USAn presidentti on Euroopalle vähän niinkuin sääolot: On mukavaa jos on hyvä sää, mutta jos sataa ja myrskyää, niin sen kanssa on vain elettävä ja selvittävä. Olen useasti kritisoinut monien Eurooppalaisten lähteiden epä-älyllistä “oranssi setä on paha” argumentaaatiota ja geopoliittista analyysiä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän välinen sopimus noin 300 000 tonnin diesel-erän laivaamisesta globaaleille markkinoille on repäissyt auki syvän kuilun Washingtonin ja Kiovan välille. Trump arvosteli julkisesti Ukrainan iskuja Venäjän öljynjalostamoihin syyttäen niitä polttoaineiden hintojen noususta ja meni jopa niin pitkälle, että väläytti Ukrainan tarvitsevan ”uuden johtajan, joka kykenee tekemään diilin”. Samaan aikaan pitkän kantaman ohjussuorituskykyjä (kuten Tomahawk-ohjuksia) ei ole Yhdysvalloista tulossa Kiovan toiveista huolimatta.
Tämä asettaa presidentti Volodymyr Zelenskyin äärimmäisen monimutkaisen strategisen valinnan eteen: Kokeako tarpeelliseksi tehdä myönnytyksiä Trumpille, vai jatkammeko iskujamme Venäjän öljysektoria vastaan ja vaaditaanko Yhdysvalloilta vastamyönnytyksiä?
Vaihtoehto A: Myönnytykset Trumpille suhteiden pelastamiseksi
Mikäli Ukraina päättäisi myöntyä Trumpin vaatimuksiin ja lopettaisi iskut Venäjän öljy- ja jalostamoarkkitehtuuria vastaan, motiivina olisi puhtaasti liittolaissuhteen ja sotilaallisen perusavun turvaaminen:
- Poliittisen paineen vähentäminen: Trumpin avoin retoriikka Zelenskyin korvaamisesta on suora uhka Kiovan poliittiselle liikkumatilalle. Iskuista luopuminen voisi toimia “rauhanenkelin elkeenä”, jolla pehmitetään Valkoisen talon suhtautumista ja estetään sotilaallisen tiedustelutiedon tai kriittisen varaosa-avun täydellinen katkaiseminen.
- Neuvotteluaseman säilyttäminen: Taipuminen energiamarkkinoita koskevassa kysymyksessä saattaisi antaa Ukrainalle vipuvartta pyytää vastineeksi jotain muuta – kuten tiukempia ilmapuolustuspaketteja (Patriot-järjestelmiä) kauko-ohjuksia korvaamaan.
Riski: Venäjä saisi kaipaamansa hengähdystauon. Sen vaurioituneet tislaustornit ehdittäisiin korjata, energiatulot alkaisivat elpyä ja kotimainen polttoainepula helpottaisi.
Vaihtoehto B: Iskukampanjan jatkaminen ja vastavaatimukset
Toinen tie – jota Kiova on tähän asti päättäväisesti seurannut – nojaa siihen tosiasiaan, että iskut Venäjän öljysektoriin toimivat.Venäjän jalostuskapasiteetista on tuhottu tai halvaannutettu merkittävä osa, mikä leikkaa suoraan Moskovan sotakassan tuloja ja vaikeuttaa rintaman huoltoa.
- Oma suorituskyky riittää: Ukraina ei ole enää riippuvainen Yhdysvaltain ohjuksista syvälle Venäjälle ulottuvissa iskuissa. Omat pitkän kantaman dronet ja omatekoiset ohjusratkaisut yltävät jo yli 1 500 kilometrin päähän rintamasta, joten operatiivista tarvetta Yhdysvaltain luvalle ei näiden iskujen osalta ole.
- Strateginen vipuvarsi: Mitä heikompi Venäjän talous ja polttoainekatse on, sitä heikompi se on myös neuvottelupöydässä. Jos Ukraina lopettaisi iskut, se luopuisi ainoasta tehokkaasta asymmetrisestä vaikuttamiskeinostaan ilman mitään takuita siitä, että Trump tarjoaisi tilalle pitävää turvallisuussopimusta.
- Vastavaatimusten esittäminen:Kiova voi argumentoida länsiliittolaisille (erityisesti Euroopalle), että Trumpin dieseldiili päästää Putinin liian vähällä. Jos Yhdysvallat ei toimita raskasta hyökkäysasetetta, Ukrainalla on oikeus puolustautua leikkaamalla hyökkääjän resursseja omin keinoin.
Kumpaa polkua kannattaa seurata?
Ukrainan näkökulmasta venäläisen öljysektorin määrätietoinen kurittaminen on edelleen huomattavasti rationaalisempi valinta. Trumpin vaatimuksiin taipuminen ilman pitäviä, kirjallisia turvatakuita jättäisi Ukrainan haavoittuvaiseen asemaan, jossa se menettäisi ainoan toimivan keinonsa heikentää Venäjän sotakonetta.
Vaikka suhteiden viileneminen Washingtoniin on todellinen uhka, Kiovan kannattaa hyödyntää omaa teknologista riippumattomuuttaan ja vaatia vastineeksi Euroopan vahvempaa tukea sekä Yhdysvalloilta konkreettisia suorituksia (kuten ilmapuolustusta), mikäli öljy-yhteyksien rauhoittamista halutaan edes harkita.
Iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat nousseet keskeiseksi kiistakapulaksi Washingtonin ja Kiovan välisessä politiikassa. Trump calls for Ukraine to replace Zelensky after Putin diesel deal
Dieselkuvio perustuu siihen, että USAssa tavarat kuljeteaan kumipyörillä ja dieselillä kuluttajille, joten polttoaineen hinta on tärkeä komponetti kuluttajahinnoissa. Ja Trumpin on pakko yrittää voittaa välivaalit pitääkseen kätensä vapaina kongressin ja senaatin häirinnästä.
