Postattuani edellesen vuodatuksen laivastosta, lueskelin asiasta hieman lisää. Asia näyttää olevan niin, että laivastoa ollaan tosiaankin kehittämässä myös avomerikykyyn. Suomi luopuu toisesta ohjusvene laivueesta ja miinalaivoista, ja rakentaa tilalle ilmeisesti kuusi MTA 2020 laivaa.
Mikä tässä on mielenkiintoista on se, että suomi kehittää KO paatit yhdessä Saksan ja USAn merivoimien kanssa. Mallia haetaan ilmeisesti Tanskasta, Saksan MEKO sarjan laivoista sekä Hollannissa suunnitelluista SIGMA laivoista. Yhteistä näille laivoille on modulaarisuus, eli monikäyttöisyys.
Mennään ensin Tanskaan. Tanskalaiset, legoista innostuneina, kehittivä StanFlex konseptin merivoimilleen. Aluksissa on standardikokoisia: 3m pitkiä, 3,5m leveitä ja 2,5 m korkeita paikkoja, joissa on virrantulolle, datalle, lämmölle, vedelle ja ilmalle on standardit liitäntäpaikat. Aseet tulevat ylläripylläri katolle. Stanflex modulit voidaan nostaa paikoilleen 15t nosturilla noin puolessa tunnissa. Moduulit on helppo modernisoida ja korjata maalla mikä säästää, ja ne voivat olla käytössä kun itse alus on huollossa, ja alus olla merellä kun modulit ovat huollossa. Taistelunjohdossa on myös stadardipaikat kulloisenkin modulin ohjauskonsolille. Joten uudelleenkonfiguroiminenkin tapahtuu tunneissa. Ja mikäs oli tietenkin johtava ajatus: SÄÄSTÄÄ.
Tällä StanFlex systeemillä aluksen suunnittelukulut putoavat noin puoleen vastaavasta perinteisestä paatista. Sensorit ovat edelleen pääsääntöisesti rakennettu kiinteästi laivaan, poikkeuksena ELINT/SIGINT modulit. Samoin omasuojajärjestelmät ont asennettu kiinteästi. Olemassa on erilaisia ohjus (sekä ITO, että merimaali), tykki ja torpedomoduleita, siis kaikkea jota laiva saattaisi tarvita. Tuommoisille suomalaisen ohjusveneen kokoiselle, noin 300t alukselle, näitä StanFlex “ammeita” on laitettu yksi eteen ja kolme taakse, tuommoiselle 80m korvetille on viitisen kappaletta, ja isoille fregateille siinä noin 120m luokassa sopisi noin kuusi ammetta. Otetaan siis carlsberkit tanskalaisille.
Saksassa on Blohm und Voss:in telakoilla rakennettu MEKO tuotemerkin alla laivoja jo hyvä tovi. Tuo MEKO tulee sanoista Mehrzweck-Kombination, eli monikäyttö-yhdistelmä. Ajatuksena tässäkin modulaarisuus. Saman kokoluokan laivat voivat käyttää erilaisia aseistus ja sensorivaihtoehtoja. Kokoluokkia näissä laivoissa on noin 90m pituudesta ylöpäin aina 150m luokkaan asti, leveyden ja tonniston tottakai kasvaessa samaan aikaan. Eli voidaan ottaa Octoberin kunniaksi myös saksalaisille pienet.
Hollannissa taas on keksitty Ship Integrated Geometrical Modularity Approach eli laivan integroitu geometrinen modulaarisuus lähestymistapa. SIGMA lyhyesti. Sigmassa ilmoitetaan laivan pituus metreissä ja leveys, joka kertoo sitten tämän alustan koon. esim SIGMA 9313 rungonpituus 93metriä ja leveys 13m. Vielä hollantilaisille pienet, niin päästään asiaan.
No mitä tämä tarkoittaa sitten MTA 2020 kannalta? Mitkä ovat vaatimukset?
1) aluksen pitää pystyä SAATTAMAAN kauppamerenkulkua.
3) aluksen pitää pystyä merisotatoimiin
2) Avustaa KV operaatioissa
3) Pystyä toimimaan koululaivana
5) muut vaatimukset
Matka Tanskan salmille on alle 500 meripeninkulmaa, joten edestakaiseen matkaan riittäisi siis 1000 meripeninkulman käyttömatka. KV operaatiot taas vaativat noin 4000 meripeninkulman kantamaa, se näyttää olevan jonkinmoinen alan standardi, alusluokasta ja koosta riippumatta. Pohjanmaalla kantama oli 3500 mpk. Suomalaisen kauppa merenkulun suojaamisen kannalta tuollainen kantama on liioiteltua, ellei sitten olla suojaamassa aika pitkälle Atlantille saakka. Suojaamisen kannalta kantamaa tarvitsee olla noin 1500-2000 mpkn verran, koska suojatessa joudutaan liikehtimään paljon, ja suurilla nopeuksilla. Tietenkin muut tähän vaikuttavat seikat ovat miehistön koko, kuinka pitkä aika merellä aiotaan olla, sekä makeanveden määrä joka silloin otetaan mukaan. Oikeastaan aiottu kantama, ja miehistön määrä osoittaa sen kuinka paljon makeaavettä ja ruokaa täytyy olla mukana.
Aseistuksen määrää sitten tehtävä: JOs tehtävä on oma ja saattueen ilmasuoja, täytyy olla paljon ilmatorjuntaohjuksia, mielellään sellaisia, jotka pystyvät aluesuojaukseen. MASS systeemit eivät nyt auta, pitää pystyä ampumaan alas merimaaliohjuksia, ja mahdollisesti rynnäköiviä koneita. Kahdeksan ohjusta ei riitä,
36 on aika hyvä alku, mutta mitä ylemmäs päästään niin sen parempi. Yhteen StanFlexiin menee 12 evolved sea sparrow ohjusta. Kuinka monta Denelin pojat saavat samaan tilaan on vielä näkemättä.
Seuraava ongelma: Jos ITO ohjuksia on maksimi määrä, niin silloin alus ei ole uhka sukellusveneille. Lisäksi siis saisi olla torpedot, ja syvyyskranaatinheittimet. Niin ja helikopteri, jos niitä sukellusveneitä on oikeasti tarkoitus jahdata. Nykytorpedolla on kuitenkin kantamaa noin 50km, eli ei niitä kauppalaivoja tarvitse aivan äärestä ampua. Jos se suojalaiva on siellä 50km päässä, niin silloin se ei suojaa niitä kauppalaivoja meritorjuntaohjuksilta. eli merilmavoimat napsivat aika helppoja tappoja. Helikopteri taas vaatii vähän isomman aluksen. Sigma 9813 kokoiseen korvettiin saa hangaarin ja laskeutumispaikan helikoperille. Toki samantapaisia UAV – helikoptereita on, mutta ne ovat niin pieneiä etttä ne eivät nykymuodossaan kanna aseita. Pääset siis katsomaan kuinka se torpedo lähtee, mutta mitään et voi tehdä. Niin ja ampuvat ne suklarit nykyään ohjuksiakin.
Isompi alus ei tietenkään uppoa yhtä helposti, joten se on hyvä meritaistelun kannalta. Ohjuvene kokoluokan alus ei kestä montaa osumaa, ilman että toiminta kärsii. Isompi alus kestää jo ihan kokonsakin puolesta enemmän kuritusta. Ollen toki samalla suurempi, ja helpompi maali. Mutta siksi on omasuoja, ja häiveominaisuudet. Näillä aluksillahan pitäisi pystyä miinoittamaankin. Mitenkähän tällaiset eri vaatimukset saadaan sopimaan samaan runkoon?
Veikkaan siis että: MTA 2020 on noin 100m pitkä ja noin 13m leveä korvetin ja fregatin kokoluokan välille sijoittuva tyyppi. Luokassa on todennäköisesti hangaari ja helikopteri, ja se voidaan aseistaa StanFlex tyyppisesti ilmatorjunta, sukellusvenetrjunta tai alustorjunta konfiguraatioihin, Aseistuksena tulee olemaan ITO 2004 Umkhonto, joko nykyisessä muodossan tai extended range versiona. Meriohjuksena jatkaa RBS 85. Samoin tykkinä tulee edelleen olemaan 57mm Bofors. Modulaarisena tai muuten. CIWS systeemi tulee todennäköisesti omasuojaan mukaan MASS omasuojasysteemin tueksi. Torpedot palaavat merivoimien arsenaaliin ainakin helikopteriaseina. KV tehtävät saattavat vaatia lisämiehistötilaa, jota saadaan atrpeen vaatiessa hangaarikannelle. Sensorisysteemit tulevat olemaan samantyyppiset kuin esimerkiksi Hamina ohjusveneissä.
Pingback: Laivasto osa II | Epämuodikkaita ajatuksia