Nykyaikaisella taistelukentällä ja laadukkaassa reserviläistoiminnassa visuaalinen naamioituminen on vasta puolet totuudesta. Kun valvontatekniikka halpenee ja lämpökamerat yleistyvät, vaaditaan varusteilta enemmän kuin pelkkää ihmissilmää miellyttävää värisävyä. Otimme kenttätestiin (Ihan vaimo veitikka osti synttärilahjaksi) Helikon-Texin laavuvaatteen (tarpin) PenCott Wildwood -kuviossa. Oulun Milgear on tässä “lähikauppamme“, joten haimme Oulun reissun yhteydessä. Tässä arviossa pureudutaan rehellisesti ja suoraviivaisesti siihen, miten kuvio istuu suomalaiseen touko-kesäkuun taitteen maastoon, ja mitä toimitetut lämpökuvat paljastavat materiaalin todellisesta suorituskyvystä ja termisestä suojasta halvan, kaupallisen lämpökameran silmin.

Visuaalinen toimivuus kevätmetsässä

PenCott Wildwood on kehitetty erityisesti Euroopan lauhkean vyöhykkeen metsiin, joissa vihreän sävyt hallitsevat, mutta mukana on myös kuivaa kasvustoa. Suomalainen kevätmetsä on haastava ympäristö: maassa on vielä ruskeaa edellisvuoden kariketta, kuivaa ruohoa ja puiden rungot ovat harmaita, mutta samaan aikaan tuore aluskasvillisuus, mustikanvarvut ja koivujen lehdet räjähtävät kirkkaanvihreiksi.

Wildwood suoriutuu tästä heräävästä ympäristöstä erinomaisesti, kuten kuvat tiedostoista ja etenkin laajempi maastonäkymä kolmannessa kuvassa osoittavat. Kuvion rakenne perustuu PenCottille ominaiseen mikrokokoisten ja makrokokoisten elementtien yhdistelmään. Läheltä katsottuna pienet pikselimäiset pisteet rikkovat kankaan tasaisen pinnan, kun taas kauempaa katsottuna suuremmat tummat ja vaaleat alueet murtavat laavuvaatteen suorat linjat ja muodon. Vihreät sävyt ovat riittävän eläviä sulautuakseen tuoreeseen kevätvihreään, mutta mukana olevat ruskeat ja hiekanharmaat sävyt sitovat sen täydellisesti maassa makaaviin oksiin ja runkoihin. Jos tarpin pingottaa matalaksi ja hyödyntää luonnon varjoja, se katoaa suomalaiseen sekametsään erinomaisesti.

Lämpökuvien karu totuus

Kun siirrytään ihmissilmän kantaman ulkopuolelle ja tarkastellaan tilannetta halvalla kaupallisella lämpökameralla, paljastuu kankaan ja sen pinnoitteen tekninen todellisuus pitkän aallonpituuden infrapuna-alueella (LWIR). Toimitetut testikuvat kertovat karua kieltään siitä, miten ohut kangas käyttäytyy lämmön edessä.

1. Suora kosketus ja lämmön läpäisy:

Kuten lämpökamerakuvista käy ilmi, Helikon-Texin laavuvaate on kevyt, ohut sadesuoja, eikä se ole lämpöpeite tai terminen suoja. Lämpökuvissa kangas itsessään ei estä alta hohkaavaa lämpöä, jos se on suorassa kosketuksessa lämmönlähteeseen tai jos sen alla pidetään keitintä tai avotulta. Tiedostoissa kuten näkyy selvästi, kuinka taustalla tai sivulla olevat kuumat kohteet (kuten ihmiset tai nuotio/keitin, jotka nousevat kuvissa jopa 27°C–47°C lukemiin) erottuvat ympäristöstä salamannopeasti. Itse tarppikangas (esim. kohdat joissa mitataan 8.6°C–11.9°C lämpötiloja pyrkii noudattamaan ympäristön lämpötilaa, mutta ohuutensa vuoksi se vuotaa ja lämpeää herkästi sisältäpäin tulevan hohdon vaikutuksesta.

2. Muodon paljastuminen ja taktiikka:

Halpakin lämpökamera (kuten kuvissa käytetty Thermal Master) poimii lämpötilaerot riittävän tarkasti paljastaakseen laavuvaatteen keinotekoisen muodon. Erityisesti kuvat osoittavat, kuinka kuusenoksien tai puiden runkojen takaa tarpin suorat linjat ja tasaisesti säteilevä pinta erottuvat kylmempää tai kuumempaa taustaa vasten, jos ilmakerros kankaan alla pääsee kuumenemaan liikaa.

Tarpin antama suhteellinen ”lämpösuoja” perustuu puhtaasti sen kykyyn toimia fyysisenä näköesteenä, joka katkaisee suoran linjan sensoriin. Kun laavuvaate on asennettu oikein – jättäen reilusti ilmatilaa lämmönlähteen (ihmisen) ja kankaan väliin – se estää kehon välittömän lämpösäteilyn näkymistä. Kuitenkin kankaan sivuista ja alta nouseva kuuma ilma (konvektio) paljastaa asemat halvallakin sensorilla, jos tuuletuksesta ei ole huolehdittu.

Johtopäätökset

Helikon-Tex laavuvaate PenCott Wildwood -kuviossa on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen suojan ja naamioinnin perusvarmistus suomalaiseen kevätmetsään visuaalisesta näkökulmasta. Se tarjoaa loistavan naamioarvon ihmissilmää vastaan puiden seassa.

Termisessä mielessä – kuten kaupallisen lämpökameran kuvamateriaali todistaa – varustetta on käytettävä taktisesti oikein, eikä sille saa laskea liikaa passiivista suoja-arvoa. Tarppi on asennettava mahdollisimman etäälle suorista lämmönlähteistä ja sen päälle on syytä heittää luonnon omia peitteitä (kuten kuivia kuusenoksia) rikkomaan tasaista pintaa ja sitomaan nousevaa lämpöä. Ohut kangas itsessään ei lämpökameraa huijaa, vaan taistelijan oma taito ja asennustapa ratkaisevat.