Rupesin tässä ajattelemaan, insinöörityön lähtökohtia miettiessäni, että kotoiset ampumataulut opettavat ampumaan A2 Keltaista, mistä suunnasta hän ikinä hyökkääkään, väärään paikkaan.

Ennekuin nyt tyrmäät ajatuksen suorilta, niin kuuntelepa perustelut ensin: Kun ajatellaan normi SRA tai ns rintarengastaulua, pyritään ampumaan vihollista vitaaleille: sydämen, aortan ja keuhkojen kohdille. Siis aikalailla massan keskipisteeseen, mutta vähän yläpuolelle. Tässä ei mitään vikaa, mutta kun A2 Keltainen on raukka- sekä epäurheilijamaisesti peittänyt nämä vitaalit sekä idässä että lännessä ns “Strike plateilla” ei melko täydellisen luotisuojan antavilla inserteillä. Nämä antavat, jos .30 tai tai 7,62mm väljyykisistä puhutaan, suojan aina 30-06 panssarinläpäisyluoteja vastaan. Ainakin läntisillä suojilla. Wikipedia artikkeli erilaisita suojaustandardeista englanniksi.

Kuten edelläolevasta kuvasta näette, Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa antama “tähdätkää vyönsolkeen” neuvo on erittäin pätevä: Sinne ei ole saatavilla levyä, vain tuo noin NIJ III tason pehmeä suojaus. Tälläisesta NIJ III suojasta uivat läpi kaikki nyky rynnäkkökiväärien luodit.

Luotisujalevyn, jenkkilässä SAPI-levyn, koko on medium kokoisella käyttäjällä  241 x 318 mm. Eli suurinpiirtein A4 koon paperi (210x297mm), SAPI, tai joku sen jatkokehitelmistä, peittää juurikin tuon mainitun vitaalialueen taistelijoilta sekä edestä että takaa. Tämä alue on SRA tauluun suhteutettuna suurempi kuin A-osumien ala (150x280mm). Kun SRA taulun C-aluekin on maksimissaan 250x400mm ei tuon SAPI levyn takaa löydy paljon tilaa edes C osumille.

Eli siis: Suomalaisia sotilaita ei kannata opettaa lyttäämään luoteja vastustajan rintaan, mistä ne eivät, ainakaan ensimäisillä kolmella-neljällä osumalla mene läpi, vaan kannattaa opettaa “tähtäämään vyönsolkeen”.

Niinsanottu “SPOL-taulu” antaa hieman paremman harjoituksen ammuntaan, koska A alue ulottuu suhteellisen alas taulussa. Spol taulussa ei ole myöskään tähtäämistä helpottavia/ohjaavia valkoisia merkintöjä, joten se palvelee kohtuu hyvin myös hyvinsuojattujen taistelijoiden nynnistämistä.

Elikkä minusta kannattaisi harkita taulujen muuttamista siten, että ne, ainakin puolustuvoimissa, ohjaisivat ampumaan SAPI levyjen alle. Valkoisia tähtäysympyröitä olisi helppo sijoittaa tauluun kaksi. Toiden vyönsolkeen ja toisen vitaaleille. Itse olisin tähtäyspaikan opettamisen mahaan kannalla, koska kauempaa on vaikea todeta vihollisesta minkälaiset suojat tällä on tai on olematta. Siksi olisi kustannustehokkainta opetella ampumaan alas.