Naton puolustusministerit ja teollisuusjohtajat kokoontuivat heinäkuussa 2026 Ankaraan, ja Suomi oli mukana rintama pystyssä. Kyseessä ei ollut mikään tyhjäpäinen paperinpyörittelykokous, vaan pöytään lyötiin kovan luokan rautaa. Suomi ilmoitti osallistuvansa kahteen massiiviseen, liittokunnan yhteiseen strategisen tason valvontahankkeeseen, jotka muuttavat pohjoisen Euroopan tilannekuvan kertaheitolla.

Kun Suomi muutama vuosi sitten teki HX-hävittäjähankintaansa, moni tuijotti vain pelkkiä ilmaherruusharmaita hävittäjien kylkiä. Itse kirjoitin jo tuolloin blogissani, että Ruotsin tarjoaman Gripen-paketin todellinen helmi ja strateginen pelinvaihtaja olisi ollut Saab GlobalEye -valvontakone. Sitä ei silloin saatu, kun F-35 vei potin – mutta tässä sitä ollaan. Olin oikeassa. Nyt se suorituskyky tulee Suomen, ja Naton, käyttöön joka tapauksessa. Yksi “oma” tosin tähän hätään, mutta kuitenkin.

Ankarassa tehtiin suuria linjauksia. Tässä on lista siitä, mitä Suomi oli mukana kuittaamassa:

• Saab GlobalEye (Nato AWACS) – Liittokunnan uudet silmät: Nato päätti korvata vanhentuneet Boeing E-3 Sentry -koneensa ostamalla yhteisrahoituksella jopa 10 kpl GlobalEye-taistelunjohto- ja valvontakoneita. Suomi on mukana tässä poolissa.
• Northrop Grumman MQ-4C Triton – Jättimäinen strateginen lennokki: Suomi allekirjoitti yhdessä Norjan, Saksan ja Tanskan kanssa aiekirjeen enintään viiden Triton-suurlennokin hankinnasta Pohjois-Atlantin ja Arktisen alueen valvontaan. Suomalainen teollisuus (kuten Insta) on mukana maajärjestelmien rakentamisessa.
• Yhteiset ampumatarvikehankinnat: Suomi sitoutui laajaan eurooppalaiseen rintamaan tykistön ja ilmapuolustuksen ohjusten yhteisostoissa, joilla varmistetaan teollisuuden tuotantolinjojen pystyssä pysyminen ja varastojen täyttäminen.
• Datalinkkien ja sensoriverkkojen integrointi: Allekirjoitettiin sopimukset pohjoisen alueen sensoridatan (tutkat, elektroninen tiedustelu) reaaliaikaisesta jakamisesta suoraan Naton uuteen johtamisjärjestelmään.

Miksi kaksi näennäisesti samanlaista systeemiä?

Maallikko katsoo uutisia ja kysyy heti: Miksi helvetissä me ostamme sekä GlobalEyen että Tritonin? Eikö yksi kallis tutkakone riitä?

Yksinkertaisesti: ne ovat täysin eri vehkeitä täysin eri tehtäviin.

GlobalEye on lentävä johtokeskus. Se on miehitetty suihkukone, jonka sisällä istuu upseereita johtamassa ilmasotaa. Se havaitsee risteilyohjukset ja vihollisen hävittäjät satojen kilometrien päästä ja ohjaa omat F-35-koneemme oikeisiin maaleihin. Se on nimenomaan taistelunjohtokone.

Triton taas on robotti, kylmäverinen kaukokartoittaja. Se on miehitetyn matkustajakoneen kokoinen lennokki, joka nousee yli 15 kilometrin korkeuteen ja pysyy siellä yhtäjaksoisesti jopa 30 tuntia ilman miehistön väsymistä. Se ei johda taistelua, vaan se haravoi, kuvaa ja nauhoittaa kaiken liikehdinnän maassa ja merellä.

Entäs Rajavartiolaitoksen MVX hanke meri/aluevalvontakoneet?

Kun näitä massiivisia hintoja ja hankintoja katsotaan, herää helposti ajatus, että Naton Triton-lennokit tai GlobalEye-koneet tulisivat korvaamaan jotain meidän omia järjestelmiämme. Ei sinne päinkäin. Rajavartiolaitoksella on parhaillaan käynnissä oma MVX-hankkeensa, jossa vanhat Dornier-merivalvontakoneet korvataan kahdella uudella Bombardier Challenger 650 -liikesuihkukoneella. Nämä Rajan koneet tulevat Suomeen suunnitelman mukaan vuoden 2027 aikana. Koneita modataan par’aikaa Nevandan osavaltiossa USAssa.

Naton Ankarassa sopimat suursuorituskyvyt eivät syö Rajan koneiden tonttia, vaan ne luovat sen yläpuolelle kokonaan uuden, strategisen kyvyn.

Siinä missä Rajan MVX-koneet tekevät sitä jokapäiväistä, kansallista viranomaistyötä – pudottautuvat pilvien alle tunnistamaan hämäriä “tutkimusaluksia”, valvovat merikaapeleita ja johtavat meripelastusoperaatioita – Naton Triton ja GlobalEye hoitavat korkealla lentävää suurtiedustelua ja ilmasodan johtamista.

Kyseessä on täydellinen työnjako. Rajavartiolaitos hoitaa tonttinsa pinnassa ja Suomen omissa käsissä, kun taas Triton ja GlobalEye antavat taustatukea stratosfääristä käsin. Suomen valvontatyhjiöitä ei vain paikata, vaan niiden yläpuolelle rakennetaan monikerroksinen, murtamaton katto.

Lapin kylmät erämaat ja Pohjanlahden tyhjiö

Miksi tämä itänaapuria takuulla hermostuttava suorituskyky tuodaan juuri nyt tänne? Paasikiven mukaan: Katsotaanpa karttaa.

Pohjoinen kalotti ja Lapin kylmät, silmänkantamattomat erämaat ovat alueita, joissa valvonta on perinteisesti ollut maassa olevien harvojen tutkien ja satelliittien varassa. Satelliitti lentää ohi kerran parissa tunnissa, mutta Triton voi jäädä roikkumaan Lapin ilmatilan yläpuolelle vuorokaudeksi. Se näkee liikenteen ja nuuskii esiin tunturien katveeseen piilotetut elektroniset häirintälaitteet.

Ja sitten on se suurin kriittinen piste: Pohjanlahti.

Muistellaanpa vaikka viime vuoden (2025) kesäistä fregattidebaakkelia, kun Venäjän laivaston Admiral Gorshkov -luokan ohjusfregatti purjehti kaikessa hiljaisuudessa keskelle Pohjanlahtea. Kaveri lillui meidän talousvyöhykkeemme rajalla, ajoi ulos aktiivista GPS-häirintää sotkien siviilirahtilaivojen navigointia ja imuroi, mitä luultavimmin, signaalitiedustelulla talteen kaiken rannikon dataliikenteen. Silloin havahduttiin aivan liian myöhään – alus oli käytännössä jo pelipaikoilla ennen kuin tilannekuva oli selvä. Kiinteät rannikkotutkamme tai satunnaiset merivoimien partiot eivät sellaiseen riitä. Jos Triton olisi jo tuolloin roikkunut stratosfäärissä, mainittu Amiraali Gorshkov olisi poimittu seurantaan ja sen elektroninen sormenjälki analysoitu jo ennen kuin se ehti edes Gotlannin tasolle. Piilottelupeli pelistä olisi tehty sille lähes mahdotonta.

Pohjanlahti on tähän asti ollut strateginen ja valvonnaltaan lähes tyhjiö. Se on siviililaivaliikenteen valtatie ja Suomen elämänlanka, mutta sen sotilaallinen valvonta on ollut sirpaleista. Tritonin kaltainen, nimenomaan merialueiden haravointiin optimoitu sensorihirviö pystyy yhdellä lennolla kattamaan koko Pohjanlahden, Itämeren ja pohjoiset merialueet aina Jäämerelle saakka.

Kun vihollisen sukellusvene liikahtaa Kuolan niemimaalla tai Pohjanlahden merikaapeleiden läheisyydessä parveilee “tutkimusaluksia”, Triton poimii ne sensoriverkkoonsa sekunneissa. Ja jos tilanne kärjistyy, tieto siirtyy suoraan GlobalEyen operaattoreille, jotka antavat F-35-parvelle käskyn toimia.

Suomi ei mennyt Naton pöytään pyytelemään turvatakuita, vaan me menimme sinne rakentamaan pohjoisen alueen kovinta valvontanyrkkiä. Ja kuten HX-keskustelujen aikana sanoin: ilman kunnon silmiä paraskaan hävittäjä on sokea. Nyt ne silmät on hankittu.

Ei se ole ihme, että päästiin keskustelemaan vähän isompien poikien pöytään, vaikka muuten Suomen kansallinen painoarvo on vähän heppoinen. Turvaa me tuotamme paljon.