Muistan nuormamiehenä lentäneeni monta missiota microprosen f-19 stealth fighterillä, joka tuntui silloisesta sotanörtistä uskomattoman etevältä ja hienolta sotakoneelta. Sitähän ei saanut ala millään, ja se teki kaiken ja risat. Ampui ilma- ja maamaalit, ja kukaan ei voinut sille mitään. NOH totuushan oli aikalailla toisenlainen

Häiveominaisuus ei tietenkään ole puijausta, mutta nykytietämyksen valossa se vain riippuu voimakkaasti tutkan aallonpituudesta. Tähän aallonpituuteen ja lentokoneen kokoon ei voi muotoilulla paljonkaan vaikuttaa, vaan pitkät aallot eivät heijastu koneen pinnasta haluttuun suuntaan, vaan heijastuvat takaisin yleensä koneen rakenteista. Samoin multistaattiset, eli monikeskiöiset tutkat, Amerikaksi multistatic, pystyvät kokoamaan tiedot useasmmasta vastaanottimesta ja rakentamaan niistä kokonaiskuvan. Jos meidän “f-19” koneemme lentää suoraan kohti pahiksen tutkaa, ja säteet heijastuvat nokasta sivuille, lähettävä tutka ei välttämättä havaitse “F-19” konetta, mutta viereinen tuka havaitsee, koska nokka heijasti tutkan radioaallot sopivasti tutkaa kohti. analogiana voisi puhua “tutkaverkosta” jossa on usemapia säteilijöitä, ja vilä useampia vastaanottimia. Säteilijä on se “halpa” osa, Jonkinmoiset osat säteilijän valmistamiseen saat vanhasta mikroaaltouunista, ja vastaanottaja kallis, se sisältää valtavan määrän komponentteja, ja niihin liittyvää elektroniikkaa. Etuna tästä on, että tutkatuhooja, eli HARM ohjukset voivat kyllä tuhota säteilijöitä, joita on helppo tehdä lisää, mutta eivät tiedä mitään varsinaisista vastaanottimista, ne ovat passiivisia, ja siksi erittäin vaikeita löytää ja siten tuhota.
Ranskalaiset, matematiikan hallitsevina, ovat suunnitelleet tällaisen systeemin. Se käyttää säteilijöinä ihan tavallisia FM-radioasemia. Myös GSM asemiin pohjautuva systeemi on briteillä jo olemassa.

Eli ei ole aivan niin helppoa kuin oli vuonna 85.

Ilmassa tutka ei enää ole tärkein sensori vaan sen rinnalla on tehnyt renesannssi IRST, eli infrapuna anturi. Koska sensorit ovat kehittyneet huomattavasti sitten vaikka 70-luvun, pystytään häivekoneet havaitsemaan hyvinkin luotettavasti infrapunajälkensä perusteella. Eurofighterin PIRATE havaitsee hävittäjänkokoisen maalin 90km päästä, siis prosyyrin mukaan. NO tämähän on hyvä, koska häivekoneissa lämpöä kehittyy ilman kitkan vaikutuksesta siiven ja rungon etuosiin, ja tietenkin takaa loistaa iso kynttilä, jos sieltä pääsee kurkistamaan (jopa niin, että PIRATE lupaa 140km havaintoetäisyyttä). Tässä vaiheessa etu on siirtynyt sille jolla on parempikantamaiset ohjukset, eli juuri tällähetkellä venäläisille. Tuleviasuudessa länsi-Euroopasta, jos aikataulu pitää niin vuonna 2015, tulee Meteor ohjus, jonka kantama on jo noin 200km. Tämä ohjus on jo integroitu Gripeniin. Suomen kannattanee seurata perässä, tai ilmavoimin Hornetit muuttuvat pelkiksi kalliiksi maalitauluiksi.

Toki Suomessakin on käytössä liteningpod sensorit, mutta se näyttää valmistajan prosyyrin mukaan olevan lähinnä ilmasta maahan toimintaan. Se kyllä havaitsee ilmakohteita, mutta ei, ilmeisesti, pysty tuottamaan tarvittavaa maalidataa ilmamaaleille. Tietenkin jos ajatellaan että meillä on tilanne, jossa meillä on muutama kone, ja joku havaitsee vihulaisen liteningillä, niin silloin kaveri voi laittaa tutkan päälle sopivassa paikkaa ja ampua, ja varsinainen havaitseva kone pystyy pysymään paremmin piilossa. Noin teoriassa, ja olettaen että on parempikantamaiset ohjukset.

Eli tämä edelleen alleviivaa tarvetta olla hankkimatta huona hävittäjää häiveominaisuuden takia, vaan hakea hyvinliikehtivää hävittäjää, jolla on hyvä sensoripaketti ja aselasti. F-35 ei siis edelleenkään ole Suomen valinta. Vaikka sillä on sama israelilaispodi, se ei edelleenkään liiku ja lennä juuri mitenkään. Niin F-35 ei myöskään lennä tarpeeksi, ts se on liian kauna maassa verrattuna siihen mitä se on ilmassa, joten konemäärä, ja sitäkautta taistelulentomäärä jäisi Suomessa, kuten myös USAssa liian pieneksi. Joten joku muu kone, vaikkapa seuraava Gripenin versio voisi olla se uusi kone Suomeen. Niitä saataisiin järkevä, yli sadan koneen, määräkin.
On haihattelua kuvitella, että Suomi tuhoaa talvisodan hengessä 62 oman koneen menetyksin yli 200 vihollisen konetta. NO omat tappiotha ovat korkeintaan se 64 konetta, mutta paljonko saadaan vihollista alas on toinen juttu.