Suomalaiset sukellusvenekaupoilla?

Tekniikka ja talous ilmoitteli, että Suomalaiset telakat voisivat, nopeastikin, rakentaa sukellusveneitä. VArmaan niinkin, mutta itse vähintään konsultoisin aika pitkään SAAB Kockumsin insinöörejä aiheesta. Tietenkin Suomessa ON ENNENKIN rakennettu sukellusveneitä, mutta siitä on aika kauan aikaa. Silloin mukavat sakasaliset insinöörit suunnittelivat sukellusveneet Hollannissa, ja antoivat Suomalaisten rakentaa niitä, laittaen itse miehet mukaan tutkimaan kuinka yvin tai huonosti tehdyt ratkaisut toimivat. Aiheesta on julkaistu kirja joskus 80-luvulla, nimeltään muistaakseni “Sukellusvenesotaa Itämerellä”. Lukaiskaa jos aihe enepi kiinostaa.

Sinänsä sukellusveneiden rakentaminen olisi kannatettava ajatus, sekä työllisyys- että maanpuolustusmittareilla. En muutenkaan oikein ymmärrä, miksi ei kriisin alkaessa, jos kerran telakoilla meni huonosti, aikaistettu hankintoja ja tehty MTA 2020 tilalta vaikkapa MTA 2015. Näin ruukataan sivistysmaissa tehdä. Laitetaan vielä kaikenlaisia “isänmaan etu ja kansallinen turvallisuus” klausuuleja tarjoukseen, niin että ulkomaanelävät ei pääse hääräilemään ja hoidetaan taalat kotiin.

Edellisen kerran tästä sukellusvene hankinnasta keskusteltiin 90-luvulla ja todettiin, että sukellusveneet eivät ole hyviä Suomelle. NO tämä, ehkä, pitää paikkaansa, rannikon puolustamisessa, mutta jos ajatellaan tätä laivaston kauppalaivojen saattotehtävää, niin se ei tule onnistumaan ilman sukellusveneitä. TAI no onnistuu, mutta ei yhtä hyvin. Silloin tulevasta MTA 2020 sarjasta laivat pitää tehdä niin suuriksi, että SuTo hekot pystyvät operoimaan laivalta. Eli kyseessä alkaisi olla semmoiset 95-105 metriset fregatit. 70-80m korveteilläkin voi toki HeKoja olla, mutta hangaaria kopterille ei tahdo saada mahtumaan mukaan. Tämä rajoittaa luonnollisesti helikopterin käyttökelpoisuutta SuTo geimeissä.

Suomi-veneen pitäisi olla kohtuullisen pieni AIPllä, tai kotoisammin stirling moottoreilla, varustettu vene. Jos nyt halutaan suhteuttaa kokoon niin samankokoinen kuin Vesikko, 40m pitkä, leveys 4m korkeus 8m ja syväys siinä 3,5m kohdilla. Vesikko oli juuri edellämainittua hollantilaista koekantaa, ja oli esimalli saksalaisten tyyppi II veneille. Testisyvyys oli 150m. Jos ajattelemme nykyistä toimintaympäristöä, niin laittaisin toimintasyvyyden kuitenkin 250m asti, niin että Ahvenanmaan haudassakin toiminta onnistuu. Suhteena ruotsalaisten Gotland on 60m pitkä ja 6 leveä. Syväystä Gotlanneilla on 5,6m. Venäläiset karahtivat Karlskronan lähellä kiville saksalaiseen XXI veneeseen perustuvalla Whisky veneellä. Tällä oli pituuttakin jo 76m ja se oli tarkoitettu valtamerille, joten sukellusveneen saksalainen suunnittelija ihmetteli aivopierua, joka aiheutti “whisky on the rocks” tapauksen 1981 lokakuussa.

Tyyppi II veneillä oli torpedoputkia oli 533mm väljyisiä kolme eteen ja yksi taakse. Torpedoja kyytissä oli 5. Nykyään on myös 40cm kevyttorpedoja nimenomaan sukellusvenejahtiin, mutta isoilla putkilla voidaan tehdä muutakin jännää, muunmuassa ampua risteilyohjuksia tai laittaa sukeltajia veteen. Miinojakin mukaan sai parikymmentä. Isommat torpedot ovat tietenkin hyödyllisiä pintamaaleja vastaan, jo ihan isomman paukkunasa takia. Akkutekniikka on kehittynyt, niin että uskon, että torpedomäärää voisi vähän kasvattaa. Saksalaiset pitivät juuri torpedomäärää Tyyppe II heikkoutena. Jos Vesikko II optimoisi hävittäjäsukellusveneeksi, niin voisi laittaa enemmän 400mm putkia ja vaikka vain kaksi 533mm putkea. Miinoja voisi silti laittaa mukaan saman 20 kpl.

Nyky IT-laitteilla ja hydrodynamiikan tuntemuksella tuohon kokoluokkaan saisi rakennettua iskukykyisen veneen, ainakin jos ei ala haaveilla 90 vrkn risteilyistä. Akkutekniikka ja tosiaan tuo striling moottori tekisi näin pienestä veneestä hyvin huomaamattoman Itämeren “ruskeille-” ja “vihreillevesille”. En usko että suomalaisilla kauheita haluja olisi Atlantille upotussotaa käymään. Suhteellisen pieni syväys mahdollistaisi tukikohdasta pois hiipimisen useampaa reittiä pitkin, mikä vaikeuttaisi torjujien yhtälöä. Miehistöä oli aikoinaan parikymmentä hemmoa, mutta luulisin että automatisoinnilla päästäisiin noin kahteen kolmasosaan tästä.

Tänäpäivänä sukellusveneille on hyvin tärkeää joustavuus kun räjähdys tapahtuu “sikarin” sivulla tai päällä. Rungon pitää antaa kohtuullisen paljon joustoa, niin etteivät saumat ratkea ja johda koko veneen tuhoutumiseen. Vesikossa ei osastointia ollut, mutta sen voisi vesikko kakkoseen tietenkin rakentaa. CAD systeemillä ja ruotsalaisella konsultoinnilla se varmaan onnistuisi. Pelkkä paksu rauta ei oikein auta, vaan se kyllä painuu kasaan ja muuttaa muotoaan, jolloin joku ratkeaa.

JOS Suomeen rakennetaan näillä parametreillä sukellusvene, niin haluan itselleni konsultoinnista ilmaiseen aiheeseen sopivan T-paidan kokoa XXL.

Saahan sitä joskus fundeerata.

Advertisements

About epamuodikkaitaajatuksia

Reilu nelikymppinen jannu, joka on huolissaan siitä miten maanpuolustus ja turvallisuus makaa Lapissa, Suomessa ja Euroopassa. Harrastuksina Amerikkalainen jalkapallo, ja SRA ammunta. A guy about 45, who has a "thang" for military current issues, defense and shooting. Not to forget American football.
This entry was posted in Epäselvää ajatustenlentoa, Laivasto, merivoimat, Sodanajan joukot, teknologia and tagged , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s