siis MPK aseesta vaan tulevasta PVn aseesta. Linkki SAKOn ARG sivuille TÄSSÄ. Huomioitavaa on että ase tarjotaan tällähetkellä 5,56 NATO patruunalla ja isoveli ARG 50 7,62 NATO patruunalla. Reserviläisen jutusta saimme lisäksi lukea myös uuden konekiväärin suunnittelutarpeesta. SAKOn sivuilta saa myös aseen mahdolliset piipunpituudet: 292mm eli 12″, 368mm eli 14½” sekä 406 mm eli 16″. Luodin lähtönopeus riippuu voimakkaasti piipun pituudesta. (Rajaan asti, jossakin vaiheessa paine luodin takana alkaa pienentyä, ja vastaavasti piipun kitka hidastaa luotia, kunnes vauhti piipussa pysähtyy.)

USAn armeija on tuonut julki siirtyä uuteen M7 aseeseen kaliberissä .277 Fury (tai virkamiesmäisemmin 6,8x51mm). Tässä ase patruuna konstruktiossa oli kannustavana seikkana tarve siirtyä paremmin läpäiseviin luoteihin, että joukot voivat taistella tehokkaasti ns “Near Peer” asevoimia, Venäjää ja Kiinaa vastaan. Näille kun oli paperilla tulossa käyttöön suojavarusteet, jotka olisivat tehneet NATO patruunat läpäisemättömäksi. Ukrainan sota on todistanut toisin, mutta kehitys kehittyy.

Tämä vaati aseen pesäpaineen nostoa aina 550 Mega Pascaliin asti kun paine on esimerkiksi samaa 7,62 NATOssa 430 MPa. Sitten kun luoti pääsee ilmaan se alkaa väistämättä ilmavastuksen takia hidastua. En tässä kirjoituksessa mene sen enenpää sisäballistiikkaan, mutta olen antanut itselleni kertoa, että SAKOlla on otettu huomioon mahdollinen tarve siirtyä kyseiseen yhteiseen NATO 6,8x51mm patruunaan.

Asia mikä itseäni kiinnostaa eniten on tulevan aseen kaliberi: Se kertoo melkein eniten minkälaista sotaa jalkaväellä aijotaan taistella. Lähitasitelussa 5,56mm lienee vielä riittävä patruuna, mutta viimeisissä hiekkalaatikkosodissa sen ulottuvuus on osoittautunut riittämättömäksi.

Kaltaiseni tykäri selviää, toivottavasti, koko sodan läpi ampumatta laukaustakaan vihassa kiväärillään, joten 12″ piipulla oleva personal defence weapon, PDW, on minulle ja muille etappisioille hyvä valinta. Jos tulipatteri joutuu taistelemaan jalkaväen asein, on se poissa varsinaisesta tehtävästään; tuottaa teollisesti Jumalan vihaa vihollisen niskaan. Sensijaan vihreä veli tarvitsee aseen, joka on riittävän tarkka, tuottaa riittävän läpäisyn ja riittävän tulen tehon maalissa. Tämä vaatii ainakin 14,5″ piipun, mieluummin 16″ piipun.

Piipun pituus vaikuttaa luodin lähtönopeuteen kutakuinkin 1% per 10mm piipunpituutta. Eli SAKO ARGn tapauksessa lähtönopeus ero pisimmän ja lyhyimmän piipun välillä on noin 10% eli piipunsuulla 95m/s luokkaa. Tällä on ratkaiseva vaikutus 5,56mm luodin letaliteettiin: Vietnamin sodan aikaisesta M-16 aseen 20″ piipusta 5,56mm luoti aiheutti räjähdystyypin vammoja noin 150m ampumaetäisyyksille, 12″ piipulla kyseinen efekti saavutetaan noin 50m etäisyyksille asti. Perusmekaniikka tässä vammauttamistavassa on, että pieni ja kevytrakenteinen luoti pirstoutuu osuessaan ja tekee vaikeat vammat. Matalemmilla nopeuksilla luoti auraa melko kapean 5,56mm haavakanavan maalin läpi. Toki edelleen, luodin paino ja rakenne vaikuttaa asiaan.

Nykyiset optiset tähtäimet tekevät, ainakin jonkinmoisella varmuudella, myös perus JV sotilaalle mahdollisuuden tuottaa tarkkaa ja osuvaa tulta aina puoleen kilometriin asti. Olen tästä syystä ottanut matka-arvioinnissa luodin nopeuden tänne asti. Kaavio alapuolella visualisoi pluodin ballistisen kertoimen vaikutuksen aseen ampumamatkaan kohtuu tehokkaasti: Vaikka 6,5mm Creedmoor (keltainen viiva) on luodeista toiseksi hitain lähdössä, on se nopein 500m päässä, se on myös energiansa puolesta tehokkain. Toki ero .227 Furyyn on pieni. Britanniassa ollaan myös vaihtamassa jalkaväen asetta, Project Grayburn, ja patruunatarkasteluun on otettu mukaan myös 6,5mm Creedmoor. Aika näyttää pysytäänkö 7,62 NATOssa, vai tuleeko uusi patruuna 6,5 NATO, joka ei ole aivan Creedmoor, mutta melkein. Tai joku muu.

Tämä 5,56mm riittämättömyys pitkillä matkoilla havaittiin Lähi-Idän hiekkalaatikkosodissa, ja kimmoke muuttaa patruuna ase kombinaatio tulee pitkälti tästä kokemuksesta. “Vika” oikeastaan kaikissa näissä isoissa Battlerifle patruunoissa on lipaskapasiteetti: käytännössä se on 20 patruunan tanko, kuten se oli myös FALilla Afrikan puskasodissa. Toki eksoottisia rumpupatkaisuja löytynee, mutta ainakaan vielä, niitä ei sotilaskäyttöön ole hyväksytty.

Kuten ylhäältä voidaan todeta, luodit hidastuvat ilmassa sangen nopeasti, ja mitä kauemmas pitäisi tulen tehoa saada, sitä raskaampi luoti pitäisi olla, karkeasti. Toinen vaikuttava asia on luodin leveyden suhde pituuteen. Koska 7,62 luoti on lyhyempi, kuin vaikkapa mainittu 6,5mm, on sen ballistinen kerroin myös huonompi. Mitä huonompi ballistinen kerroin, sitä lyhyemmät jalat luodilla on. Veneen suunnittelussa optimina pidetään 1:9 leveys-pituus suhdetta, luotia ei helposti saa yhtä paljon hylsyn sisään, koska ruutikin vaatii tilansa.

Johtopäätökset

SAKO ARG S 40 on moderni, Suomessa valmistettu AR-15-tyyppinen kivääri, joka yhdistää hyväksi todetun alustan kotimaiseen suunnitteluun, laatuun ja ergonomiaan. Sen kehitys on tiiviisti kytköksissä MPK:n koulutustarpeisiin, mikä kuvastaa Sakon pyrkimystä tukea maanpuolustusta. Aseen monipuoliset ominaisuudet ja kestävyys, jotka on testattu äärimmäisissä olosuhteissa, tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon reserviläisille ja urheiluampujille.

Tuleva patruunavalinta herättää tietysti himoja, mutta uskon pohjoismaiden päätyvän johonkin tulevaan standardipatruunaan. Mikä se on, tulevaisuus kertoo.

Let the Flamewars begin.