Hei vaan, hyvät lukijat täällä epamuodikkaiden ajatusten äärellä. Tänään pureudutaan aiheeseen, joka saa valtamedian hiljaiseksi kuin pohjoismaisen tapaluterilaisen kirkon päälaivan arki-iltana: kristittyjen sorto Euroopassa ei ole mikään historian reliikki, vaan se paisuu kuin hiiva taikinassa. Vuodesta 1970 nykypäivään olemme nähneet, miten kommunistinen valtioterrori vaihtui hiljaiseen, mutta yhä raaempaan kulttuurisotaan – kirkkojen polttamiseen, häpäisyyn ja siihen, että joulumarkkinatkin ovat nyt terrorin varjossa. Unohdetaan ne poliittisesti korrektit selitykset “yksittäistapauksista” ja katsotaan faktoja suoraan silmiin. Tämä ei ole sattumaa, vaan järjestelmällistä hyökkäystä Euroopan kristillistä perintöä vastaan.

Kommunistisen Itä-Euroopan valtioterrorismi kristittyjä kohtaan oli brutaalia ja systemaattista aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti vuonna 1991. 1970-luvulla Albanian kommunistijohtaja Enver Hoxha julisti maan maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi vuonna 1967, ja sorto jatkui vuoteen 1991: tuhansia kirkkoja ja myös moskeijoita tuhottiin, pappeja ja uskovia pidätettiin, kidutettiin tai teloitettiin pelkästään uskonnonharjoittamisen takia. Romaniassa Nicolae Ceaușescun hallinto 1960-luvulta 1989 asti sulki kirkkoja, pakotti papit vakoilemaan seurakuntiaan ja käytti Securitatea-salaista poliisiaan- terrorisoimaan kristittyjä, jotka nähtiin uhkana kommunistiselle yksinvallalle. Näissä maissa kirkot muutettiin varastoiksi tai tuhottiin kokonaan, ja uskovat, muita kuin tosiuskovia ei ollut, joutuivat undergroundiin – tämä oli valtion sponsoroimaa ateismia, jossa kristinusko leimattiin “takapajuiseksi taikauskoksi”.

Itä-Euroopan kommunistiblokissa, kuten Puolassa ja Tšekkoslovakiassa, sorto oli hienovaraisempaa mutta yhtä myrkyllistä: kirkkoja valvottiin, pappeja vainottiin, ja uskonnonopetus kiellettiin kouluissa. Vuonna 1984 Puolassa kommunistihallinto murhautti isä Jerzy Popiełuszkon, solidaarisuusliikkeen papin, joka uskalsi puhua vapaudesta. Tämä valtioterrori ei ollut vain uskonnonvastaisuutta, vaan yritys kitkeä kaikki, mikä haastaisi marxilaisen materialismin. Kun muuri murtui 1989-1991, luultiin että sorto loppui – mutta ei, se vain muutti muotoaan ja levisi länteen, missä nyt “edistyksellinen” eliitti jatkaa samaa agendaa pehmeämmillä keinoilla.Yhä edelleen Viher-Vasemmistolle kaikista pahinta ovat uskovat konservatiivit.

Nyt päästään asiaan: korkea terroriuhka Euroopassa (loppuvuonna 2025) ei ole pelkkää joulumarkkinoiden vartiointia, vaan se on osa laajempaa hyökkäystä kristittyjä vastaan. Vuodesta 2010 lähtien kirkkojen vandalisointi, tuhopoltot ja häpäisyt ovat räjähtäneet käsiin – OIDAC:n raportit näyttävät, että anti-kristilliset viharikokset nousivat 44% vuodessa 2022-2023, ja Saksassa yli 2000 tapausta vuodessa, nousu jopa 105%. Ranskassa poltetaan tai vandaloidaan lähes 1000 kirkkoa vuodessa, ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa tai Britanniassa yli 9000 rikosta kirkoissa vuosina 2022-2024. Tämä ei ole “nuorisojengien” satunnaista keppostelua, vaan yhä intensiivisempää ja tuhoavampaa: tuhopoltto-tapaukset kasvoivat 75% 2021-2022, ja nyt puhutaan patsaiden silpomisesta, alttareiden häpäisystä ja jopa murhista. Eurooppa, joka ylpeilee “toleranssillaan”, on todellisuudessa kristittyjen vainon pesä – ja Vasemmistolainen valtamedia vaikenee, koska syylliset, ja uhritkaan, eivät sovi narratiiviin. Joulumarkkinoita perustaan taloudellisesti kannattamattomina Kannattaa panna merkille että mainittu “taloudellinen kannattamattomuus” Saksassa johtuu juurikin ekspotentiaalisesti kasvavista turvallisuuskuluista joulutorien suojelemisessa. Ranskassa perumisia ei ole tapahtunut, koska Ranskan valtio, ei järjestävä taho, maksaa turvallisuuden viulut.

Terroriuhka kytkeytyy suoraan tähän: joulumarkkinat perutaan Saksassa ja Ranskassa “turvallisuussyistä”, mutta taustalla on islamistinen radikalismi ja kulttuurinen viha kristillisiä symboleita kohtaan. Magdeburgin 2024 hyökkäys, Strasbourgin 2018 – nämä eivät ole irrallisia, vaan osa patternia, jossa kirkot ja juhlat ovat kohteina. Vandalismi on 62% tapauksista, mutta syylliset? Usein tuntemattomia, mutta raportit viittaavat radikaaliin vasemmistoon (aborttioikeusprotestit), islamisteihin (kirkkojen “epäjumalien” tuho), satanisteihin ja jopa maahanmuuttajataustaisiin ryhmiin. Pew Researchin mukaan vuonna 2020 uskontoon liittyviä omaisuuden tuhoja oli 76% Euroopan maista, ja nousu jatkuu.

Tämä ei ole laskussa, vaan on yltynyt kohti vuotta 2025 – ja kukaan ei tee mitään, koska “inklusiivisuus” vaatii hiljaisuutta ja Viher-Vasemmistomedia mieluummin on mainostamatta asiaa. Data syyllisistä on hajanaista, koska monet tapaukset jäävät selvittämättä, mutta OIDAC:n ja FRC:n raportit antavat viitteitä. Alla taulukko vuosittain saatavilla olevista tilastoista Euroopassa (keskittyen vandalismiin, tuhopolttoihin ja hyökkäyksiin kristittyjä vastaan; syylliset luokiteltu yleisesti raporttien perusteella – tuntematon enemmistö, mutta mainitut ryhmät esiin).

Lopuksi, pohditaan tätä David Betzin sisällissotateoriaan nojaten – mieshän on King’s Collegen professori ja Iso Britannian hallituksen neuvonantaja, joka varoittaa, että länsi on sisällissodan partaalla. Betzin mukaan kolme avaintekijää ajavat konfliktia: polarisaatio (polar factionalisation), “downgrading” eli isäntäväestön todellinen tai koettu aleneminen (kuten kulttuurin ja identiteetin menetys maahanmuuton myötä), sekä luottamuksen menetys instituutioihin (loss of faith).

Soveltaen tähän: Euroopan kristittyjen sorto on juuri tätä – polarisaatio, jossa “edistykselliset” eliitit ja radikaalit ryhmät näkevät kristinuskon vanhanaikaisena sortona, downgrading kun alkuperäisväestö tuntee perinteidensä tallottavan (kirkot poltetaan, joulu perutaan), ja loss of faith kun hallitukset eivät suojele valtaväestöä vaan selittelevät “inklusiivisuudella” ja mieluummin antavat kovemmat rangaistukset uhreille kuin syyllisille, jos uhri erehtyy kirjoittamaan kuohuksissaan jotain tuhmaa SoMeen. Betz arvioi 18,5% todennäköisyyden sisällissodalle viidessä vuodessa – ja kun katsotaan näitä hyökkäyksiä, se ei ole kaukaa haettua. Jos emme herää, Eurooppa palaa, ei vain kirkoissa vaan kaduilla. Viher-Vasemmisto saa iloita hetken voitostaan konservatiiveista palavien kirkkojen loisteessa, ennekuin heidät alistetaan dhimmiyden ikeen alle: ihka uuteen kolmannen maailman maahan kolmannen luokan kansalaisiksi.

Mitä mieltä olette, lukijat? Kommentoikaa alle!