Olet varmaan kuullut joskus reservistä. Saatat jopa itsekin kuulua siihen, mutta nyt ajattelen ns aktiivi reserviläisiä. Niitä kavereita, jotka järjestävät kerhoihin toimintaa ja kaikenmaailman maanpuolustujuhlaa lähinnä veteraanien riemuksi. No niistä juhlista ja niiden tarpeellisuudesta voi olla pariakin mieltä, itseäni ne eivät haittaa, mutta eivät ole sitä, miksi olen joskus ressuhommiin mukaan lähtenyt.
No kuitenkin ongelma on se, että reserviläiset, siis ne joiden pitäisi eniten olla täynnä maanpuolustushenkeä ja tarmoa, alkavat äänestää jaloillaan, ei kiinnosta. Heistä alkaa tuntua siltä, että toiminnalta ollaan viemässä “säästämällä” kaikki mieli pois.
Aktiivireserviläisitä, siis niistä jotka kulkevat siellä maakuntakomppaniassa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa, alkaa tuntua että hommassa ei ole mieltä, koska varusteet ja kertausaika alkavat jäädä niin jälkeen siitä mitä sen pitäisi olla, että ei enää kannata. Näiden mielestä siis, jotka jotain asiasta tietävät.
Juuu, kapiainen sanoo, työnpuolesta, että riittävät ovat käytetyt ajat ja varusteet ovat huippuluokkaa, mutta valitettavasti reserviläisiä nyt ei vaan voi sumuttaa sillä että tätä sotavarustetta on hommattu valmiusprikaatien käyttöön esim 1000 kpl. NO entäs ne joukot joiden pitäisi suojata sen varsinaisen reservin perustamista. NOH, niille nyt ei ollutkaan mitään.
Olisiko oikeesti järkevää, jos ihan jokainen saisi ostaa 05 puvun itselleen ja vähentää sen verotuksessa? Ainakin armeija saisi omat kamppeensa halvemmalla, kun se saisi ostaa suurempia eriä. Ressut olisivat tyytyväisiä, kun olisi viimeisen muodin mukainen kuosi. Sama varmaan kannatta laajentaa muihinkin soveltuviin varusteisiin. Vaikka pimeännäkölaitteisiin.
Toinen sellainen valitettava asia on kantaväen suhtautuminen samaisiin aktiivisiin reserviläisiä. Tästä kirjoitti Ammattisotilas nimimerkki blokissaan: (Jos et ole jo käynyt, niin kannattaa käydä katsomassa)
Ensiksi esitetty kysymys, ja sitten blokistin vastaus.
LAINAUS ALKAA
Rehellisesti ja kaunistelemetta, onko vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta konkreettista hyötyä Puolustusvoimille tai maanpuolustukselle vai onko se PV:n tukema harrastus ja lähinnä PR-muoto? Onko toiminta tärkeämpää vapaaehtoisille kuin PV:lle? Millainen on näkemyksesi mukaan kollegojesi yleinen käsitys vaapaaehtoisista: nauttivatko he joukkona arvostusta vai pidetäänkö heitä yli-innokkaana riesana?
Tähän asti tärkeämpää vapaaehtoisille, harrastusta ja PR:ää. Minä ja tuntemani kollegat pitävät usein sinilippispäisiä kavereitä vähän kaheleina, ja vähintäänkin vaarallisina. Joudumme kuitenkin ehkä muuttamaan kantaamme, sillä aselain kiristyessä ampumaharrastus yhteiskunnassa vähenee ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on yksi keino millä PV:lle tärkeää ampumataitoa voitaisiin paremmin pitää reserviläisillä yllä.
JA Lainaus päättyy.
Ilmeisesti kyse on aika laajasta näkemyksestä PVssä, ikävä kyllä. Ymmärrän näkemyksen siltä kannalta, että en minäkään opetustyöstä, ja opetusta säätelevien ohjeiden tuntemattomuutta osoittavalta vanhemmalta viitsi kauaa höpöhöpöä kuunnella. Erona on se, että minä en saa, enkä kuvittele saavani, näitä vanhempia mukaan opetustapahtumaan, niinkuin ammattisotilaille ehkä käy.
Ehkä sellainen Kodukaitse/hemvernet/suojeluskunta tyyppinen ratkaisu olisi sittenkin parempi.