Jolly Rogers (VFA-103) F-mallin Super hornet Seinäjoella kesäkuussa 2017. Kuva oma

Boeingin F/A-18 E/F Rhinoksi, tai Super Hornetiksi, kutsuttu tukialushävittäjä, on edelleen yhtenä mukana HX- kandidaattien joukossa. Konetta on pidetty “vanhana”,  vaikka se on edelleen ja tulee olemaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, ainakin vuoteen 2050, USN tukialuksien hävittäjälaivueiden (pääasiallisena) koneena. Kristallipalloni ei kertonut kuinka USAn laivaston tapa käydä ilmasotaa muuttuu, mutta jo pelkästään sillä perusteella että Beingin koneperhe tuo mukanaan dedikoidun ELSO/SEAD/DEAD/ELINT hävittäjän sekä, huomattavan suurella todennäköisyydellä, laivaston tärkeimmän erityyppisiä iskuja tekevän koneen, on luultavaa että Rhinot lentävät vielä 2060 luvun sodissa. F/A-18 kantokapasiteetti on huomattavan suuri muihin laivaston hävittäjiin verrattuna, ja sitä ei voida korvata nähtävissä olevilla tekniikoilla kuten esimerkiksi B-21 pommikoneella.

Edelleen Block III hävittäjät ovat häiveominaisuuksiltaan erinomaisia “perinteisten” koneiden sarjassa, vaikkei mistään varsinaisesta häivehävittäjästä puhutakaan. Block III Rhinolla on, julkisten lähteiden mukaan, noin 1 m² tutkapoikkipinta-ala, kun se varsinaisilla häivekoneilla on alle puolet tästä. Samat lähteet rankkaavat kilpailijat noin 2m² kerhoon. Aivan varmaa tietoa on tietenkin mahdotonta antaa, koska tutkapoikkipinta-ala riippuu lentoasennosta suhteessa tutkaan, sekä myös tutkan käyttämästä aalonpituudesta, joten lopullista vastausta ei ole saatavilla, kaikki nykyiset häivekoneet olisivat kyllä havaittavissa toisen maailmansodan aikaisille saksalaisille Würzburg tutkilla, joilla on noin 7,5cm aallonpituus ja megahertsi luokan taajuus. Eri asia sitten mitä ne “toisen maailmansodan saksalaiset” voisivat sitten asialle tehdä. Sama pätee nykyiseen kilpajuoksuun ilmatorjunnan ja häivekoneiden välillä. Venäjällä ja Kiinalla on tutkia, joilla nämä koneet voidaan havaita, mutta edelleen on vaikea saada näille aallonpituuksille tehtyä riittävän pientä tutkaa, joka mahtuisi esimerkiksi ohjuksen hakupäähän. Antennin fyysinen koko kun riippuu käytetystä aallonpituudesta.

Kyselin Boeingilta kaikkea mahdollista HX-ohjelmaan tulevista tuotteista, mutta Boeing ei voinut niitä kovinkaan paljon kommentoida. Kuitenkin vastauksista paistoi läpi se, että takana on varma tieto USN tutkimista parhaista käytänteistä. Joka on tietenkin “wanhan” koneen parhainta antia. Esimerkiksi tuleva pääasiallinen ilmataisteluohjus tulee olemaan hyvin tärkeä osa kauppaa. Vaikka Meteor on suunniteltu yhteensopivaksi AMRAAMin kanssa, en ole nähnyt missään tietoa, että Meteor olisi integroitu F/A-18 E/F/G koneisiin. Tämä on mielestäni tällähetkellä vakavin puute Boeingin tarjouksessa.

Rhino ja AMRAAM. Vaikkakin AMRAAMin kehittyneemmät versiot ovat edelleen se mitä vastaan muita muita ohjuksia mitataan, alkaa peruskonfiguraatio jäädä kehittyneempien ohjusten, erityisesti Meteorin, jälkeen kantamassa. Kyseessä on edelleen muilta ominaisuuksiltaan erinomainen ohjus. Kuva oma

Vaikka AMRAAM D on jälleen parannettu painos AMRAAM Cstä, joka Suomessa on jo käytössä, ja parantaa kaikkea ohjuksessa kantamasta hakupäähän, se jää edelleen ulottuvuudessa Meteorista, ihan vaan jo senkin takia, että ohjuksen moottorijärjestelmä on erilainen, ja kun happea ei tarvitse olla ajoaineeessa mukana, voidaan käyttää tehokkaampaa ajoainetta. [Grammassa jugurttia on enemmän energiaa kuin grammassa TNTtä, koska TNTssä täytyy olla happi mukana, koska sitä ei saada varsinaisen räjähdyksen aikana reaktioon lisää.]

Boeing ei kommetoi tarkemmin jakoa yksi ja kaksipaikkaisten koneiden välillä, mutta siteeraa että “laivaston kanssa tehty analyysi Suomen HX skenaarioista” on pohjana heidän RFQ dokumentissaan. Huomattavaa on että dokumentti sisältää KAIKKIA malleja: yksipaikkaista E-mallin hävittäjää, kaksipaikkaista G-mallin ElSo konetta sekä kaksipaikkaista F-mallin hävittäjää. USN operoi E/F ja G:tä noin suhteessa 4:1, joten tämän tiedon nojalla Suomeen olisi tulossa noin 48-52 E/F Rhinoa ja 14-16 Growleria. Tämä alkaisi olla tappavan tehokas yhdistelmä ajatellen sitä, että Suomen Ilmavoimat joutuvat lähtemään ajatuksesta, että koneet ovat “heti” ilmaan noustuaan vihollisen ilmatorjunnan uhan alla.  Growlerit pystyvät, kun se pää otetaan, estämään ilmatorjunnan käytön laajalla alueella pelkästään ei-kineettisin keinoin, häirinnällä.

Syynä kaksipaikkaisten hävittäjien tarpeeseen on “loyal wingman” Boeingin ja Australian hallituksen kehittämä UAV kone, joita toimii neljästä kuuteen aina yhden emokoneen kanssa. Koneen takapaikalla lentävä aseupseeri saa laittaa huomionsa näiden “loyal wingman” koneiden hanskaamiseen, ja mahdollisesti taktisen tilanteen hoitamiseen. Kuva Boeing

Vahvuuksina Boeingin RFQssa voidaan nähdä edelleen datafuusio, joka on “aitoa 5. sukupolven hävittäjien tasoa”, sekä mahdollisuus neljän ohjuksen laukaisukiskoihin. [Boeingilla on F-15 sivuillaan kuvamateriaalia aiheesta, mutta en tiedä a) ovatko kuvat renderöintejä, ja b) onko moisia Suomen tarjouksessa mukana] Mahdollisuus kantaa mukana (ainakin) neljä AMRAAMia lisää olisi tietenkin verraton etu ilmataistelussa. Uskon että tämä tulee myös F/A-18 E/F laivastoon, koskapa se tukee koneen käyttöä ns arsenaalikoneena. Yksi mahdollinen USN/USAF taistelutapa olnee sensorikoneen ja arsenaalikoneen yhteistoiminta. Edessä lentää häivekone joka maalittaa arsenaalikoneille maaleja, ja arsenaalikoneet sitten vuorostaan hoitavat varsinaisen ampumisen, jota maalittava kone tukee datalla.

Toistaiseksi F/A-18  Block II Essä IRST järjestelmä on integroituna lisäpolttoainesäiliöön, joka tietenkin tuo etuja ja haittoja mukanaan. JOS IRST tarvitaan täytyy myös lisätankki olla mukana, mutta jos lisätankki on mukana joka tapauksessa, saadaan tällä tavalla IRST mukaan tekemättä koneeseen muutoksia. Tämä tekee luonnollisesti myös IRSTn päivityksistä helppoja koska kone ei ole päivityksessä vaan lisäpolttoainetankki.

Erityisinä vahvuuksina Boeingin tarjouksessa voidaan pitää erityisesti Growleria ja edelleen Hornetista Super Hornettiin siirtymisen helppoutta ja halpuutta. kokemusten perusteella siirtyminen C/Dstä E/Fään on helppo vain muutaman perehdytystunnin juttu. Taistelutapa ei myöskään sinällään, kuulemma, muutu. 30%-50% testilaitteista maassa ovat samoja, aseet ovat täsmälleen samoja ja integroituja jo valmiiksi. Vastaavasti tuotantolija Suomessa onnistuu E/F koneiden osalta.

Mainitun F/A-18 G Growlerin tärkeyttä Ilmavoimille ei voi korostaa liikaa. Valaistakseni asian tärkeyttä kerron  anekdootin todisteena. Hupailuryhmä Monty Pythonin teki ravilevyn. Puhumme vielä ajasta ennen CD-levyjä, ja jokaisessa LP vinyylissä on itse asiassa kaksi raitaa, koska näin saadaan musiikin alkaminen hieman nopeammaksi ja vinyyli itsessään paremmin kulutusta kestäväksi.(nuorisolle infoksi: LP levyssä metallineula kulkee pitkin vinyyliin kaiverrettua uraa, ja jokainen kerta kuluttaa silloin vinyylin pintaa pikkiriikkisen.) Montyn kekseliäät sedät tekivät pilaa levynsä ostajien kustannuksella ja kaiverruttivatkin KAKSI eri raitaa jokaiselle LP levylle. Seurauksena tästä oli se että kuuntelijat ihmettelivät omaa muistiaan ja epäilivät mielenterveyttään, koska sketsi päättyi kahdella eri tavalla.

F/A-18 G eli Growler Tikkakoskella 2018. Growler toisi Suomen ilmavoimille erittäin tärkeän kyvyn ElSo kyvyn kansainvälisen kehityksen kärkeen. Growler on tarkoitettu häiritsemään ja tuhoamaan vihollisen ilmatorjuntaa ja suojelemaan omia koneita elektronisia uhkia ja muita hävittäjiä vastaan. Kuva oma

Sama tilanne toistuu nyt integroidun ilmatorjunnan torjuntatasolla ja tutkien näytöillä: tasitelunjohtajat saavat sensoreiltaan, pääasiassa tutkilta, informaatiota. He eivät voi luottaa näyttävätkö tutkat oikeita maaleja, vai Growlerin sisuksistä lähetettyjä valemaaleja. Edelleen he eivät voi tietää näkevätkö he KAIKKIA oikeitakaan maaleja, koskapa Growlerit edelleen voivat harrastaa aktiivista kumoamista radioaalloilla, tai vain raakasti laittaa tutkien käyttämät taajuudet täyteen elektronista melua, jolloin tutka ei näe mitään. Samaan aikaan taistelunjohtajat saavat pelätä, että jostakin, mitä ei ole nähty,  läsähtää AARGM ohjus tutkaan tai komentopaikkaan ja tekee intergroidun ilmatorjunnan johtamisesta mahdotonta.

Mielenkiintoiseksi asian tekee myös se, ONKO Suomi hankkimassa näitä “Loyal Wingman” UAV häivelennokkeja heti vai vasta ensimäisen MLU päivityksen aikana. Veikkaan että menee HX kauppa miten vaan, Suomi ostaa näitä UAV koneita HX koneiden voimakertoimeksi. Loyal Wingmanin pitäisi ehtiä käyttöön 2025 mennessä, eli sopivasti juuri kun HX koneita aletaan saada sisään. Tästä vempaimesta lisää ensiviikolla!

Se on kyllä nähtävissä että HX kilpailusta tulee hyvin mielenkiintoinen!