Tapani Kansan laulua mukaillen “tulkaa tytöt takaisin ja olkaa niinkuin ennenkin” voisi tytöt korvata kai miinoilla. Tästä päivästä 14.2.2026 Suomessa on taas luvallista käyttää ja kouluttaa miinojen käyttöä. Viher-Vasemmistopoliitikkojen puolukanpoimijoiden joukkokuolemat eivät ainakaan vielä tänä vuonna ole materialisoituneet, ja ulkopoliittinen korvamakia on myös jäänyt äärimäisen vaisuksi. Enemmän voiman vasemmalla laidalla on tietenkin keskitytty hyvposeeraamiseen, johon aina kuuluu maanpuolustuksen alasajo.

Suomen päätös hylätä Ottawan sopimus on paluu sotilaalliseen järkeen. Vuosikausia jatkunut “miinattomuuden” aika oli kallis kokeilu, jossa korvaavia järjestelmiä etsittiin sieltä, missä niitä ei ole: kalliista lennokeista ja sensoriverkoista. Mikään ei kuitenkaan korvaa perinteistä jalkaväkimiinaa alueryhmityksen hidastajana ja vihollisen psykologisena murtajana.

Viuhkamiinojen osalta ero Ottawan sopimuksen aikaan on vain siinä että nyt vihollisen taistelijan OMA toiminta, vaikkapa jalalla laukaisimen päälle astuminen, saa räjäyttää miinan. Enää ei vaadita sitä että joku suomalainen tähysteisesti LAUKAISEE miinan. Tämä on samaa polemiikkiä kuin keskustelua siitä saako AI tappaa ihmisen. Johan tekniikka on vaikkapa ilmatorjunta tai PST ohjusten muodossa on tappanut ihmisiä ainakin sen 50 vuotta.

Nyt kun rajoitteet on purettu, katse kääntyy siihen, mitä moderni miinateknologia tarjoaa. Kyse ei ole vain 1940-luvun “pateista”, vaan älykkäästä ja säälimättömästä estevaikuttamisesta.

Polkumiina ja lankamiina: Puolustuksen peruskivet

Perinteinen polkumiina on edelleen kustannustehokkain tapa tehdä metsästä ja tiestöstä viholliselle helvetti. Moderni polkumiina on vaikeasti raivattava; komposiittirakenteet ja minimaalinen metallipitoisuus tekevät niistä lähes näkymättömiä perinteisille miinaharaville. Niiden tehtävä ei ole vain tuhota, vaan sitoa vihollisen resursseja haavoittuneiden evakuointiin ja raivauksen hitauteen.

Lankamiinat (ansalangat) taas toimivat erityisesti peitteisessä maastossa. Nykyaikaiset herätesytyttimet eivät vaadi fyysistä lankaa, vaan ne voivat perustua tärinään, magneettikentän muutokseen tai infrapunaan. Kun vihollinen luulee etenevänsä suojaisassa metsässä, heräte laukaisee panoksen ennen kuin saappaanpohja edes koskettaa maata.

“Hyppyveikko” – Ilmassa räjähtävä kuolema

Saksalaisen S-miinan perilliset, eli hyppyveikot (bounding mines), ovat jalkaväen kannalta pelottavimpia aseita. Kehitysnäkymät tällä saralla keskittyvät sirpalevaikutuksen optimointiin ja valikoivaan laukaisuun.

• Tarkkuus: Uudet mallit osaavat tunnistaa kohteen etäisyyden ja laukaista panoksen juuri optimaalisella korkeudella (noin 1–1,5 metriä), jolloin sirpalevaikutus ei huku maahan vaan suuntautuu vaakatasossa suoraan kohti suojaamatonta pehmeää kohdetta.
• Älykkyys: Tulevaisuuden hyppyveikot voidaan verkottaa. Ne eivät välttämättä räjähdy ensimmäisen tiedustelijan kohdalla, vaan odottavat, että koko ryhmä on vaikutusalueella.

Itseliikkuvat miinat: Seuraava askel

Maailmalla, erityisesti Itä-Euroopan taistelukentiltä saatujen kokemusten perusteella, miina ei enää vain odota – se etsii.

1. Älykkäät tytärammukset: Tykistöllä tai ohjuksilla levitettävät miinat, jotka osaavat hakeutua panssarin päälle tai jalkaväen keskelle.
2. Maalla kulkevat itsemurhalennokit (UGV): Pienet, kauko-ohjatut tai autonomiset telavehkeet, jotka on lastattu räjähteillä. Nämä “liikkuvat miinat” voivat ajaa vihollisen poteroon tai ajoneuvon alle.
3. Akustiset sensorit: Itseliikkuva miina voi maata passiivisena päiviä, kunnes se tunnistaa raskaan ajoneuvon moottorin äänen, käynnistää omat moottorinsa ja siirtyy optimaaliseen iskukohtaan tiellä.

Yhteenveto

Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole paluuta menneisyyteen, vaan varautumista tulevaisuuteen. Suomen kaltaiselle maalle, jolla on pitkä raja ja rajallinen määrä miehiä, miina on voimankerroin, jota ilman ei tulla toimeen. Teknologia mahdollistaa nyt sen, että miinakenttä on vaarallisempi kuin koskaan, mutta samalla hallittavampi omien joukkojen kannalta.

Epämuodikasta? Ehkä joidenkin mielestä. Välttämätöntä? Ehdottomasti.