18.3. lisätty PDF pelieorian mukaan järjestetystä kentästä.
21.3. korjattu versio kentästä. Kentässä oli virheellinen sodan osapuoli.
Kekkoslovakian Kolkkapojat Keijo Korhonen ja Paavo Väyrynen ovat avanneet sanaisia arkkujaan, vähintäänkin “vanhat pelokkaat miehet” moodissa, mutta ehkäpä enemmänkin “Koska Kremlistä meitä käsketään” asetuksissa. Itselläni ainakin herätti kysymyksiä MITEN Johan Backman, Venäjän ulkomaantiedustelua edustava agentti, voi tietää ENNEN Paavo Väyrysen ulostuloa Väyrysen puoluekaavailuista? Onko Paavon puhelinta kuunneltu/postia tutkittu? Paljon mahdollista, mutta olisi enemmänkin kuin alokasmaista mennä möläyttämään asia julki. Onko hankkeelle haettu ja saatu Kremlin Valtaherran tuki? Aivan varmasti on. Paavolle ei ole ennenkään tehnyt tiukkaa pettää maataan, saadakseen henkilökohtaista hyvää.
Tärkeintä tässä tietenkin on Putin pelaama “Suuri peli” EUta ja USAta vastaan.Keskusteluun ovat osallistuneet myös Tauno O. Mehtälä Vastavalkeassa ja SDPn Feldt-Ranta Demokraatissa kyseenalaistamalla Suomen liikkumatilaa asiassa. Valioliigan Turpokorkkaristi Rysky Riiheläinen kirjoitti blokissaan aiheesta. On helppo ymmärtää, että joku vastustaa sotaa, mutta on kokonaan toinen asia “kusta omaan telttaan” että saa edistää jonkun muun asiaa. Se on moraalitonta. Suomen Wanhan Wäen kenraalitkin ymmärtävät “liian hyvin” Neuvosto-Li.. Venäjän turvallisuusintressejä. Ikäänkuin samalla antaen ymmärtää, että NATOlla tai Suomella ei “legitiimejä turvallisuusintressejä” olekaan.
Tässä kirjoituksessa todistan RANDin sotapelin skenaarion pohjalta sen, että Suomen ja Ruotsin on TÄYSIN MAHDOTONTA pysyttäytyä pelissä pelattavana olevan kaltaisessa sekaanriossa sodan ulkopuolelle. Lähtökohtana siis NATOn yritys pelastaa Balttian maat miehitykseltä.
NATOn on oman olemassaolonsa, tai ainakin “kredibiliteettinsä”, takia pakko tukea Baltian maiden puolustustaistelua. Se on NATOlle sikäli eksistentialistinen kysymys, että jos Baltiaa ei, sen huonosta strategisesta asemasta huolimatta, yritetä puolustaa, asettaa se koko yhteisön antamat turvatakuut kyseenalaisiksi. 
RANDin näkemyksen mukaan NATO sijoittaisi huomattavat ilmavoimat Tukholan-Etelä-Ruotsin sekä osin Tanskan Bornholmin alueille. Myös puolaan sijoitettaisiin ilmavoimaa, mutta se jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tukholman ympäristössä on tässä skenaariossa “noin neljä” laivuetta F-15E jaC koneita, A-10 tulitukikoneita ja näämmä myös uusimpia F-22 häivehävittäjiä. F-15En “combat radius”, eli matka, jonka sisällä se pystyy osallistumaat jotensakin tehollisesti taisteluihin on 1200km, joten se pystyy tukemaan taisteluja Baltiassa Tukholmasta hyvinkin kivuttomasti. F-22 pystyy myös juuri ja juuri tukemaan taisteluja Narvassa ja Etelä-Latviassa, mutta huomattavasti pienemmällä amrginaalilla kuin F-15 C/E mallit. Tällöin lisämatka muuttuu joko aseistukseksi tai ajaksi jota voidaan paikan päällä toimia.
Helpointa NATON on toimia suoraviivaisesti Itämeren yli viis veisaten Ahvenanmaan ilmatilasta Viroon ja siitä etelään päin kohti Latviaa. Kuten jokainen ymmärtää, haluaa Venäjä estää tämän toiminnan. Kaliningradiin sjoitetut S-300 tai S-400 patterit pystyvät 300-400km kantamallaan peittämään ison alueen Itämerta jonkinmoisella luotettavuudella, mutta kuitenkin Idästä Viipurin tienoilta toimivan, ja Kaliningradista toimivan ohjuspatterin väliin jää kuitenkin aukkoa. Kuitenkin Kaliningrad on pitkälti Puolasta toimivien NATOn taktisten ilmavoimien armoilla, ja mikään Kaliningradin alueella oleva ohjuspatteri ei tule kestämään taistelua kovin pitkään.
Venäjän täytyy siis estää NATOn toiminta Tukholman tienoilta Viroon ja Latviaan. Se onnistuu helpoiten kaappaamalla jo useasti, esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä, kuvaillulla tavalla saaria. Todennäköisesti Gotlanti ja Ahvenanmaan manner olisivat toiveissa ilmapuolustuksen suunnittelijoilla. Näiltä alueilta voitaisiin vaikuttaa NATON ilmavoimiin heti kun ne tulevat näkyviin meren päälle, tai aikaisemmin jo Ruotsin yläpuolella, jos ne näkyviin tulevat. Ahvenanmaalla puhutaan kovasti “demilitarisoinnista” mutta NL ja sen seuraajavaltio Venäjä ei ole koskaan tunnustanut tätä järjestelyä. Luisäksi demilitarisointi ei suosi puolustajaa vaan hyökkääjää.
Suomi olisi siis yhtäkkiä tilanteessa, jossa Ahvenanmaa on joko kaapattu, tai on olemassa akuutti uhka saarien kaappaamisesta. Suomi siis joutuu joko hyökkäämään saarille kaikkien aselajien yhteioperaatiossa suojellakseen puolueettomuuttaan, tai sitten puolustamaan niitä Venäjää vastaan suojellakseen puolueettomuuttaan. Vähintäänkin Ahvenanmaan väestö jää alttiiksi NATOn ja Venäjän käymille taisteluille saarten alueella. Voitte olla varmoja, että Kumpikin toimisi suurissa määrin saarten alueelle. Alueella käytäisiin ilmataisteluita, ja kaikkia lentokoneiden tukikohdiksi kelpaavia länttejä pommitettaisiin, tai muuten pehmitettäisiin jatkuvasti. Suomi joutuisi parhammillaankin taistelemaan molempia osapuolia vastaan suojellakseen saarten “demilitarisointia” tai ahvenanmaan asukkaita. Monta poikaa tulisi sinkkiarkuissa takaisin, joten minulle on vaikea perustella, miksi saarille ei ole sijoitettu joukkoja jo rauhan aikana.
Ahvenamaa ja Gotlanti pysyisivät tukemaan toistensa taistelua, ja saarilta toimivat it-yhtymät pystyisivät häiritsemään NATOn toimintaa Baltiassa. Hyvässä lykyssä, Venäläisten kannalta, Gotlanti jouduttaisiin valloittamaan heiltä pois, joko sitoisi ainakin Ruotsin resursseja, mutta saattaisi vaatia myös apua NATOlta.
Venäjä ei ole Neuvostoliitto, ja ei pysty yhtä laajoihin operaatioihin yhtä suurella voluumillä kuin aikaisemmin.(Ukrainan sodan päättymättömyys todistaa kykyjen puutteesta ja luopuminen Syyrian operaatiosta todistavat kestävyysvajeesta) Venäjäkään ei haluaisi laittaa joukkoja Suomeen sivustarintamalle, mutta varmaankin sotilaallista infraa ja liikenneyhteyksiä tuhottaisiin laajasti.
Polittisen maailman vasemmalta laidatlta tietenkin kouristuksenomaisesti toivotaan, ettätilanne selviäisi laittamalla silmät kiinni, istumalla käsien päällä ja laulamalla oikein kuuluvasti “Lenin-setä asuu Venäjällä”, mutta kannattaa muistaa Norjan kohtalo kahden suurvallan välissä. (Briteillä oli oma suunnitelma R 4) MOLEMMAT sodan osapuolet siis pyrkivät valloittamaan maan, tai ainakin tarpeelliset osat siitä. Saksalaiset olivat vain muutamaa tuntia aijemmin liikkeessä. JOS aikoo olla puoleeton TÄYTYY puolueettomuutta puolustaa äärimmäisen agressiivisesti ja kaikkia vastaan. Muuten pääsee vain katsomaan nykyaikaista suursotaa omalla maaperällään.
JOS Suomi päättäisi RAND skenaariossa liittyä Venäjän puolelle ja Kremlin etupiiriin lopullisesti, tuhottaisiin koko Suomen teollinen ja sotilaallinen infrastruktuuri hyvin laajasti, mutta todennäköisesti maataisteluilta itse mannermaalla vältyttäisiin.
Eli Taisteluihin on pakko osallistua, jotakuta vastaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kömmähdykset ovat maksaneet meille option suojata omaa puolueettomuuttamme. Valita voi enää vain puolensa. MOT.
Epämuodikkaita ajatuksia 