Unelmien SA-int, eli maanpuolustus 2025 osa 3/3

Eli millaiseksi siis armeijan pitäisi muuttua seuraavassa kymmenessä vuodessa?

Tapahtumien todennäköisyyden ja vakavuuden arviointia

Tapahtumien todennäköisyyden ja vakavuuden arviointia

Tuossa yllä on hieman exelsheettiä siitä, millaisesta todennäköisyys-vakavuus kentästä minusta puhutaan maanpuolustuksessa. Samoin kuin palovakuutuksessa, pahin mahdollisuus on se, että kaikki menee ja sen mukaan vakuuttaudutaan. Eli se taso on se mille armeija mitoitetaan. Muut “pikkukriisit” ovat hoidettavissa sitten pois.

Samalla pitäisi pitää huolta siitä, että ei käy niinkuin muinaisen NL:n KAIKKI fyffet meni tavalla tai toisella sotilaskompleksin ylläpitoon ja ennenpitkää homma kaatui omaan painoonsa. Samoin USA on nyt aikalailla muniaan myöten kiinnitetty ja korviaan myöten veloissa, ja jatkaa porskutustaan pitkälti lainoittajien armosta. Riittämättömillä panoksilla maanpuolustukseen pääsee vain osallitumaan jommankumman puolen sotaponnistuksiin rahoittajan ja tuottajan ominaisuudessa, mikä sekään ei ole oikein älykästä toimintaa. Tästä käynevät esimerkkeinä Tanska, Norja sekä Islanti pohjoismaista toisen maailmansodan vuosilta ja Balttiasta kaikki Balttian maat. Puola taas sopii esimerkistä siinä kuinka huono juttu on, jos liittolaiset ovat kaukana ja viholliset molemmin puolin lähellä.

Ilmavoimat

Suomen ilmavoimat ovat liian pienet. Siitä ei päästä mihinkään. Jotakin etuja saadaan siitä, että vihollinen joutuu tulemaan kohti sisälinjoja, joka lisää koneiden painoa polttoaineen ominaisuudessa, ja auttaa vastaavasti samassa suhteessa suomalaisia. Lentoajat oat toiminta-alueelle suomalaisilla lyhyemmät ja siksi vähemmillä koneilla voidaan lentää suhteessa enemmän suorituksia päivässä.

Mutta 60 taistelukonetta EI OLE mikään kymmenestä käskystä napattu “lopullinen totuus” tai edes insinööritieteiden käsikirjasta napattu “oikea mitoitus tähän kohtaan”. 60 konetta on Toveri Stalin ajatus siitä määrästä koneita, että voidaan sanoa että ilmavoimat on, mutta jotka ovat niin pienet, että niillä on helppo pyyhkiä tarvittaessa pöytää. Lapin ilmatilassa on käyty pikkuisia ilmataisteluita kun jenkit kävivät katselemassa mitä Venäjällä puuhaillaan, ja saivat MiGejä peräänsä. Eli se puolueettomuuden valvonta ei ole oikein onnistunut 50- ja 60-luvuilla.

Kylmän sodan vuosina Ruotsin ilmavoimat olivat sekä laadullisesti että määrällisesti maailman neljänneksi vahvimmat. Nykyäänkin ilmavoimilla on 130 ensilinjan hävittäjää. “Ylimääräiset” koneet varastoidaan, niin että tarpeen vaatiessa on vielä mistä ottaa. Venäläisten mennä pääsiäisen ydinhyökkäysharjoittelun ja muun profiilinnoston jälkeen en oikein usko, että svedut pienentävät ilmavoimansa 100 hävittäjään niinkuin aiottiin.

Jos Ruotsin kokoa, ja väestömäärää pitää jonkinlaisena osviittana, niin tuo noin 100 konetta olisi melko oikea mitoitus Suomen ilmavoimille. F-18 C/D mallia ei enää valmisteta, joten lienisi luonnollista katsoa muita, länsimaisia koneita kaveriksi. Todennäköisesti hyvä kaveri Horneteille, jotka ovat enemmän rynnäkköhävittäjiä kuin ilmaherruuskoneita, olisi Eurofighter Typhoon. Samat ohjukset kävisivät, ja molemille on yhteneväiset maalaitteet, koska NATO yhteensopivuus. Näitä ilmaherruushävittäjiä tulisi siis ostettavaksi se noin 40 konetta, joilloin ilmavoimiin tulisi tietenkin myös roolijakoa. Typhoonit suojaa kauempaa ja Hornetit toimivat lähempänä. Rynnäkköaseitahan Hornetteihin on osteltu, ja ilmasta-maahan ohjukset eivät ainakaan liikehtimiskykyä ja kinematiikkaa koneessa paranna, joten ei ilmeisesti ajateltu, että honeteilla koko ajan ilmataisteluja käydään. Kaukovaikutuskyky on tärkeä osa ilmavoimaa, eli olen hankinnoista samaa mieltä, mutta parempi pitää roolit selvillä mitä tekee ja mitä yrittää saavuttaa.

Kansainvälisiin operaatioihin kannattaa mennä, jos niissä saa taistelukokemusta. Se on ainoa asia mitä ei saa kotimaasta, onneksi. 5 laivueen ilmavoimat mahdollistaisivat myös kierrätystä kv-operaatioissa, niin että kokemusta saataisiin laajemmalla rintamalla. Kaikenkaikkiaan tuo noin 100 konetta toisi paremmat mahdollisuudet toimia koko Suomessa varsinkin sota-aikoina. Asiaa voi suhteuttaa sillä, että Suomen pinta-ala on se noin 337 000 km^2 yhden hornetin AMRAAMien kanssa peittämä ala on 105km^2*pii eli 34 646km^2. Eli leikisti, jos ilmavoimilla olisi 10 hornettia ilmassa, riittäisi ohjusten peitto koko maan alueelle. NOH tilanne ei ole tietenkään ihan näin hyvä. Raytheonin ilmoittama 105km kantama AMRAAM C mallille olettaa että päästään jytkäisemään pahaa-aavistamatonta hiljempaa ja matalammalla lentävää lentsikkaa suoraan pleksiin maksimikantamalta. Aikuisten oikeasti näin ei tapahdu: koneet liikehtivät, ja yrittävät pysyä hengissä. Itse asiassa yli näkömatkoilla AMRAAM ohjuksen osumatodennäköisyys on noin 50%.

Lisäksi koneet eivät toimi yksin vaan pareina, joten tälläkin periaatteella koneita pitäisi olla 20. Koskapa koneet eivät ilmataisteluvarustuksessakaan ole tuntitolkulla ilmassa tarvitaan vaihtokoneita. Yksi kone pystyy NATO ohjeen mukaan lentämään 5 tehtävää päivässä, joten itseasiassa, nuo noin 100 konetta riittäisivät valtion alueen ilmapuolustukseen noin suurinpiirtein koko ajaksi. Mutta huomattavaa on että silloin kaikki mitä tehdään olisi pillurallin ajoa ilmatilassa. Todellinen tarve saattaisi siis olla suurempi kuin tuo 100 konetta.

Kylmän sodan huippuvuosina Ruotsalaisilla oli sentää Drakeneita varastossa suomalaisillekin. Ne olisi sitten noudettu Suomeen käyttöön kun iso pilli puhaltaisi. Tämä oli mahdollista, koska sama kone oli käytössä. Nykyään pitäisi kouluttaa uudelle koneelle.

Sinänsä minusta Venäjältä löytyisi loistavia ilmaherruusmasiinoita, joissa olisi Länsimaisia paremmat ohjukset, mutta liennytys ei ole niin pitkällä, että Hornetista voisi R-77 ohjuksen ampua. Kantama tällä NATO kielessä AA-12 Adder nimellä kulkevalla ohjuksella on todennäköisesti hieman pienempi, mutta hakupäävalikoima on suurempi. Tämä hakupäämäärä vaikeuttaa puolustavan koneen vastatoimia siellä vastaanottavassa päässä. Samlla ohjuksella voi olla erilaisia lämpö tai tutkahakuisia päitä loppuliikehdintää varten.

Merivoimat

Suomi on Euroopan kannalta saari. Jotain varmaan voidaan ajatella kuljetettavaksi Tanskan ja Ruotsin läpi Suomeen, mutta kyllä taraa mieluummin tuodaan maahan laivoilla, kuin kuormureilla tai edes junilla. Tämä tarkoittaa, että täytyy valmistautua suojaamaan meriliikennettä Itämerellä Tanskan salmilta Suomeen saakka. En usko, että ruotsalaiset hyvää hyvyyttään suojaisivat Suomen kauppalaivoja, siinä oli jo aivan liikaa ongelmia jatkosodankin aikana, vaan suomalaiset joutuisivat itse kantamaan pitkälle vastuun suojaamisesta merellä.

Pitäisi siis ajatella, että kaukana Itämerellä on kuutisen alusta suojaamassa saattuetta(4 SuTo ja 2 ITo). Ja kotimaan Etelärannikkoa suojelee toiset kuusi, meritaisteluvarustuksessa. Eli laivoja pitäisi olla muutamia lisää. Tarkoitan nimenomaan taisteluyksiköitä. Lisäksi laivasto tarvitsee omat helikopterinsa, jos se aikoo torjua sukellusveneitä tehokkaasti. Ei ole oikein tehokasta saattotoimintaa, jos suklari päästetään upottamaan laivat kauempaa kuin itse voidaan mokomaa paattia edes havaita.

Sukellusveneet VOISIVAT olla lisä Suomen Merivoimiin, mutta ainakaan ihan Suomen rannikoilla niistä ei ole paljon iloa. Kauempana Itämerellä enemmän. Lisäksi Suomelle suunnitellun aluksen pitäisi olla todellakin enemmän tuota “vene” luokkaa, kuin “laiva” luokkaa. Meret Suomen rannikolla eivät ole kovin syviä, joten ei oikein auttaisi sukelluslaivaston hengissäpysymistä, jos tukikohdasta pitäisi siirtyä pinta-ajossa 50km syvemmille vesille. Siis mieluummin noin 50m pitkiä kuin 70m pitkiä aluksia. ja syväykseltään myös pieniä. niin että sukeltaminen ja piilossa pysyminen onnistuu vähän vähemmissäkin vesissä.

Miinanraivaus ja miinoituskyky vaikuttaa minusta olevan riittävällä tasolla.

Maavoimat

Mitä enemmän olen asiaa miettinyt sitä enemmän minusta alkaa vaikuttaa järkevältä malli, jossa asevelvollisuus on edelleen käytössä, ja reservi koulutetaan niinkuin nytkin, mutta jossa olisi lisänä muutamia ammattilaimuodostelmia. Erikoisjoukkojen osalta tilannehan on jo nyt melkeimpä kuvatun kaltainen, mutta niin että konsepti laajennettaisiin myös laajemmin armeijaan.

Olen muualla tarjonnut 2 prikaatia ammattilaisia ja erikoisjoukkojen rykmenttiä, johon kuuluisivat sekä Sotilaspoliisitehtäviä hoitavat antiterroristijoukot, eli AnTEROt, että varsinaiset erikoisjoukot, siis taistelusukeltajat ja laskuvarjojääkärit. Ammattilaisia on helppo lähettää ulkomaille palvelukseen ja harjoituksiin ja saada näin hyötyjä yhteistyöstä.

Kaksi muuta prikaatia olisivat lähinnä mekanisoituja prikaateja, joita käytettäisiin esimerkiksi, rauhanturvatehtävissä ulkomailla ja kotimaassa hoitamassa nuorisotyöttömyyttä, ja parantamassa reservin laatua. Tässä olisi sekin hyvä puoli, että ei tarvitsisi pelätä niitä sinkkiarkkuja Lähi-Idästä tai Afrikasta, koska riskit olisivat tietenkin ammattilaisilla tiedossa ja hallussa. Rauhanturvaajiksi haluavien määrässähän on tapahtunut laskua, voisi siis olla hyvä voida pistää jannuja komennuksille kotimaasta.

Tämä nostaisi hieman armeijan hintaa, mutta imisi työttömiä nuoria pois kortistosta melkein 15 000 kappaletta, jolloin kustannukset eivät olisi niin suuret. Ammattilaiset vaatisivat tietenkin parempaa varustusta, mikä olisi heidän kannaltaan tietenkin täysin ymmärrettävää, jos kerran joutuu ainoansa pistämään peliin EUn puolesta Afrikan sodissa.

Strateginen ase

Uskon että Suomen strategiseksi aseeksi jää edelleen suuri reservi, joka halutessaan voi tehdä maasta perin ikävän kenelle tahansa viholliselle. Parempi kuitenkin olisi jokin asejärjestelmä: likainen pommi tai ydinase. Suomi on kyllä jo maalitettu molempien supervaltojen toimesta, joten sillä että hommaamme oman aseen emme menetä mitään, mutta saisimme immuniteettiä painostukselle ja hyökkäyksiltä. Asiasta kannattaa käysä lukemassa hieman The Ulkopolitistista kohdasta”Mitä jos Suomella olisi ydinaseita?”

Toinen strateginen ongelma Suomella on miten vaikuttaa esim Pohjois-Itämerelle parkkeerattuun tukialusryhmään, tai miten toimia vihamielisten ilmatorjuntajäerjestelmien kanssa, jotka peittävät melkein koko Suomen alueen. Tutkaan ohjautuvia ohjuksia, ja ElSO taistelukoneita Suomessa ei ole…

Advertisements

About epamuodikkaitaajatuksia

Reilu nelikymppinen jannu, joka on huolissaan siitä miten maanpuolustus ja turvallisuus makaa Lapissa, Suomessa ja Euroopassa. Harrastuksina Amerikkalainen jalkapallo, ja SRA ammunta. A guy about 45, who has a "thang" for military current issues, defense and shooting. Not to forget American football.
This entry was posted in ammattiarmeija, armeija, Armeija 2020, Laivasto, merivoimat, puolustusvoimauudistus and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

One Response to Unelmien SA-int, eli maanpuolustus 2025 osa 3/3

  1. Pingback: Informaatio- ja disinformaatio, puolueellisuus ja puolueettomuus, sota ja rauha. | Epämuodikkaita ajatuksia

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s