Lähdin tuossa autoillessani pohtimaan MILLAISTA saarta ja MISTÄ kahdesti punalippuinen Itämeren Laivasto ja Läntinen Sotilaspiiri voisivat haluta pohjoiselta Itämereltä. Tämä ajatus lähti liikkeelle Charly Salonius-Pasternakin maininnasta että tallainen kaappaus saattaisi olla tempaus, jossa Suomi nykytilanteessa joutuisi NATO-Venäjä konfliktiin mukaan. JOtain samatapaista kirjoittelin NATO kaappauksesta Ahvenanmaan mantereelle nimellä Tapaus Sininen. Pitääpä jatkaa sitäkin vihdoinkin. Tämä voisi sitten olla ajatusharjoituksena “Tapaus Punaiseen”
- Kokoa saarella pitäisi olla riittävästi kaukoilmatorjunta patteriston, ja lähi-ilmatorjunta patteriston sekä meritorjuntaohjuspatterin toiminnalle. Mieleen tulisi lähijärjestelmäksi Pantsir, joka on kuorma auto lavalla liikulteltava, eli siis ilmatyynyaluksella melko helposti rantaan tuotavissa. Pitemmän kantaman ohjuksena S-400 tai S-300 järjestelmä. Meritorjuntajärjestelmänä vaikkapa P-800 Oniks.
- Näitä sitten suojaamaan lisäksi ainakin kaksi komppanjaa, mieluummin pataljoona merijalkaväkeä.
- Saaren pitäisi olla kohtuullisen ulkoinen, että valvonta Itämeren suuntaan onnistuisi mahdollisimman helposti.
- Saari saisi mieluusti olla niin yksinäinen, että vastatoimet olisivat ainakin vaikeita, elleivät suorastaan mahdottomia Suomen tai Ruotsin puolelta.
Kaivoin sitten kotona Google earthin ja pari karttaohjelmaa esiin koneelta ja aloin katsella Itämeren saaria sillä silmällä.
- Gotska Sandön vaikuttaa lupaavalta. Pohjois Gotlannista matkaa saarelle on 38km, eli aivan puskista lähestyttävä saari ei ole. Kokoa on mukava 36 neliökilometria, ja pohja hiekkaa ja se on luonnotilassa, joten sinne saisi helposti maasteuttettua ja kaivettua isommankin pumpun. Vikana ainoastaan pitkä siirtymäaika Kaliningradista tai Pietarista. Tietenkin jos lähtee pääsiäisenä liikkeelle, niin Ruotsin ilmavoimat ehkä ovat snikkersiä syömässä, joten paikalle voi päästä aika helposti. Matkaa Viron rannikolle jotain 150-200 kilometriä, joten ohjusten kantama riittää mainiosti estämään liikkumista. Lisäksi se on joskus ollut Venäjän hallussa, joten jonkinmoinen revanssikin tulisi kyseeseen.
- Utö Suomalainen linnakesaari Turun saariston Eteläosassa. Kokoa kanssa aika mukavasti, lisäksi saaria on lähekkäin aika monta, joten väistöihinkin on jonkinverran tilaa. Lisäksi saaressa on asutusta, joka ainakin vaikeuttaa vastatoimia, ja helpottaa majoittumista saarelle. Tietenkin olemassaolevat linnakkeet saattavt myös houkuttaa kaappaammaan saaren.
- Noin 15 kilometria länteen Utöstä on Båtskär ja Huslandet sekä Östra Mörskär. Aika pieniä, mutta kuitenkin paiklata löytyy ainakin makeaa vettä. Samoin kohtuullisen kokoiset selät erottavat idän ja lännen puolelta saaret muista. Pohjoisesta saaria tulee lähemmäs.
- Lågskär Maarianhaminan eteläpuolella on jo pieni muutaman saaren kokoelma, jolla ei oikeastaan edes puuta kasva. Eli saattaisi olla liian pieni, ja ainakin talvellapaikalla olijoiden elämä olisi yhtä helvettiä.
Kokonaisedullisin kaapattava olisi ehkä Gotska Sandön, ja toisena Utö. Molempien huoltaminen saattasi tulla ongelmaksi, samoinkuin tukeminen sitten kun Suomi ja Ruotsi päättäisivät valloittaa alueensa takaisin. Ruotsalaisten olisi vaikeaa tukea ilmavoimilla Gotska Sandön takaisinvaltausta, ja riittävä pitkän matkan muita asejärjestelmiä heillä ei liiemmin ole. Ruotsin tykistö ei ARCHERilla aivan yllä saarelle asti (noin 35km kantamaa), joten aika rauhassa saataisiin saaressa olla. Ilmavoimat olisivat käytänössä koko ajan ITOn vaikutusalueella, joten Gripeneistä ei suunnatonta tukea olisi. Ainoa mahdollisuus saaren takaisin valtaamiseen lienisi saturaatiohyökkäys monelta suunnalta yhtä aikaa suoritettuna, ja toivoa, että jossakin päästäisiin rantaan asti ja sitten aloittamaan taisteluita itse saarella. PERIAATTEESSA paseilla ja veneillä pääsisi hyvässä kelissä ajamaan rantaan asti, mutta suosisiko hyvä keli muuten moista operaatiota?
Suomalaisille ongelma olisi helpompi. Kaikki saariryhmät saataisiin, ennen pitkää, tehokkaan tykistötulen alle, jolloin maihinnousuhyökkäys olisi paljon helpompi. Tietenkään Hornetitkaan eivät paljon voisi nokkiaan näyttää ITO vaaran takia, mutta jatkuva tykistötuli neutraloisi ennepitkää näistä aiheutuvan vaaran.
Olisiko Suomen/Ahvenanmaan alueella sittenkin paras maali Ahvenanmaan Manner maahanlaskudivisioonilla, ja merijalkaväellä vahvistettuna?