Tutkija Hiski Haukkala maalaili uhkakukuvia Helsingin sanomain jutussa viikonloppuna. Hän mainitsi Suomessa ajankohtaisena myös sisäisen turvallisuuden mittoittamisen sekä tuudistuvan tiedustelulainsäädännön maassamme. Hahmottelen tähän hieman MILLAINEN mitoitus suomessa pitäisi sisäisen turvallisuduen elimillä olla. Nythän on käynyt ilmiselväksi se että SUPO ei ole ollut tehtäviensä tasalla venäläisten toiminnasta Suomessa. Esimerkkinä heidän koulutusongelmansa ja “Airiston helmen” toiminta Sitten mennään vapaan ajattelun alueelle: Turvallisuusympäristöä ja yleensä ihmisten touhuilua määrää kaksi asiaa: Ihmismäärä ja tila. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on tapauksia, ja mitä enemmän on tilaa sitä enemmän tarvitaan valvojia. Kukaanhan ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Vaikka joitain kameravalvomoita tietenkin on, jossa voidaan seurata tapahtumia useammaltakin ruudulta, niin kyllä se ihminen on tasan siinä paikassa missä hän valvontaansa suorittaa. Sitten jos jonkun tarvitsee auttaa, niin kyllä jonkun on aina paikanpäälle mentävä. Matematiikka antaa jo ysiluokkalaiselle mahdollisuuden tehdä kahden muuttujan mukaan tapahtuvia arviointeja. Malleja voi tietenkin aina monimutkaistaa, ja antaa enemmän muuttujia, mutta periaatteeltaan on aivan sama montako muuttujaa on,kunhan vain yhtälöitä on tarpeeksi. Sisäisen, ja miksei ulkoisenkin turvallisuuden, yhtälöä määrää ihmismäärä ja avaruus. Ihmiset sikäli, että mitä enemmän meillä on populaatiota, sitä enemmän erilaisia sattumuksia sattuu. Tila sikäli, että se määrää kuinka kauan vaikkapa poliisilla kestää liikkua esimerkiksi Lapissa Kittilästä Hettaan, jos Hetassa on hätä. Karkeasti siis jos tilaa on niinkuin Siperiassa mutta ei ihmisiä, niin turvallisuutta ei tarvita, jos taas ihmisiä on niinkuin kiinassa ja tilaa niinkuin Ahvenanmaalla riittää suhteessa pienempikin poliisivoima tilanteen hanskaamiseen. eli kyseessä on optimointiongelma. Ja asiaan.. Jos nyt edelleen miettii esimerkiksi Supon henkilöstömäärää Suomessa, ja suomenkokoiseen alueeseen suomenkokoisella väestöllä, niin yhtälö näyttää tältä: Perus väestömäärän takia tuo 220 agenttia näyttää aika soppelilta: Saksassa noin 0,322 agenttia/10 000 ihmistä, Ranskassa 0,507 agenttia/10 000 ja Isossa Britanniassa 0,639. Tosin Saksassa on huomattavan suuri tiedustelupalvelu, joka tekee työtä myös kotimaassa, joten todellinen luku OLISI suurempi. Tanskan, about samankokoisen väestön PET on kooltaan 750 henkeä, eli kolme ja puolikertaa SuPo.

No jos nyt katsotaan miten EU alueella yleensä mitoitetaan henkilöstö, niin päästään seuraavanlaisiin sfääreihin: Laitan Saksan, Iso-Britannian ja Ranskan sisäisen turvallisuuden pumput antamaan omat suhdelukunsa sisäisen turvallisuuden mitoitukseen. Lasken Saksan sekä Ranskan että Ison-Britannian keskiarvon. Näillä keskiarvoilla sitten lasken Suomen “normimitoituksen” vastavakoilutouhuille. Täysin epätieteellistä siis, mutta tila on avaruutta ja ihmismäärä resursseja.

Tästä sitten pääsisi laskemaan jotain niinkuin peruskoulussa on opetettu. (0,322+0,507+0,639)/3=0,489.

Suomelle tämä merkitsisi siis: 0,489*540=264,24 Siis jos mitoitus on asukasmäärän suhteessa. Silloihan SuPon resursit ovat noin neljänneksen-viidennekset vajaat. Alueellisesti mitoitushan on persiillään: Oulusta pohjoiseen ei ole mitään, vaikka esim Hallinnon tietotekniikkakeskus, tärkeä vakoilukohde siis ja monta varuskuntaa on Oulusta pohjoiseen. Siis toistan: Oulun pohjoispuolella ei ole yhtään SuPon agenttia vakinaisesti toimimassa. Eli aika vapaasti Helsingin ulkopuolella SVR ja muut saa edelleen toimia, ja Oulun jälkeen hyvinkin pidäkkeettömästi.

JOS mitoituksen mittarina pitää muita pohjoismaita, niin nousu pitää tosiaan olla huomattavasti suurempi: Ruotsi 1000, Tanska 780 ja Norjakin 460 agenttia. Norjan pinta-ala on tuommoinen kapean mallinen, joka ehkä helpottaa toimintaa. Mutta olisiko se SuPon oikea mitoitus kuitenkin tuon 500-600 toimeliaan agentin luokkaa? Se ainakin näyttäisi naapurien näkemyksen mukaan oikealta mitoitukselta.

Nähtäväksi jää mitä tiedustelulaki tulee sanomaan.