Olisiko aika kuitenkin sittenkin ajanut RK-62:en ohi?

Muutokset RK-62 aseisiin ovat olleet kyllä aivan oikeita ja hyviä, mutta 1947 tehty konstruktio alkaa kyllä tulla tiensä päähän. Erityisesti tämä näkyy patruunan osalta: “hyvä risunsieto” ja “hyvä haavoittamiskyky” ei oikein riitä enää 7,62x39mm patruunan ja luodin pelastukseksi. Patruunan läpäisy suojaliiveissä on huono, läpäisy pehmeässä suojassa on parempi, mutta ei erinomainen. Haavoittamiskyky on, kuten mainittu, hyvä mutta ei erinomainen. Luodin lentorata on kohtuullisen kaareva (johtuen lähtönopeudesta), mutta luoti säilyttää energiaa kohtuullisen hyvin (johtuen painosta).

Ase on painava, siihen ei saanut ilman erikoistemppuja kiinni optiikkaa ja muita varusteita. Nyt näihin asioihin on puututtu, mutta SA-int on jäämässä pikkuhiljaa ainoaksi 7,62x39mm käyttäjäksi, joten olisi tosiaankin aika katsoa, mitä RKn patruunalle voisi tehdä. Kyseessä on kuitenkin 40-luvun konstruktio, josta aika on ajanut jo rajusti ohi. Aseen läpäisy ei riitä läpäisemään liivejä, jotka on mitoitettu pysäyttämään moiset luodit (tämä ei liene yllätys). Joten jalkaväkimiehen tulivoima ei ole enää riittävä hänen tehtäviinsä verrattuna.

Kuten Trajectory kohdista nähdään, ovat luotien lentoradat huomattavan eri tavalla kaareutuneet. Mitat sentteinä. Koko taulukko on SI mitoilla, eli nopeudet metrejä sekunnissa ja energiat jouleina.

Patruunan läpäisyä, erityisesti suojaliiveissä/teräksessä määrää, kun puhutaan kokovaippa eli FMJ, luodeista, luodin halkaisijan suhde pituuteen. Mitä ohuempi ja pitempi tanko, sitä paremmin se uppoaa liiviin tai teräkseen. Suomalaisittain Lapuan tuotenimellä S 405 kulkeva 8g FMJ luoti on lyhyt halkaisijaansa nähden, joka aiheuttaa huonon läpäisyn kovissa kohteissa. Tietenkään luodin pintamateriaali (rauta/kupari) ei ole merkityksetön, mutta vähäisempi puhuttaessa kiväärikalibeerien läpäisystä. Materiaali on on sitten mitä merkityksellisin asia, kun puhutaan PSV kanuunoiden nuoliammuksista.

Muissa tässä käsiteltävissä patruunoissa on pääsääntöisesti FMJBT luodit, joilla on enemmän pituutta halkaisijaansa nähden, joka parantaa läpäisyä. Myös nopeampi 8g luoti kapeammalle alalle tietenkin parantaa läpäisyä. Luodin läpäisy toimii “pehmeissä “nykyliiveissä siten, että kun luoti liukuu ballististen kuitujen lomassa, se joko joutuu katkaisemaan x määrän kuituja tai siirtämään niitä. Kun luodin otsapinta-ala on “pii r toiseen” niin 5,56mm kaliberissa ala on 24,28 mm^2, 6,5mm väljyydessä 33,18 mm^2 ja 7,62mm kohdalla 45,6 mm^2. Eli vaikkei 7,62mm ole kahta kertaa suurempi kuin 5,56mm, sen otsapinta-ala on yli kaksi kertaa suurempi. Edelleen kannattaa huomata, että energia, jolla kuitua leikataan ei ole myöskään kahta kertaa suurempi, joten on helppo huomata, miksi 7,62 ei ole mikään läpäisijöiden kurko näissä geimeissä. (Itse asiassa “normi” .30 luoti on 7,83mm halkaisijaltaan, ja .311 tai 7,91mm on “oikea” 7,62mm RK 62 luodin halkaisija. Tilanne on oikeasti vielä vähän huonompi läpäisylle.)

Sekä 6,5mm Grendel ja 6,8mm SPC ovat energioiltaan noin 2700 joulen luokkaa eli noin 1000j enemmän kuin rynkyllä. Edelleen näillä luodeilla otsapinta-alaa on noin kolmannes vähemmän kuin rynkyllä, joten läpäisyä on vastaavasti enemmän. Tarkkoja lukuja on hyvin vaikea antaa, mutta arvelisin että ns “AK proof” suoja, joka on alle NIJ III tason ei ehkä kestä. Standardin mukainen NIJ III liivi luultavasti kestää. NIJ III kestää 7,62 NATO m80 FMJ luodin. Siis 9,6g luodin 847m/s vauhdilla. eli noin 3400 joulea.

Paitsi .223 muut luodit on valittu mahdollisimman lähelle 8g luotia. Rkn luodilla on kääytetty todellista lähtönopeutta RK-62 piipusta (690m/s). Muilta osin valmistajan ilmoittamat nopeudet. 6,5 Creedmoor on laitettu kuvaan mukaan referenssinä ikäänkuin ylälimiitistä. kaavio omaa tuotantoa, Lapuan luodeista ja Hornadyn laskimella.

Olen laskenut nopeudet aina tuonne 750 metrin etäisyyksille saakka, vaikka normi rynnäkkökiväärillä 3-4x suurentavalla optiikalla sielläkin osuminen on jo enemmän toiveajattelua. Ainakin peruskiväärimiehen ollessa kyseessä. Käytännössä aseen letaali, ainakin jollain tavalla haavoittava, ulottuvuus riittää sinne asti missä luodilla on iskuenergiaa enemmän kuin 500j. Jos vedetään yhtäläisyyksiä metsästyksestä, niin metsäkauriiseen, eli tarvaaseen, riittää noin 1000 joulea, ja valkohäntäpeuraan noin 1500 joulea.

  1. .223 Remington tai 5,56x45mm NATO
    1. 1000j 150m
    2. 500j 350m
  2. 7,62x39mm Soviet
    1. 1000j 200m
    2. 500j 400m
  3. 6,5mm Grendel
    1. 1000j 300m
    2. 500j 550m
  4. 6,8mm Special Purpose Catridge
    1. 1000j 400m
    2. 500j 650m

Kuten nähdään, 5,56 N ja 7,62 S ovat aika lähellä toisiaan ballistisen energian kannalta. Tosin 5,56 on ylisooninen vielä 600m kohdalla, kun RKn luoti putoaa alisooniseksi 450m kohdilla. Tätä yli äänennopeuden mittaria voidaan pitää jonkinmoisena käytännön tähtäysmatkana, jolloin etäisyyden arviointi ei mene vielä ylen kriittiseksi osumisen kannalta. Edelleen voitaisiin laskea Rieman summia, että voitaisiin saada jonkinlainen lukuarvo lentoradan kaarevuudelle.

Uuden RKn patruunat 6,8mm SPC ja 6,5mm Grendel säilyvät ylisoonisina noin 700m asti. Eli ovat molemmat selkeästi pitempijalkaisia nykypatruunaan verrattuna. NATO taas on havainnut 5,56mm patruunan riittämättömäksi hiekkalaatikkosodissaan, joten olemme saaneet sielläkin suunnalla lukea kaliberimuutoksista.

6,5mm Grendel olisi siinä mielessä “helppo” valinta, että se on osin Suomessa kontruoitu, (käytännössä naitettu RKn hylsy 6,5mm luodin kanssa). Mutta tuntuu että Creedmoor on viemässä USAn erikoisjoukot, ja sitäkautta todennäköisesti myös merijalkaväen ja muun armeijan mukaansa. Jos tällainen voitaisiin laittaa jotakuinkin Tavorin kaltaiseen kontruktioon, jossa piipun pituus voitaisiin kasvattaa/pitää noin 50 senttin kohdalla. Tällöin nuo nopeudet pysyvät 800m/s paremmalla puolella, ja sitämyöden energiat kohdillaan.

Täydennys 17.10. 2019. “Radio Kipinä” eli SA-Int podcast julkaisi ohjelman tästä rk-62 päivitysasiasta päivän pari kirjoituksen jälkeen. Voit käydä kuuntelemassa ko jutun tästä. Ohjelmassa kerrottiin että 7,62x39mm haavoittamiskykyä, eli terminaaliballistiikkaa pidetään edelleen hyvänä. Tästä olen samaa mieltä. huomautan edelleen että läpäisykyky ja luodin nopeuden ja ballistiikan kaarevuus vaikeuttaa osumista. (Tällä ei tietenkään ole paljon merkitystä alle 200m matkoilla, joihon rynkky on tarkoitettu)

About epamuodikkaitaajatuksia

Reilu nelikymppinen jannu, joka on huolissaan siitä miten maanpuolustus ja turvallisuus makaa Lapissa, Suomessa ja Euroopassa. Harrastuksina Amerikkalainen jalkapallo ja SRA ammunta. A guy about 45, who has a "thang" for military current issues, defense and shooting. Not to forget American football.
This entry was posted in Aseet, Aseet ja varusteet, henk.koht and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s