Venäjän uusi uho

Äärimmäisen hyvä kirjoitus kahdelta tolkun mieheltä. Tähän pitää palata seuraavissa omissa blogeissa!

IsoT

James's avatarRandom thoughts

Vieraskynä 5.12.2014, Aleksi Roinila ja Atte Kaleva.

Aleksi RoinilaAtte KalevaUkrainan sota on osoittanut, ettei sotilaallisten konfliktien aikakausi Euroopassa ole ohi. Todennäköisimpiä Venäjän sotilaalliset toimet ovat lähikuukausina Moldovan ja Georgian alueilla. Sotilaallisen suorituskyvyn nostaminen uskottavalle tasolle on yksinäiselle ja sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle ylivoimaisen kallista. Paras vaihtoehto Suomelle olisi Venäjä, joka kunnioittaa naapureitaan ja haluaa yhteistyötä Euroopan kanssa. Mutta sitä odotellessa Suomen on varauduttava myös pahimpaan, kirjoittavat Aleksi Roinila, yhteiskuntatieteiden maisteri ja Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri ja kapteeni evp.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin. Lähde: www.epictimes.com Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin. Lähde: http://www.epictimes.com

Otimme edellisissä blogimerkinnöissämme kantaa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan viime viikolla julkaiseman raportin yltiöoptimistiseen väitteeseen, jonka mukaan Suomeen ei voi kohdistua sotilaallista uhkaa ilman uutta maailmanlaajuista suursotaa. Väitteen ylimielisyyttä kuvaa, että Venäjä itse valmistautuu käymään Euroopassa rajoitettua sotaa, jonka eskaloitumisen suursodaksi se aikoo tarvittaessa estää ydinaseisiinsa turvautumalla. Mutta jos Venäjä onkin parin vuosikymmenen tauon jälkeen jälleen sotilaallinen uhka, onko se sitä myös Suomelle?

Ukrainan sota on viimeistään osoittanut todeksi…

View original post 1,041 more words

Posted in Uncategorized | 1 Comment

MOT, “Rynnäri joka reserviläiselle”, Puolustusvoimat vastaan Kodinturva-joukot.

Odottelin pikkuisella jännityksellä MOTn eilistä ohjelmaa. YLEn linjaa miettien odotin, että ihmisistä, jotka mahdollisia kodinturvajoukkoja olisivat puuhaamassa, aletaan vähintää demonisoimaan “kylmän sodan haamuina”. Sikäli olin postiivisesti yllättynyt heidän saamastaan asiallisesta kohtelusta. Ohjelma oli, minusta, järkevästi argumentoitu puolin ja toisin. Kehotan kaikkia katsomaan MOT ohjelman täältä.

Itse en oikein usko satavuotta vanhojen suojeluskunta ja “Lapuan liike” tapahtumien(NOH Lapuan liike 70-80 vuotta sitten) olevan mitenkään relevantteja tänä päivänä. En myöskään usko että Takku.netin Anarko-Markot tulevat missään olosuhteissa luottamaan mihinkään viralliseen valtiolliseen instanssiin, joten heidän hyväksymistään tällaiselle on turha ruikuttaa. Niin, ja tietenkin vasemmisto-anarkistinen liikehdintä herättää ikävästi “punakapinan kaikuja”. Mutta ehkä vasemmistolainen väkivlata on taas parempaa väkivaltaa, kuten Li Anderson on meitä valistanut.

PVn lakimies, jos hän todella on sanonut että “pitää olla paikka/sijoitus reservissä että on virallinen taistelija”, on puhunut vastoin kansainvälisiä sopimuksia asiassa. KV-sopimuksissa riittää yhtenäinen tunnistettava osa uniformua taistelijaksi tunnistamiseksi. Kuten siis Talvisodan “Malli Cajanderin Kokardi ja vyö”. Siis jo pelkkä tunnistettava osa riittää taistelijan tunnistukseksi. Tässä joku siis valeht.. puhuu vastoin parempaa tietoaan. Vai oliko tarkoitus teloittaa vakoilijoina kaikki “pienet vihreät miehet” sikälimikäli niitä Suomessa esiintyy?

Ajatelkaapa vaikka Krimin “pieniä vihreitä miehiä” jotka tunnistettiin kyllä “separatisteiksi/jonkin valtion asevoimiksi” Sama juttu näiden vapaaehtoispataljoonien taistelut varsinaisen Itä-Ukrainan alueella. Osin VARUSTELEKAN varustamina. Venäläiset olivat vieneet tämän hyvinkin pitkälle: Joukoilla oli kyllä venäläinen uniformu ei siinä mitään, mutta kiistettävyyden takia kaikki liput sun muut tunnukset oli otettu velkroista irti.

Sitten varsinaiseen asiaan: Ohjelma käsitteli muutaman aktiivireserviläisen kunnioitettavaa ja isänmaallista toimintaa, ja siitä aiheutuvia mahdollisia komplikaatioita. Varsinainen “KYSYMYS” ohitetaan aika nopeasti. Ajattelin tässä blokissani pohtia nimenomaan muutamaa tärkeää kysymystä tässä aiheessa.

  • Tarvitaanko niitä koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti joukkoja oikeasti?
  • Olisivatko näiden sadantuhannen reserviläisen välineet kotona jonkinsortin riski?
  • Miksi niitä koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti joukkoja ei oikeasti saisi perustaa?
  • Missä ajateltavissa olevassa tilanteessa koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti olisi oikeasti hyödyllinen

Tarvitaanko Suomessa kodinturvajoukkoja?

Silloin kun itse kävin armeijan 90-luvulla Suomen reservi oli 700 000 miestä. nyt sitä on pudotettu 500 000 kautta 350 000 ja nyt 2015 alusta 230 000:een. Tämä on ollut strateginen virhe. Suomen maantiede tai maantieteellinen asema ei ole muuttunut. Joukkojen liikkuvuus, ja suojaus ei ole muuttunut niin radikaalisti, itse asiassa se ei ole muuttunut juuri ollenkaan. Ehkä ainoa asia mikä nyt oikeasti on muuttunut on se, että kalusta riittää oikeasti paremmin noin 230 000 hemmon armeijalle. Jos koko maata edelleen väitetään puollustettavan 230 000 miehellä, pitäisi joukkojen liikkuvuus olla leikisti neljä kertaa suurempi kuin 700 000 miehellä. Se sama kaveri pitäisi saada Hangosta Inariin nopeasti, ja vielä taistelukuntoisena. Jos taas hemmoja on enemmän, se luonnollisesti vähentää joukkojen liikuttelun tarvetta.

Tärkeää tässä on erityisesti se varustelun taso. JOS puhutaan prikaati 80 pumpusta, niin se ei polkupyörä- ja traktorimarsseilla kovin joutuin Hanko-Inari marssista suoriudu, mutta uudemmat 90 prikaatit pääsevät ainakin kaksinkertaisiin marssinopeuksiin maanteillä. Puhumattakaan muusta liikkuvuudesta.

Operatiivinen liikkuvuus on ainakin OK. Tämä tarkoittaa sitä, että jos valmiusyksiköt sijoitetaan Jyväskylän seudulle valmiuteen, ne voivat siirtyä moottorimarssilla siltä Helsinkiin(hyvät tiet) noin 6 tunnissa. Turun alueelle (vähän huono suunta) 8-12 tunnissa, ja Lappiin vaikkapa Sallaan (erittäin huono suunta, huonot tiet) noin 24-36 tunnin aikana.

Kun 05-prikaatista lähdetään alapäin, niin vastaavasti siirtymisajat alkavat käydä pidemmiksi. 80-prikaati oli valmistautunut traktorin lavoilla siirtymiseen, siis HYVIN hitaasti pahimmillaan 50km jalkamarsseilla. NO näitä prikaateja ei enää ole listoilla, mutta epäilen että monet maakunta/paikallisjoukot on ajateltu toimimaan tällä tavalla.

Samaan aikaan lähistöllä on ilmakuljetteisia osasto. Alakurtin Prikaati pystyy toimimaan nopeasti noin 200-300km syvyyteen Suomessa. Eli Rajalta noin Rovaniemelle asti kertalinttuulla. Tälläista kaappauksen omaista siirtoa vastaan tarvitaan luonnollisesti syvyyttä, jota 230 000 armeija ei voi suoda. Siksi tarvitaan “suurempaa reserviä”. Tämän tuottaisi koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti halvemmalla, jos toimittaisiin vanhalla systeemillä, jossa mihet hommaavat omat varusteet kotiinsa. Olen tästä jotain kirjoitellut täällä.

Eli kiirettä pitäisi 230 000 miehellä juuri tuollaisen “separatisimin” alkamisen aikoina, siis kuten venäläiset aloittivat Ukrainan sodan näitä joukkoja tarvittaisiin paljon ja joka puolella missä “separatismiä” esiintyy. Joustavasti tämä voidaan hoitaa tietenkin vaikka juuri suojeluskunnilla. Miehet ovat paikallisia, ja teitävät paikalliset, joten “separatistit” ja separatistit on helppo erottaa toisistaan.

Sinänsä vaikka atrition sietoa tämä uusi kodinturvapumppu ei lisäisi, miehethän olisivat reservissä joka tapauksessa, mutta yleinen luottamus kotirintamalla saattaisi olla parempi.

Lyhyesti sanoisin, että SA-int on nykymuodssaan liian pieni vastaamaan KOKO maan turvallisuduesta, joten kodinturvajoukot jossain muodossa tarvitaan
kustannusten tasaamisen ja riittävän varustelu- ja joukkomäärätason turvaamiseksi.

Olisivatko näiden sadantuhannen reserviläisen välineet kotona jonkinsortin riski?

Ainakaan Virossa ja Sveitsissä ei ole ollut sanottavasti ongelmia reserviläisten aseista kotona. En siis nää mitään ongelmaa sinnä että reserviläisillä olisi aseet varusteet ja joku määrä patruunoita kotona. En ole lukenut, että suojeluskuntaaikanakaan tämä olisi ollut ongelma. Eivät aseet ole Suomessa mikään ongelma, paitsi joillekin vihervasemmiston ryhmille, joiden mielestä ne pitäisi kerätä kaikilta pois. NOH EU on samaa mieltä, ja yrittää oman eliittinsä valtaa turvatakseen riisua kansan aseista. Pikemminkin riski on se että kansalaisilta kerätään aseet pois, jolloin vain rikollisilla on aseita. Ja rikollisethan käyttävät aseitaan, noin lähtökohtaisesti, rikoksiin.

Lyhyesti: Sotilasaseet eivät ole mikään ongelma reserviläisten omistukseesa. Tästä olisi saatavana vain hyötyjä, koska omia kamppeita käsitellään ja käytetään jonkinverran huolellisemmin kuin yhteisiä. Omiin varusteisiin luotetaan ja tunnetaan paremmin kuin vieraat, ja ompa silloin varmaan ammuttu treenilaukauksiakin enemmän kuin nykysysteemissä.

Miksi niitä koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti joukkoja ei oikeasti saisi perustaa?

Epäilen, että valtiojohto oli käyttänyt Hyppöseen ns “poliittista ohjausta”, ja hän lojaalina ihmisenä ja upseerina otti asian omaan piikkiinsä. Mitään oikeaa, hyvää syytä, miksi koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti joukkoja ei saisi perustaa ei ole.

MOTssa poliittinen eliitti näytti pelkäävän lähinnä oman asemansa puolesta selittäessään että näiden joukkojen täytyy olla “puolustusvoimien hallinnassa”. No niihän se yleensä länsimaissa on, niin ja myös itäisemmissä maissa. Mitään hyvää järjellistä syytä ei perustamista vastaan löytynyt. Lakeja voidaan tarvittaessa muuttaa, ja voi vain ihmetellä miksi Kokoomus ei ole tuonut valtiopäiville oman puoluekokouksensa pontta näiden kodinturvajoukkojen perustamisesta. Aika jännää politiikan tekoa. Niin, onhan heillä myös päätös maamiinojen hävittämisen perumisesta, mutta muuan ulkoministeri Tuomioja käveli pääministerin yli, kuten monessa muussakin asiasssa.

Lähinnä puoluekentän vasemmalta laidalta tulevat näkemykset joissa idea tyrmätään joko yleisestä maanpuolustusvastaisuudesta, tai siitä että “Venäjä suuttuu”. Nämä eivät ole mitenkään valideja syitä, koska juuri suurinta ulkoista uhkaa varten tätä tukea tarvitaan. Niin ja NATOon ei missään olosuhteissa tietenkään saa liittyä.

Missä ajateltavissa olevassa tilanteessa koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti olisi oikeasti hyödyllinen

Tämä kodinturva tuottaisi halvemmalla Puolustusvoimien käyttöön joukkoja, joilla olisi jo omat hyvät varusteet ja aseet. ja niitä olisi paljon. Tällöin hybridi sodan aikana vihollisen toiminta maassamme tulisi vaikeammaksi, paikallisten alueen hyvintuntevien joukkojen vastustuksen takia.

Joukot olisivat huomattavasti parempilaatuisia kuin nykyiset PVn kouluttamatta jättämät reserviläiset. Joten nöäiden joukkojen vaikuttavuus olisi aivan toista luokkaa.

Muut viranomaiset kuvittelevat saavansa edelleen käyttöön kriisiaikana PVn resursseja vaikka nämä on tietenkin mitoitettu PVn tarpeisiin. Siksi näistä koditurvajoukoista olisi saatavilla apua myös pelaastuslaitosten ja poliisin toimintaan. Poliisihan vinkuu apupoliiseja jo nyt rauhan aikana.

Eli sekä rauhan, hybridisodan että täysimittaisen sodan aikana täältä koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaartistä saisi nopeasti koulutettua tai ainakin käyttökelpoisia käsiä kootusti kutsuttua palvelukseen. Vai kuvitelitteko että palopäällikkö alkaa kirjoitella tekstareita kylänmiehille, kun tarvitsee nopeasti apua?

Kuten jo mainitsin Attrition sieto on Suomessa jo olemassa, senverrankuin sitä on, mutta resilienssi vaatisi laajempaa turvallisuusjoukkojen läsnäoloa kaikkina aikoina. Niiden nimi voi olla vaikka territoriaalit, jos se tuntuu turvallisemmalta.

lopuksi

Stalin ei kieltänyt Suojeluskuntia siksi, että hän ei olisi tykännyt uniformuista. Ne kiellettiin siksi, että SK järjestö edusti armeijan parhaita osia: parasta miehistö, aliupseeritoa ja reserviupseeristoa.

Kaikissa maissa joissa maanpuolustus otetaan puoliksikaan vakavasti on olemassa jonkinlainen Suojeluskunta tyyppinen organisaatio. Myös Saksassa. Suomella on nyt 50 vuoden korpivaellus turvallisuuspolitiikassa takanaan, ja olisi parempi ottaa esimerkkiä Baltian maiden kohtaloista ja ratkaisuista.

Siksi Suomi tarvitsee edelleen koditurva/suojeluskunta/miliisi/punakaarti/territoriaalinsa

Anteeksi pitkäpiimäisyyteni,

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

IsoT

Posted in Armeija 2020, puolustusvoimauudistus, Reserviläiset, Sodanajan joukot, Sodanajan toiminta, varusteet | Tagged , , , , | 1 Comment

Venäjän viisi skenaariota. Millaisen pelin Suomi valitsee?

Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutin tutkija Hanna Smith on koonnut “Venäjän viisi skenaariota” raportin. En ole itse raporttia nähnyt, joten joudun retostelemaan aihetta YLEn jutun mukaan, jonka voi lukaista täältä.

1. Skenaario: Hyvien suhteiden palautus Lännen kanssa.

En oikein jaksa uskoa tähän mahdollisuuteen, koska silloin Putinin Venäjä joutuisi luopumaan jostain jo saavutetusta voitosta: Georgian maakunnista, Krimistä tai Itä-Ukrainasta. Se osoittaisi heikkoutta, ja siihen ei vahvalla johtajalla ole Venäjällä varaa: Se aiheuttaisi valtataistelua hallinnon huipulla, ja siten hidastaisi Putinin peliä Euroopassa.

Putin tottakai haluaa hyvät suhteet lännen kanssa, mutta niin että LÄNSI antaa periksi, ei Venäjä. Putinin Venäjä on itse rikkonut kaikki sopimukset, joiden loukkaamisesta se EUta ja USAta syyttää. Tästä vaikka esimerkkinä tavanomaisen aseistuksen rajoitussopimus, jota Venäjä ei enää katso olevansa velvoitettu noudattamaan. Mitä tämä on?

Suomen rajan taakse kerätään huomattavia voimia. Ne on tarkoitettu varmistamaan Pohjoisen laivaston toimintavapautta, ja tämä saattaa tarkoittaan vaikkapa Suomen ja Norjan alueen haltuunottamista. Käytännössä IT suojan ulottamista melko kauas tärkeimmistä tukikohdista, ja NATOn hävittäjäsuojan eväämistä NATOn merivoimilta pohjoisessa taisteluissa Jäämeren ja Norjan Meren ja GIUK-alueen herruudesta.

2. Skenaario: Neuvostoliiton kaltainen imperiumi

Tämä on se mihin Putinin Venäjä pyrkii. Putin itse on luonnehtinut Neuvotoliiton hajoamista vuosisdan suurimmaksi strategiseksi katastrofiksi. Veikkaan että ainakin baltit rohkenevat olla eri mieltä. Koskapa voimankäyttö naapureita kohtaan vaikkapa Virossa ja Ruotsissa on samankaltaista kuin Neuvostoliitossa, voimme tehdä johtopäätöksen että samanlaista supervaltastatusta himoitaan. Tätä oletusta tukevat myös Suomen patistelut pysymään Venäjän etupiirissä, ja kauppapoliittinen sekä vaikkapa lapsiasioissa tapahtuva Suomen viranomaisten painostus. Esimerkiksi Venäjän lapsiasiamies kävi kertomassa miten hän haluaa Suomen asioita hoitavan. Edelleen KHL kunnostautuu lähinnä omistajiensa rahojen polttamiseen, mikä ei ainakaan minun kieltämättä rajoittuneeseen bisnisvaistooni sovi. Mitä siis KHLllä halutaan saavuttaa? Sovi ei myöskään unohtaa ikioman Agent-Provokateur Desantti Bäckmanin toimintaa.

Bäckmänistä täytyy huomata se, että hän on mitä suurimassa määrin suunnattu Suomea vastaan venäläisten enemmistön mielipiteiden kautta. Hän on Venäjän television päivystävä dosentti kaikissa Suomea koskevissa asioissa ja antaa Suomesta, suoraansanoen vittumaisen, ikävän kuvan venäläisille. Viimeisenä Kokoomuksen kieltämistä ajava kirjoitus blokissaan. Tämmöinenhän olisi juuri sitä puuttumista maan sisäisiin asiohin, jota Venäjän mielestä USA ja EU eivät saa tehdä. Mutta mikä on sallittua Juppiterille ei ole sallittua härälle.
Trolliarmeija tekee tietenkin työtä Suomessa luodakseen kuvan, että “kansa haluaa että Suomi ei liity NATOON” tai “kansa haluaa purkaa pakotteet”, tai mitä tahansa muuta, jonka Putini Venäjä katsoo palvelevan senhetkistä etuaan Suomessa.

Lisäksi tietenkin Nationalistisille liikkeille annettu tuki, mistä ainakin ranskalaiset nationalistit olivat jääneet kiinni, joka on tähdätty vesittämään EUn yhtenäisyyttä, ja pilkkomaan EU sopivasti Venäjän hallittavissa oleviin blokkeihin.

3. Skenaario: Venäjä keskittyy lähialueelleen.

Tämä on pääsäänöisesti sama kuin skenaario kaksi. Mutta erona on se, että Venäjä huomaa, että sen BKT on about Italian kokoa. Tästä seuraa johtopäätöksenä se, että pitää keskittyä pehmeämpään vallankäyttöön, kuin skenaariossa 2.

Suomi ja Balttia on kuitenkin edelleen samassa asemassa tässä skenaariossa. Eli painostus toimia Putinin Venäjän huorana kovenee joka tapauksessa, ja valtiosta itsestään on kiinni paljonko ja millaista resilienssiä se osoittaa uhkailua vastaan.

4. Skenaario: Sekalainen näkymä

Tässä skenaariossa Iranin sekä Kiinan tuen merkitys Venäjälle kasvaa. Toiminta Euroopassa noudattelee pitkälle 2. ja 3. skenaarion kaavaa, mutta Venäjällä saattaa olla enemmän pelimerkkejä käytössään, mutta toisaalta saattaa olla, että Kauko-Idässä ongelmat Kiinan kanssa kärjistyvät. Kiinaa kyllä edelleen kiinnostavat Siperian rikkaudet, ja kiintoisaa on nähän paljonko se on niistä valmis maksamaan.

Tämä skenaario korosti paikallisia kiistoja, myös Lännen kanssa, jotka saattavat kriisiytyä. Tavallaan tämä on EUn, ja Suomenkin kannalta, huonoin vaihtoehto, koska kenttä ei ole selkeä. Tietenkin ämä skenaario lisää myös keskinäisriippuvuuksia, jolloin vaikuttaminen kiertoteitse voi onnistua.

5. Skenaario: Venäjä eristäytyy

Tämä ei ole siinä mielessä todennäköistä, että saadakseen vaiktusvaltaa ja statusta täytyy olla yhteistoiminnassa muiden kanssa. ja kerätä poliitisia pelimerkkejä sekä rahaa. Eli Jos Putinin Venäjä eristäytyy, se ei tule koskaan saamaan SUPERVALTA statustaan takaisin, joten tämä on se mihin Putin ei halua päätyä.

Posted in NATO keskustelu, Suuri peli | Tagged , , | Leave a comment

Poliisikin heräsi alasajoonsa..

Epäilen että kysesssä poliisin heräämisessä ovat enemmän AY kuin kansalaisten turvallisuus syyt, mutta ollaan tyytyväisiä kun se nyt jostain syystä tapahtui.

Poliisin pitänee ottaa toiminnassaan huomioon ainakin kaksi peliteoreettista asiaa: ihmismäärä ja tila- ja aika-avaruus. Ihmiset siksi että tietenkin yleensä ihmisten tekemisiä poliisi setvii, ja aika-avaruus kontinuumi siksi että kaus menoon menee aikaa. Siksi harvaan asutuilla alueilla pitäisi olla, jos siis jotain yhtäläistä turvaa halutaan tarjota, enemmän “sinivuokkoja”, kuin väestömäärä sinänsä vaatisi. Koska kyllä kissalan pojilla menee aikaa siirtyä asemalta tapahtumapaikalle. ja matka saattaa Lapissa ottaa helposti tunninkin.

Esimerkiksi taannoinen puukotus Inarinssa. Poliisi oli sattumalta kyllällä. Muutoin olisi lähdetyy ajamaan Sodankylästä. Ottaisi semmoisen kolme tuntia päästä paikalle. Pitkät ajat ovat eteläsuomessakin, jos vaikkapa Tampereelta poliisi lähtee Mouhijärvelle, niin vähintään puoli tuntia matkaan menee.

Ruotsissa on noin 20000 poliisia, maa on kuitenkin about 1,67 kertaa Suomi, eli maantieteellisellä jaolla Suomessa pitäisi olla noin 12 600 väkivaltakoneiston sinipukuista edustajaa. Tanskassa on väestömäärältään yhtä suuressa maassa noin 10000 poliisia, kuten myös Suomea hieman pienemmässä, sekä alueellisesti että väestöllisesti, Norjassa on myös noin 10000 poliisia. Eli ilmeisesti tila/aika-avaruus ja ihmismäärät huomioiden Suomen poliisimäärän pitäisi asettua tuonne 11 000 poliisin huitteille.

Skandinavian mailla on hieman korkeampi terrorismiriski kuin Suomella, johtuen absoluuttisesta maahanmuuttajamäärässä sisällä olevasta potentiaalisista terroristeista, sekä mahdollisesti kantaväestön tekemistä vastaiskuista. Norjan ja Tanskan osalta NATO liittoutumisen äärivasemmistossa aiheuttamasta kuohunnasta saattaa myös materialisoitua Teroja. Nämä seikat osaltaan selittävät tarvetta suuremmalle poliisivoimalle, mutta eivät aivan 2500 poliisin verran. Tietenkin Ruotsin asukasmäärään suhteutettuna sielläkin olisi 10 000 poliisia, jos asukasluku olisi 5 miljoonan huitteilla.

Suomessa on alle 7500, ja lisää pitäisi säästää..

Korpilaki täältä tullaan!

Posted in henk.koht, sisäinen turvallisuus | Tagged , , , | 1 Comment

Beretta veti esiin kovan argumentin..

Varuste- ja aseharrastajat huomasivat varmaankin Berettan esiin vetämän hihaässän eilen YLEltä. Beretta toisi uuden rynnäkkökiväärin valmistuksen SAKOn tehtaille Riihimäelle. Tämä olisi tietenkin hiljainen pakkokin, koska Suomelle on erittäin tärkeää, että edes perusaseistuksen valmistaminen pidetään omissa käsissä. Uskon että tällä vedolla Beretta melkein jo varmisti itselleen aika mukavat muutaman sadan miljoonan kaupat. 250 000 asetta (noin) hintaan 2000€ (noin) tekee 500 000 000€. Nämä on jo sitten asevalmistajille tosiaan isoja kauppojja. NYT jos aseet tehdään riihimäellä, niin suuri osa tuosta 500 miljoonasta jää Suomeen ja Riihimäen ympäristöön. Uskon että tämä on juuri se, millä ase Suomeen myydään.

Wikipedian artikkeli aihestaa täällä ja Guns.ru täällä

Itse Berettan kivääri ARX-100 on aikalailla normaali nykyrynnäkkökivääri, mitä jo hahmottelin täällä. Se täyttää kaikki mainitut pointit, paitsi 16 tuuman piipun oslta. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI tätä 5cm pidempää piippua, siis 18 tuumaista, koska se pidentää huomattavasti 5,56mmx45 “räjähdysmatkaa”. 5,56mm tärkein haavaballistinen ominaisuus on se, että luodin melko ohuet seinät eivät kestä osumaa lihaan yli 750m/s nopeuksilla. Kun nopeus laskee tämän kynnyksen alle, 5,56mm haavaballistiikka on hyvin aneeminen. Yli 20 tuuman piipuilla lähtönopeus ei enää nouse, joten vaikuttaisi siltä että juuri tuo 16-18 tuumaa olisi optimi piipunpituus, ja itse laittaisin sen tuonne yläpäähän. Tällöin luoti “räjähtää” vielä noin 18″ 175m ja 16″ 150m päässä, kun se 14,5 tuumaisella “räjähtää” noin 100m päässä.

ARX-100 on kaasumäntäase, joka on poikkeuksellisesti tehty suurelta osin muovista. Tämä vähentää öljyn ja huollon tarvetta. Toinen tärkeä asia on, että tärkeimmät hallintalaitteet ovat sekä vasen, että oikeakätisille käytettävissä, ja hylsynpoistosuunnan saa valita. Kysykää vasureilta, onko tämä hyvä juttu, niin he kertovat että on. Kaikki NATO standardi lippaat käyvät luonnollisesti tähän aseeseen, ja jos se toivomani siirtyminen 6,5mm Grendeliin tapahtuu, on piipun- ja patruunapesän vaihto tähän kivääriin noin 5 minuutin juttu.

Sitten tietenkin päästään siihen, että mikä optiikka pyssyyn valitaan, mutta se on toinen juttu..

Posted in armeija, Armeija 2020 | Tagged , , | 2 Comments

Miten hahmottuu Suomen tulevaisuus? Vol II

NedStarkKylmäSota

Blokistikollegan propsesita voimaantuneena ajattelin tehdä kirjoituksesta topisen iteraation. Pyydän ateeksi lukiojoilta, joista ehkä tuntuu että homma menee prosessikirjoittamiseksi.

Pääministeri Stubb, Presidentti Niinistö sekä monet yksityisemmät ajattelijat koettavat hahmottaa Suomen tulevaa tilaa ja avaruutta puheissaan ja blogeissaan. Hyvää ajateltavaa tarjoavat muunmuassa random thoughts ja vaikkapa väkivallaton maanpuolutus. Koitan tähän koota hieman epämuodikkaita ajatuksiani siitä mihin suuntaan minusta Eurooppa kehittyy. Toivotaan, että tällä crowdsourcingilla päästää kiitettävään lopputulokseen.

Faktat tehdään nämä vaikka alekkainlaskulla.

  • Suomi on agressiivisen suurvallan, Putinin Venäjän, naapurimaa.
  • Venäjä kaipaa supervaltastatustaan takaisin.
  • Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa voiman demonstroinnilla sekä sijaissodilla lähiulkomailla.
  • Venäjä on loukannut useita kertoja Suomen (ja Ruotsin) aluetta 2014.
  • eli
  • Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa Suomessa ja myös Ruotsissa. Voimaansa demonstroimalla sekä pehmeämmällä ja kovenmmalla vallankäytöllä.

Iteraatio II: Venäjä kaipaa SUPERvaltastatustaan takaisin. Venäjä menetti taloudellisen ja ideologisen romahduksensa takia melekin kaiken 1990-luvun alussa. Pahimmillaan talous oli Suomen luokkaa, ja maalla oli oikeastaan vain ongelmia. Kuluneen reilun kahdenkymmene vuoden aikana Venäjä on lähtenyt uudelleen nousuun, ja osoittaa selkeästi kaipaavansa entistä painoarvoaan takaisin. Se ei Kososovonkaan sodan aikana hyväksynyt Serbian pilkkomista, vaan roudautti paikalle myös omia joukkojaan, jotka yllättivät NATOn housut kintuissa ja kaappasivat Pristinan lentokentän brittien nenän edestä. Lisää aiheesta vaikkapa täältä. Nyttemin, kun rahaa on kertynyt niinpaljon että pommareilla on varaa lentää, lähinnä symbolisia, partiolentoja maailman meerillä, näihin lipunnäyttöoperaatioihin on ryhdytty. Eli statuksen menetys on kovasti hiertänyt venäläistä sielua, ja siksi statusta on PAKKO saada hieman takaisin. Putinin Venäjä koittaa paaluttaa itselleen suuremman alan kuin sille painoarvon puolesta kuuluisi maailmanpolitiikan tonttijaossa. Tämä siksi, että jos imperiumit eivät kasva, ne kutistuvat: Aina paranoidi Venäjä pelkää Puolan kovaa kohtaloa.

Venäjä on loukannut useita kertoja Suomen (ja Ruotsin) aluetta 2014. Linkkejä aiheesta vaikkapa täältä ja täältä Puhumattakaan virolaisen SuPo miehen kaappausta VIRON maaperältä ennen Obaman Viron vierailua kesällä.

Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa voiman demonstroinnilla sekä sijaissodilla lähiulkomailla. Tästä esimerkkinä vaikkapa venäläinen pääsiäinen 2013. Näistä sijaissodista kelpaa oikestaan kaikki mitä Ukrainan “separatisteista” on kirjoitettu.

Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa Suomessa ja myös Ruotsissa. Voimaansa demonstroimalla sekä pehmeämmällä ja kovenmmalla vallankäytöllä Pehmeää tämänhetkistä vallankäyttöä edustaa KHL liiga ja Jokerit. Liiga EI OLE taloudellisesti kannatava. Sitä tukevat “Kremliä lähellä olevat tahot” ELi tarkoitus on lähentää henkisesti (OHO jääkiekko ja henkisyys samassa lauseessa, tarttee ottaa vissiin snapsi) Suomea Venäjään. 2014 kisat Etelä-Venäjällä Miljardeja hukattiin kertakäyttö infraan, mutta saatiin positiivista näkyvyyttä maailmalla. Lisäksi ne lukuisat kerrat joilla eri kellokkaat Kremlistä tai Frunzesta ovat varoittamassa Suomea liittymästä NATOon.

Venäjä hakee painoarvonsa, ja voimansa kasvua, koska pelkää latistuvansa painoarvossaan siihen noin Italian-Espanjan luokkaan, johon se kuuluisi. Keinona on gangsterimainen uhkailu ja vedätys. Kannattaa kuitenkin katsoa Tsaarin vaatteita ja todeta ne nappiverkkari Adidaksiksi.

Olen keskuteluissa kollegoideni kanssa saanut kuulla argumenttina että “niinhän USAkin toimii” mutta “niinhän Venäjäkin toimii” eli kyseessä ei ole mikään argumentti. Samoin toimii Kiina Afrikassa, mutta se on niin mukavan kaukana, että Suomessa ei tarvitse siitä piitata. Esimerkiksi Rhodesian muuttuessa Zimbabweksi on vain valkoiset vallanpitäjät vaihdettu keltaisiin. Ilmeisesti homma on ihan bueno, koska kyseiset keltaiset ovat myös punaisia, joten kyse ei ole riistosta vaan “kansainvälisestä solidaarisuudesta”. Tässä esimerkiksi juttu BBCltä aiheesta parin vuoden takaa, kolmannella kotimaisella valitettavasti. Tähtään tällä vain siihen että kaikki maat toimivat kykyjensä ja etujensa mukaan. Rislakin Paha Sektori, kertoo hienosti Suomen sodanjälkeisestä turvallisuuspoliittisesta asemasta. Ei ollut elämä helppoa silloin täällä; sekä USA että NL häsläsivät minkä ehtivät, ja veronalainen rahvas koitettiin pitää todellisesta pelistä tietämättömänä.

Eli meihin koetetaan väistämättä vaikuttaa kaikilta mahdollisilta tahoilta, ja kaikki mahdolliset toimijat koettavat käyttää meillä valtaa. Venäjä on useasti uhannut varoittanut Suomea seurauksista JOS Suomi liittyy NATOon. OK, selvä. Venäjällä on siis ulkopolittikka, jonka puitteissa se yrittää laajentaa valtaansa. Venäjä katsoo että sen hallintaa Suomen politiikkaan estää NATOn antama selkänoja Suomelle. Ei suomalaisten tarvitse asettautua putinin hallittaviksi.

Putinin Venäjä on hädin tuskin Neuvostoliiton varjo tällä hetkellä, Venäjän kyvyt ovat nyt heikot, joskin toki Putin on päättänyt lähteä yrittämään uuden kylmän sodan voittoa samoin asein kuin Länsi voitti edellisen: Pakotetaan Länsi varustautumaan Venäjän aggressiota vastaan, ja toivotaan että tällä kertaa Lännestä loppuvat pelimerkit ensiksi. En usko että tämä onnistuu, vaan Venäjän talous huutaa hoosiannaa ennekuin EUn ja USAn.

Voinemme hyväksyä uuden kylmän sodan syttyneeksi vaikka Ulkoministeri Tuomioja koettaa kiistää asian. Ilmeiseti vanhalta pohjalta koettu vasemmistolainen NATO-kauna estää Tuomiojaa kutsumasta lapiota lapioksi, vaan ulkoministeri mieluummin koittaa palvella toistakin herraa. Suomettumisen aika on liian hyvin Tuomiojan ja Väyrysen muistissa. Väyrynenhän oli mukana junailemassa NL:lle mieluisia ihmisiä valtaan NL:n avulla, jota voi pitää vähintää kyseenalaisena ja minusta valtionpetoksellisena toimintana. Minusta kummankin aika on ohi, ja olisi aika löytää vallankahvaan ihmisiä, joilla siintelee mielessä “Suomen etu” eikä “EUn huippukiva virka”

Eli suuri peli pyörii Euroopassa. Suomen pitäisi, Agit propin sanojen mukaan, päättää kenen joukoissa seisoo. Yksin ei kannata jäädä, koska silloin ei ole kenenkään puolella, vaan kaikkia vastaan. Suomelle luontevin joukko seisoa on muun EUn mukana NATO. Se on ainoa organisaatio jota Putin pelkää. Putin katsoo, että hän voi esimerkiksi Suomen kautta lietsomaan eripuraa EUn sisälle, ja hyötymään tilanteesta. Valitettavasti Suomi on Tuomiojan kautta asettautunut hyväätarkoittavana hölmönä aseeksi EU:ta vastaan.

Posted in NATO jäsenyys, NATO keskustelu, Uncategorized | Tagged , , | 2 Comments

Olipa mukava olla kerrankin oikeassa!

Oikeassa olo on ukkomieheille vähän semmoista harvinaista herkkua, mutta allekirjoittanut oli ennustanut tulevan MTA 2020 spessuja jonkinverran tarkkaan. Tästä kirjoitti Hesari tänään.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Suomen liikkumatila, Venäjä sekä peliteoria

CSTOODKB
Pelit kuten vaikka shakki perustuvat siihen että on olemassa tietty määrä erilaisia siirtoja, joihin voi vastata tietyllä määrällä erillaisia siirtoja, ja lopuksi jompikumpi voittaa pelin. Puhutaan nollasummapeleistä. Ulkopolitiikan hoidon kuten muunkin inhimillisen toiminnan mallinnus peliteorian mukaan on sitten hieman haastavampaa. Pitää tyytyä tekemään yleistyksiä ja yksinkertaistuksia, mutta kuitenkin voidaan maalata selkeä kuva millainen “pelistä” tulee. Analogia tietenkin sopii loistavasti viimeistä edelliseen postaukseeni suuresta pelistä Euroopassa.

Kenttä on aika selkeä: Agentteina meillä on USA, NATO, EU Venäjä Suomi, Ruotsi ja niin edelleen. Osa toimijoista toimii sekä itse, että vaikkapa EUn kautta. Eri agenteille on tarjolla erilaisia ja eri tavalla vaikuttuvia siirtoja. Karkeasti vaikkapa, pehmeän voiman käyttö, provokaattorit, ongelmat kaupan kanssa, ulkopoliittinen painostus, rajaloukset, Sotilaalllinen painostus, sisäisiin asioihin puuttuminen(eli sijais sota) ja sota. Nämä ovat siis yleistyksiä. Jokaisella agentilla on myös ominaisuuksia kuten painostuksen henkinen sieto, torjuntakyky, hyökkäyskyky, taloudellinen kyky, vaikutusvalta ja vaikkapa goodwill muualta.

Ajatellaan vaikka Suomen ja Viron suhdetta: Jos Suomi menee mihinkään kauppaongelmien vakavammalle puolelle, se tekee itsestään lähinnä naurettavan ja häviää vaikutusvaltaa. Viro nyt ei oikein edes kauppasodalla voi uhkailla, koska jos suomalaiset siirtyvät käyttämään alkoa Tallinnan sataman sijaan, se vahingoittaa Viron taloutta enemmän kuin Suomen. Ymmärtänette periaatteen.

NOH, nyt kun katsotaan peliä Itämeren ympäristössä, niin Venäjä käyttää ulkopoliittista painostusta ja rajaloukkauksia Viroa ja Ruotsia vastaan. Virolle NATO antaa paljon immuniteettiä Venäjän tönimistä vastaan, ja Ruotsi on osittanut henkistä vastustuskykyä painostusta kohtaan. Joskin nyt todettuaan, että MAAILMANRAUHA(tm) ei vielä tullutkaan, alkaa rakentaa taas kotimaan puolustukseen sopivaa armeijaa “siirtomaa sota” armeijan tilalle. Demarit väläyttelivät jopa asevelvollisuusarmeijan takaisin ylösajoa, ennekuin on liian myöhäistä.

Viro on puolustuskyvyltäänkin yksin heikko, mutta yhdessä NATOn kanssa vaikuttaa siltä, että Venäjä ei pysty ratkaisevasti sitä painostamaan, kuten ei muitakaan Baltian maita.

Valitettavasti Suomi on asettautunut karhun kainaloon, ja omassa strategisessa ajattelussaan tunnustanut kuuluvansa Venäjän etupiiriin, eli tunnustaa venäjän legitiimit intressit. Tämä on juuri sitä mitä venäjä haluaa venyttää niin, että Suomen ulko ja turvallisuuspoliittinen tila kapenee. JO nyt, hyvissä ajoin siis, Venäjällä on alettu toitotella Suomessa alkavaa sisällissotaa, jos Suomi liittyy NATOon. Desantti Bäckmäniä lukuunottamatta en voi oikein uskoa kenenkään, edes anarkistien, aloittavan mitään taistelutoimintaa asian takia. MUTTA se on nyt sanottu, eli foorumi on auki “pienien vihreiden miesten” toiminnalle.

Jyrki Kasvi blokissaan antaa meille kolme vaihtoehtoa, mutta neljäskin on: Liittyä

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Suomalaiset sukellusvenekaupoilla?

Tekniikka ja talous ilmoitteli, että Suomalaiset telakat voisivat, nopeastikin, rakentaa sukellusveneitä. VArmaan niinkin, mutta itse vähintään konsultoisin aika pitkään SAAB Kockumsin insinöörejä aiheesta. Tietenkin Suomessa ON ENNENKIN rakennettu sukellusveneitä, mutta siitä on aika kauan aikaa. Silloin mukavat sakasaliset insinöörit suunnittelivat sukellusveneet Hollannissa, ja antoivat Suomalaisten rakentaa niitä, laittaen itse miehet mukaan tutkimaan kuinka yvin tai huonosti tehdyt ratkaisut toimivat. Aiheesta on julkaistu kirja joskus 80-luvulla, nimeltään muistaakseni “Sukellusvenesotaa Itämerellä”. Lukaiskaa jos aihe enepi kiinostaa.

Sinänsä sukellusveneiden rakentaminen olisi kannatettava ajatus, sekä työllisyys- että maanpuolustusmittareilla. En muutenkaan oikein ymmärrä, miksi ei kriisin alkaessa, jos kerran telakoilla meni huonosti, aikaistettu hankintoja ja tehty MTA 2020 tilalta vaikkapa MTA 2015. Näin ruukataan sivistysmaissa tehdä. Laitetaan vielä kaikenlaisia “isänmaan etu ja kansallinen turvallisuus” klausuuleja tarjoukseen, niin että ulkomaanelävät ei pääse hääräilemään ja hoidetaan taalat kotiin.

Edellisen kerran tästä sukellusvene hankinnasta keskusteltiin 90-luvulla ja todettiin, että sukellusveneet eivät ole hyviä Suomelle. NO tämä, ehkä, pitää paikkaansa, rannikon puolustamisessa, mutta jos ajatellaan tätä laivaston kauppalaivojen saattotehtävää, niin se ei tule onnistumaan ilman sukellusveneitä. TAI no onnistuu, mutta ei yhtä hyvin. Silloin tulevasta MTA 2020 sarjasta laivat pitää tehdä niin suuriksi, että SuTo hekot pystyvät operoimaan laivalta. Eli kyseessä alkaisi olla semmoiset 95-105 metriset fregatit. 70-80m korveteilläkin voi toki HeKoja olla, mutta hangaaria kopterille ei tahdo saada mahtumaan mukaan. Tämä rajoittaa luonnollisesti helikopterin käyttökelpoisuutta SuTo geimeissä.

Suomi-veneen pitäisi olla kohtuullisen pieni AIPllä, tai kotoisammin stirling moottoreilla, varustettu vene. Jos nyt halutaan suhteuttaa kokoon niin samankokoinen kuin Vesikko, 40m pitkä, leveys 4m korkeus 8m ja syväys siinä 3,5m kohdilla. Vesikko oli juuri edellämainittua hollantilaista koekantaa, ja oli esimalli saksalaisten tyyppi II veneille. Testisyvyys oli 150m. Jos ajattelemme nykyistä toimintaympäristöä, niin laittaisin toimintasyvyyden kuitenkin 250m asti, niin että Ahvenanmaan haudassakin toiminta onnistuu. Suhteena ruotsalaisten Gotland on 60m pitkä ja 6 leveä. Syväystä Gotlanneilla on 5,6m. Venäläiset karahtivat Karlskronan lähellä kiville saksalaiseen XXI veneeseen perustuvalla Whisky veneellä. Tällä oli pituuttakin jo 76m ja se oli tarkoitettu valtamerille, joten sukellusveneen saksalainen suunnittelija ihmetteli aivopierua, joka aiheutti “whisky on the rocks” tapauksen 1981 lokakuussa.

Tyyppi II veneillä oli torpedoputkia oli 533mm väljyisiä kolme eteen ja yksi taakse. Torpedoja kyytissä oli 5. Nykyään on myös 40cm kevyttorpedoja nimenomaan sukellusvenejahtiin, mutta isoilla putkilla voidaan tehdä muutakin jännää, muunmuassa ampua risteilyohjuksia tai laittaa sukeltajia veteen. Miinojakin mukaan sai parikymmentä. Isommat torpedot ovat tietenkin hyödyllisiä pintamaaleja vastaan, jo ihan isomman paukkunasa takia. Akkutekniikka on kehittynyt, niin että uskon, että torpedomäärää voisi vähän kasvattaa. Saksalaiset pitivät juuri torpedomäärää Tyyppe II heikkoutena. Jos Vesikko II optimoisi hävittäjäsukellusveneeksi, niin voisi laittaa enemmän 400mm putkia ja vaikka vain kaksi 533mm putkea. Miinoja voisi silti laittaa mukaan saman 20 kpl.

Nyky IT-laitteilla ja hydrodynamiikan tuntemuksella tuohon kokoluokkaan saisi rakennettua iskukykyisen veneen, ainakin jos ei ala haaveilla 90 vrkn risteilyistä. Akkutekniikka ja tosiaan tuo striling moottori tekisi näin pienestä veneestä hyvin huomaamattoman Itämeren “ruskeille-” ja “vihreillevesille”. En usko että suomalaisilla kauheita haluja olisi Atlantille upotussotaa käymään. Suhteellisen pieni syväys mahdollistaisi tukikohdasta pois hiipimisen useampaa reittiä pitkin, mikä vaikeuttaisi torjujien yhtälöä. Miehistöä oli aikoinaan parikymmentä hemmoa, mutta luulisin että automatisoinnilla päästäisiin noin kahteen kolmasosaan tästä.

Tänäpäivänä sukellusveneille on hyvin tärkeää joustavuus kun räjähdys tapahtuu “sikarin” sivulla tai päällä. Rungon pitää antaa kohtuullisen paljon joustoa, niin etteivät saumat ratkea ja johda koko veneen tuhoutumiseen. Vesikossa ei osastointia ollut, mutta sen voisi vesikko kakkoseen tietenkin rakentaa. CAD systeemillä ja ruotsalaisella konsultoinnilla se varmaan onnistuisi. Pelkkä paksu rauta ei oikein auta, vaan se kyllä painuu kasaan ja muuttaa muotoaan, jolloin joku ratkeaa.

JOS Suomeen rakennetaan näillä parametreillä sukellusvene, niin haluan itselleni konsultoinnista ilmaiseen aiheeseen sopivan T-paidan kokoa XXL.

Saahan sitä joskus fundeerata.

Posted in Epäselvää ajatustenlentoa, Laivasto, merivoimat, Sodanajan joukot, teknologia | Tagged , , | Leave a comment

Uusi kylmä sota Itämerellä, vai normaali “Suuren pelin” paluu

“Suurella pelillä” tarkoitetaan yleensä Iso-Britannian ja Venäjän keisarikunnan diplomaattis-sotilaallista toimintaa erityisesti Afganistanin ja sen lähialueilla 1800-luvun jälkipuoliskolla. Sittemin samanlaista Suurvaltojen Shakkia on pelattu oikeastaan kaikilla muilla mantereilla paitsi Euroopassa. Kylmänä sotana ajatellaan yleensä supervaltojen suhteiden viilenemistä toisesta maailmansodasta aina 90 luvulle, joskin jotkut historioitsijat aloittavat kylmän sodan viimeistään vuodesta 1917, ja eräät muut jo 1600-luvulta, Venäjän noususta kohti suurvalta-asemaa Euroopassa.

Joka tapauksessa Euroopan tilanne on ollut viimeiset 70 vuotta niin staattinen, että varsinaista “pelaamista” liitolaisuuksilla ja muilla eduilla ei ole voinut harrastaa. Oli yhtä mahdoton ajatus vuonna 1968 päästää Tsekkoslovakia vapautumaan Varsovan liitosta, kuin esimerkiksi Saksan Liittotasavallan erota Natosta, vaikka jotkut vasemmistoryhmät sitäkin ajoivat. Loistavia leffoja ja TV-sarjoja aikakaudelta on tehty. Muunmuassa Tinker, tailor, soldier, spy, eli Suomeksi Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, josta ilmestyi uusintaleffa 2011 tähtinään Benedict Cumberbatch ja Gary Oldman. BBCn “Täydellisen vakoojan” voi katsella vaikka täältä. Oikeastaan kaikki Le Carren kirjat antavat loistavan ajankuvan Euroopan tilanteesta kylmässä sodassa.

Oikeastaan tämä “suuri pelaaminen” näkyi vain Suomessa ja Ruotsissa, ne olivat puolueettomia maita, kumpikin tietenkin omaan suuntaansa kallellaan. Venäjä ja Länsi kilpailivat kaikilla tasoilla vaikutusvallasta maissa, ja siksi molemmissa oli suhteettoman suuret vastapelaajien suurlähetystöt vakoilu ja agenttitoiminnan edistämiseksi.

Lapin Kansa oli haastatellut , ilmeiseti yhdessä Väli-Suomen sanomalehtien kanssa, venäläistä sitoutumatonta sotilasasiantuntijaa, joka oli sitä mieltä että uusi kylmä sota on alkanut Itämerellä. Paha asiaa on kiistääkään, ainakin Venäjä on harrastanut monenmoista lihasten pullistelua ja pientä tönimistä pari vuotta. Suomen ilmatilanloukkaukset menevät pullisteluun, jolla katsotaan kuinka toinen reagoi, kun me tehdään näin, ja tämä viimeinen sukellusvene-episodi, ja virolaisen turvallisuusviranomaisen kaappaaminen menee tönimisen puolelle. Itse olen enemmän “suuren pelin paluun” kuin suoranaiseen “kylmän sodan paluun” kannalla, ainakin lokakuun 2014 tilanteessa vielä. Joskin jos provokaatiot lisääntyvät on kyse ehdottomasti kylmästä sodasta, ja pikkuhiljaa jo haaleasta sodasta.

Ruotsalainen bloggaajakollega Skipper on kirjoittanut ansiokkaan tekstin aiheesta. Tämä toisella kotimaisella. Tämän tekstin on Suomeen tuonut/kääntänyt militaariblogistien kapteeni James Mashiri, ja myös toimittaja Laura Halme on luonut Mashirin käännökseen pohjautuen Hesariin jonkinmoisen pastissin.

21.10.2014 Ajankohtainen kakkonen oli haastatellut venäläistä sotilasasiantuntijaa, joka osallistui peliin luokittelemalla Ruotsin ja Suomen vihollismaiksi, jos ne liittyvät Natoon. Eli tähän mennessä Suomea ja Ruotsia on pidetty, vasta, potentiaalisesti vihamielisinä tai mahdollisesti vihollisen hallintaan joutuneina maina. Esimerkikki tästä tulkinnasta on esimerkiksi se että Kannaksella harjoitellaan hyökkäyksen torjuntaa pohjoisesta tulevaa vihollista vastaan. Toisaalta Alakurtin sotilaskylään on perustettu uudestaan ilmakuljetteinen rykmentti, ja nyttemmin myös, ilmeiseti FAPSIn, kuuntelu- ja tiedusteluyksikkö. FAPSI on Venäjän signaalitiedustelua tekevä pumppu, se kuuntelee Alakurtista Naton pohjoista ja Suomen ja Ruotsin tutka- ja viestiliikennettä.

Pelin alku liittynee Arktisen alueen merkityksen nousuun Venäjän ja maailman energia- ja logistiikkakaavailuissa. Ainakin kaasua on runsaasti pohjoisilla alueilla, ja logistisesti Koilisväylä on parempi tapa kuskata tavaraa Euroopan ja Aasian välillä kuin Hyväntoivonniemen reitti. Venäjä perustaa uusia arktisia prikaateja, joista ainakin yksi tulee Kuolan niemimaan alueelle.

Jos nyt sitten vielä luomme vilkaisun suuren pelin alkuasetelmiin.

Venäjällä on ongelma enklaavistaan Kaliningradista: Se on kahdesti punalippuisen Itämeren laivaston päätukikohta. Tämä tukikohta on NATOn ympäröimä, ja samoin reitti sinne kulkee NATOn hallitsemaa rannikkoa pitkin. Pohjois- ja Länsiranta Itämerellä on vielä jokseenkin neutraali, ja se halutaan säilyttää sellaisena.

Sotilaallisesti Itämeren laivasto on hyödytön, jos se pystytään, toisen maailmansodan aikojen tapaan, pullottamaan Kronstattiin. JOS myös nykyiset neuraalit rannat menetetään NATOlle, voidaan oikeastaan aloittaa joko Itämeren Laivaston alasajo, tai sitten sen vahvistaminen voimakkaasti, että Itämeren laivasto voi tarvittaessa murtautua saarroksista Itämeren pääaltaalle, ja aiheuttaa siellä tuhoa NATOn joukko ja materiaalikuljetuksille Baltiaan. Tästä johtuu pyrkimys estää Suomen ja Ruotsin jäsenyys NATOssa. Pekka Visuri stretegian oppikirjassaan, ja tietenkin Kremlin pääideologiksi tituleeratun A. Duginin johdolla euroaasialaiset katsovat Suomen kuuluvan selkeästi Venäjän eturpiiriin. Suomalaisten nyt pitäisi päättää haluammeko itse määrittää etupiirimme.

Asiaan liittyisi, todennäköisesti, kilpajuoksu Ahvenanmaalle ja laajat taistelut Baltiassa, ja jossainmäärin Suomessa. Ruotsia vastaankin jouduttaisiin, todennäköisesti, iskemään pääsiäishyökkäyksen tapaan. Ainakin ilma- ja meritaisteluja käytäisiin alueella, mutta tuskin maataisteluita Suomenlahdesta pohjoiseen, ellei tilanne äityisi todella pahaksi.

NATOn ongelma on se, että sen on pakko puolustuaa myös Baltian maita Venäjää vastaan. Juuri siksi Saksa on suhtautunut hyvin nihkeästi NATOn puolustussuunnittelun laajentamiseen myös Puolaa ja Baltiaa koskevaksi. Saksa pelkää joutuvansa jälleen tapattamaan parhaat poikansa itärintamalla Venäjää vastaan brittien ja ranskalaisten hurratessa vieressä. Suunnittelussa ei ole mainittu montako divisioonaa pitäisi Saksasta siirtyä Balttiaan taisteluihin. Siitä ei tietenkään saada varmaan koskaan tietää tarkkoja lukuja. Tietenkin Saksalla ja Venäjällä on ollut jonkinmoinen “ymmärrys”, millaiselta reaalipoliittinen Eurooppa näyttää.

Liitto ei oikein pysy kasassa, jos Itäiset liittolaiset heitetään suden, tai karhun, suuhun, ja keskitytään rakentamaan rauhaa sensijaan että pidettäisiin tiukasti kiinni siitä, mitä on luvattu. Tietenkin hollantilaisäidistä tuntuu yhtä vaikealta kuin muistakin lähettää omat pojat vieraille maille taisteluihin. Mutta yhteisen rintaman esittäminen olisi ehdoton pakko, eli vanhojen NATOmaiden pitäisi kasvattaa taas munat.

Toinen ongelma NATOlla on että sillä ei ole riittävästi lihaksia tulla Itämerelle kriisitilanteessa, AINAKAAN ennekuin Itämeren laivasto on turvallisesti pohjassa, tai Suomenlahden pohjukassa. Eli siksi Liettuan ja Puolan alueelta täytyy Kaliningrad pystyä tuhoamaan nopeasti. Tähän liittyvät alkavat taistelut koko Baltian alueella.

NATOlle on oikeastaan se ja sama liittyykö Suomi NATOon, mutta Ruotsi antaisi selkänojaa Baltian puolustukseen. Suomi toisi tietenkin paljon lisää miehiä yhteiseen pottiin, mutta tässä skenaariossa imisi huomattavasti IT ja hävittäjäresursseja. Tätä arveli jo Thomas Ries tehdessään Maanpuolustuskorkeakoulussa töitä vuosituhannen alussa. Hänen mukaansa Suomeen on PAKKO saada lisää ilmavoimaa, maavoimia ei ole Natolla antaa.Nyttemmin vanhat Nato maat ovat edelleen ajaneet alas puolustustaan, joten KUINKA paljon sitä voi saada on mielenkiintoinen kysymys. Ilmavoimaa tietenkin tulisi lisää Ruotsista, ja se antaisi myös Suomen puolustukselle selkänojaa.

Tietenkään Suomi ja Ruotsi eivät tässä pokeripelissä ole aivan kakkospari, pikemminkin kolmoisjätkä ja ässähai, mutta silti ei väheksyttävä lisä NATOon. Ruotsikaan ei ole vielä perseillyt ilmavoimiaan ja varsinkaan laivastoaan selvitystilaan. Suomella taas on edelleen suuri ja kohtuullisen laadukas armeijansa, mutta ilma- ja merivoimat ovat selkeästi riittämättömät tehtäviinsä nähden.

Joko liitytte Natoon, Suomi ja Ruotsi?

sit incipiam

Posted in NATO jäsenyys, NATO keskustelu, puolustusvoimauudistus, Suomi ja Ruotsi, teknologia, tiedustelu ja vakoilu, Tilanne päällä | Leave a comment